Lukija havaitsi sunnuntaina 10. toukokuuta vaikuttavan haloilmiön Oulun Metsokankaalla.
Kyseessä on tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan Jaakko Visurin mukaan hyvin tyypillinen ilmiö.
– Tuommoinen 22 asteen halorengas. Yleisimpiä haloilmiöitä mitä on. Aika otollinen säätila sen näkymisille, kommentoi Visuri kuvaa.
Halo on optinen ilmiö, joka syntyy auringon tai kuun valon heijastuessa ilmassa olevista jääkiteistä. Visuri kertoo, että kevät on otollista aikaa haloilmiöiden havaitsemiselle.
Yhdistyksen sisällä puhutaankin halohuhtikuusta.
– Nyt ei olla kaukana siitä, Visuri sanoo.
Hän huomauttaa kuitenkin, että haloja on mahdollista havaita vuoden ympäri. Lisäksi pilvissä syntyvät halot voivat näkyä hyvinkin laajalle alueelle.
Haloja voi havaita ympäri Suomen. Sääolosuhteet määrittelevät hyvin pitkälti sen, missä niitä näkyy.
Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmästä voi tarkistaa, missä ja milloin ilmiötä on havaittu.
– Kyllä se näkyy, että kevät ja huhtikuu painottuu havainnoissa, Visuri sanoo.
Mikä on halo?
Halo on optinen ilmiö, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa ilmakehän jääkiteissä.
Halot voivat esiintyä renkaina, kaarina tai valoläiskinä taivaalla.
Valonlähteenä toimii yleensä aurinko, mutta myös kuu tai keinovalo voi synnyttää haloilmiön.
Haloja havaitaan vuosittain noin 150–200. Ne ovat taivaan valoilmiöistä kaikkein yleisimpiä.
Erilaisia halomuotoja tunnetaan yli 70, mutta vain 8–10 niistä esiintyy säännöllisesti.
Kaikkein yleisin muoto on 22 asteen rengas. Muita tavallisia ovat sivuauringot, 22 asteen sivuavat kaaret ja auringonpilari.