Iijoella on tehty viime vuodet ahkerasti töitä vaelluskalojen palauttamiseksi valjastettuun jokeen.
Yksi osa on Pohjois- ja Etelä-Iin jakokuntien, PVO-Vesivoiman sekä Iin kunnan vuosina 2017–2021 toteuttama hanke, jossa vaelluskalojen palaamista on edistetty parantamalla nousu- ja lisääntymisolosuhteita, muun muassa kunnostamalla kalatie vanhaan luonnonuomaan Uiskarinkoskelle ja juoksuttamalla uomassa enemmän vettä kalojen parhaimpina nousuaikoina.
Vanhassa luonnonuomassa tehdyt toimet näyttävät kantavan hedelmää. Jo syksyllä 2018 Iijoen vanhassa uomassa havaittiin ensimmäisen kerran 50 vuoteen lohenpoikasia, jotka olivat syntyneet Iijoen vanhassa uomassa.
Vuoden 2018 jälkeen vanhasta uomasta on löydetty joka vuosi uutta lohenkutua. Kalojen nousua on seurattu Uiskarin kalatielle asennetulla laskurilla ja videolaitteistolla, joista saatujen havaintojen mukaan kaloja on noussut vanhaan uomaan vuosi vuodelta enemmän.
Hankkeeseen on käytetty viidessä vuodessa noin 450 000 euroa, josta kolmanneksen on maksanut vesivoimayhtiö, kolmanneksen Iin kunta ja kolmanneksen jakokunnat puoliksi. Kalatien kunnostamisen lisäksi hankkeessa on maisemoitu Illinsaarta ja parannettu merkittävästi saaren virkistyskäyttöä. Iiläiset ovat antaneet talkootyöhön paljon aikaansa.
– Jos olisimme esimerkiksi ostaneet suunnittelutyön ulkopuolelta, siihen olisi mennyt helposti yhden vuoden määrärahat, arvioi Risto Tolonen Etelä-Iin jakokunnasta.
Viime heinäkuussa kalatien valvontalaitteissa havaittiin lohia, joiden uskotaan syntyneen vuonna 2018 vanhassa uomassa. Lohet olivat palanneet merivaellukselta lisääntymään kotijokeensa ja ne tunnistettiin luonnonkudusta syntyneiksi siitä, että niillä oli lohelle ominaiset rasvaevät paikallaan.
Vuoden 2021 aikana kalatiellä havaittiin yhteensä 150 lohta, 95 siikaa, 12 taimenta, 66 kirjolohta sekä 188 lahnaa. Luvut eivät millään mittarilla vastaa sitä, millaisia Iijokeen nousseiden vaelluskalojen määrät olivat ennen joen valjastamista energiakäyttöön, mutta kehitys on kuitenkin parempaan päin.
– Viisi vuotta on hyvin lyhyt aika kala-asioissa, mutta siinä ollaan saatu paljon aikaan. Merkittävintä on, että kalatie itsessään toimii, Risto Tolonen toteaa.
– Kalojen nousun kannalta olisi tärkeää saada tehtyä Uiskarin kalatiehen kolmas juoksutusluukku, jolla vettä saataisiin ohjattua aiempaa enemmän kalatielle, sanoo vanhan uoman varrella asuva Seppo Paakkola.
Kolmas juoksutusluukku on määrä saada käyttöön vuoden 2023 loppuun mennessä. Valjastetussa joessa ei ole kuitenkaan kaloille tarpeeksi kutupaikkoja, kuten koskia.
– Kalamäärän kasvattamisessa haasteena on myös se, että sopivat lisääntymispaikat loppuvat nopeasti kesken, kiteyttää Pohjois-Pohjanmaan liiton projektipäällikkö Mirko Laakkonen, joka on työskennellyt Iijoen vaelluskalakannan parissa jo pitkään.
Yhteistyö Uiskarin kalatien edistämiseksi saa jatkoa kahden vuoden mittaisella uudella hankkeella. Jakokuntien edustajat, PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli sekä Iin kunnanjohtajana toukokuussa aloittava Marjukka Manninen allekirjoittivat tiistaina sopimuksen jatkohankkeesta.
– Yhteistyö sidosryhmien välillä on toiminut Iijoella todella hyvin. Se on edellytys sille, että hankkeita voidaan toteuttaa tällä laajuudella, toimitusjohtaja Pulli kiittelee.
Tänä vuonna uomaan on määrä juoksuttaa normaalia enemmän vettä koko kesäkauden ajan, Uiskarin kalatiellä virtaus tulee olemaan vähintään neljä kuutiometriä sekunnissa 15. lokakuuta saakka. Uudessa hankkeessa ollaan oleellisesti kiinnostuneita siitä, miten jatkuva juoksutus vaikuttaa kalojen nousuun jokeen.
Iin perinteisessä kesätapahtumassa on havaittu juoksutusten vaikutus kaloihin.
– Tukkilaiskisoissa on huomattu, että lohi nousee jo parissa tunnissa kun juoksutetaan enemmän, kertoo kunnanvaltuutettu Eero Alaraasakka (kesk.).
Jatkohankkeen tavoitteena on houkutella jokeen lohia, taimenia, siikaa ja nahkiaisia.
Näistä nahkiaiset ovat erityisen rakkaita Iissä Iijoen varrella, mutta niiden pyyntikulttuuri on uhattuna. Jakokuntien toiveena olisi, että Luonnonvarakeskus ottaisi seuraavaksi tutkittavakseen Iijoen nahkiaiset.
– Iijoki on ollut suuri nahkiaisjoki, mutta sitä se ei ole enää pitkään näiden saalismäärien perusteella. Kalastajien arviolta nahkiaissaaliit ovat vähentyneet jopa kymmenesosaan menneeseen verrattuna, harmittelee Pohjois-Iin jakokunnan Markku Koskela.