Omat ennätykset on ylitettävä ja muutama kymmenen kanssakilpailijaa on ohitettava. Hiihtotapahtumien kuvastosta tulee helposti mielikuva, että kisoissa pitää huhkia sata lasissa.
Se kilpailuhenkisille suotakoon, mutta hiihtotapahtumiin voi lähteä myös toisenlaisella mielellä.
– On aivan sama, tuleeko ajaksi kaksi tuntia tai viisi tuntia. En hiihdä koskaan aikaa, vaan nautin olemisesta, Pekka Alakuijala sanoo.
Alakuijala, 77, on hiihtänyt ikänsä, mutta vasta eläkkeelle siirtyminen vapautti kunnolla aikaa hiihtokisoille.
Tähän mennessä Alakuijala on hiihtänyt esimerkiksi Uudessa-Seelanissa, Australiassa, Kiinassa ja Japanissa. Hän kiertää ystäviensä kanssa kansainvälisen Worldloppet-järjestön kilpailuja, joihin on kustakin maasta valittu vain yksi pitkän matkan hiihtokisa.
Worldloppet-kisoja järjestetään eri mantereilla ja matkan pitää olla vähintään 42 kilometriä. Suomesta mukana on 62 kilometrin pituinen Finlandia-hiihto, Ruotsista taas 90 kilometrin pituinen Vasaloppet.
Alakuijalan suosikki Worldloppetin kisoista on Norjan Lillehammerissa pidettävä Birkebeinerrennet, jossa hän on käynyt kahdesti. Näkymät vaativalla 54 kilometrin reitillä ovat vertaansa vailla. Latu nousee ja laskee useaan otteeseen tunturilta toiselle, ja kisa onkin nousujen suhteen Wolrdloppetin vaativin.
Alakuijalasta Birkebeinerrennet oli järjestetty varsin järkevästi siten, että koville menijöille oli oma latunsa ja nautiskelijoille omansa.
Jokaisessa hiihtokisassa on oma tunnelmansa. Tutut kanssahiihtäjät, latuvarsien innokkaat kannustajat ja mahtavat maisemat siivittävät menoa. Alakuijalalla on kisoissa oma taktiikkansa, jolla pärjää Vasaloppetin kaltaisissa massakisoissa.
– Kyllähän se pulssi nousee, kun on numerolappu rinnassa, vaikka ei ole tarkoitus kilpailla. Lähden yleensä melkein viimeisenä, että saan hiihtää rauhassa.
Norjaan verrattuna Vasaloppet oli Alakuijalasta mukavan tasainen, sen kun lykki menemään, kun pääsi ensimmäisen mäen päälle.
Suomessa Alakuijala on osallistunut Finlandia-hiihtoon, Lapponia-hiihtoon ja Ylläs–Levi-hiihtoon, jonka hän on jättänyt väliin vain kerran.
Osallistumisinnokkuus ei sinänsä ole ihme, sillä Alakuijala on yksi Ylläs–Levi-hiihdon perustajista. Alakuijala, hänen veljensä Martti Alakuijala sekä Risto Ponkala ja Tero Kasala halusivat joitain vuosia sitten perustaa uuden kisan Ylläkselle alueen matkailua piristämään. Toisaalta Keski-Euroopassa järjestettävät kisat olivat alkaneet olla epävarmoja huonon lumitilanteen takia.
Niinpä miehet perustivat vuonna 2016 Ylläs–Levi-hiihdon, jossa oli alkujaan kolmisensataa osallistujaa. Viimeisin tapahtuma vuonna 2024 keräsi yli tuhat hiihtäjää.
Pekka Alakuijala oli siinäkin mukana pidemmässä 70 kilometrin sarjassa, joka lähtee Ylläsjärveltä ja päätyy Leville. Reitti kulkee osin Pallas–Yllästunturin kansallispuiston somissa talvimaisemissa.
Perustajat eivät enää toimi Ylläs–Levi-hiihdon järjestäjinä, mutta he ovat yhä hiihtokisan hengessä mukana. He tarjoavat tulevassa tapahtumassa vuonna 2005 tai myöhemmin syntyneille nuorille ilmaisen osallistumisen hiihtoon. Tarkoituksena on kannustaa nuoria hiihdon pariin.
Latuhiihdon lisäksi Alakuijala on käynyt vuosittain ystäviensä kanssa hiihtovaelluksilla, jotka nykyään suuntautuvat sellaisiin paikkoihin, joissa voi majoittua etappien välillä tuvissa. Sellainen on esimerkiksi Kungsleden Ruotsissa.
Alakuijala ystävineen nauttii Kungsledenin palveluista, sillä hiihtoreitin varrella olevissa tuvissa on kaikki valmiina: petipaikka, täkit, lakanat ja kioski, josta voi täydentää ruokavarastoa. Ruotsin vaellusreittien erikoisuutena ovat myös tupaisännät tai emännät, jotka pitävät majoitusasiat järjestyksessä.
Alakuijalan hiihtämät pitkät matkat osoittavat, että eläkkeelläkään vierivän kiven ei tarvitse sammaloitua.
– Syöpäkin on minulta leikattu, mutta lääkäri sanoi, että äkkiä sinä tästä toivut, kun olet niin hyvässä kunnossa. Kannattaa pitää kunto hyvänä, sillä se vaikuttaa sairauksista toipumiseen aivan oleellisesti, ikäluokkaan katsomatta.
Alakuijala ei kesäisin juokse tai käytä rullasuksia. Hän pysyy liikkeessä hoitamalla Ylivieskassa sijaitsevan talonsa pihaa ja kasvattamalla itse ruokansa. Tomaatit, porkkanat, paprikat, sipulit ja juurisellerit vaativat huolenpitoa. Välillä on risusavottaa.
–Tykkään tehdä käsillä, enkä käytä kauheasti koneen voimaa.
Talvella pitkien matkojen mies hiihtää melkein joka päivä, jos ei vain pureva pakkanen estä aikeita. Hiihdon päälle tulevat kuntosali kerran viikossa, vesijumppa ja venyttelytunti. Hiihtomatkaa Alakuijalalle kertyy kauden aikana 1500–2000 kilometriä.
Kiilopäähiihto
Inari 14.12.2024.
Kuvaus: Kymmenettä kertaa järjestettävän Kiilopäähiihdon retkisarjan erämaalatu suuntaa ensin Latvakuruun. Sieltä matka etenee mäntymetsien läpi Sivakkaojalle, Kiiloselän ikimetsiin ja Niilanpään porokämpälle. Huoltopisteillä tarjoillaan kuumaa juomaa ja syötävää. Hiihto alkaa aamuhämärässä ja päivällä on vain muutama tunti valoisaa aikaa – kannattaa ehdottomasti ottaa otsalamppu mukaan tähän tunnelmalliseen hiihtoon. Tapahtumassa on myös 40 kilometrin kilpasarja.
Reitin pituus: retkisarja noin 26 kilometriä, matkaa on mahdollista myös lyhentää reittivalinnoilla.
Hiihtotapa: perinteinen.
Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen: 80–90 euroa hintaportaasta riippuen. Hinta sisältää huoltopisteillä tarjottavan ruoan ja savusaunan. Lisätietoja kiilopaachallenge.fi.
Järjestäjä: Suomen Latu.
Särestöniemihiihto
Kittilä 30.3.2025.
Kuvaus: Vuosi 2025 on taiteilija Reidar Särestöniemen juhlavuosi, sillä hän syntyi 100 vuotta sitten. Edesmennyttä taiteilijaa voi muistella perinteisessä Särestöniemihiihdossa, joka kulkee Kittilän kirkonkylältä Paartoselälle, siitä Rovaniementielle ja lopuksi museoalueelle Ounasjoen kupeessa. Ladun varrella on huoltopisteitä, joista saa kuumaa juomaa. Hiihdon kruunaa maukas pulla Särestöniemen museon kahvilassa, jossa pöydät täyttyvät porisevista hiihtäjistä. Museokäynti ei kuulu osallistumismaksuun, mutta Särestöniemen taulut ovat museomaksun väärti.
Reitin pituus: 34 kilometriä museolle ja takaisin, mahdollista myös hiihtää vain toiseen suuntaan, jos saa kyydin pois museolta.
Hiihtotapa: perinteinen ja vapaa.
Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen: Seuraa ilmoittelua Särestöniemi-museon Facebook-sivuilla. Tarkista, tarvitaanko osallistumismaksuun käteistä.
Järjestäjä: Kittilän Voima ja Särestöniemi-museo.
Pogostan hiihto
Ilomantsi 15.3.2025.
Kuvaus: Pogostan hiihto sopii niille, jotka kaipaavat ison tapahtuman sähäkkää tunnelmaa. Jos ei mieli kilpailemaan, retkisarjassa voi ottaa rauhallisemmin ilman ajanottoa. Suomen itäisin massahiihto on järjestetty jo vuodesta 1977 ja latu kulkee Pohjois-Karjalan vaaramaisemissa, jossa on välillä hikistäkin nousua.
Reitin pituus: 30 ja 60 kilometriä.
Hiihtotapa: perinteinen ja vapaa.
Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen: 40–50 euroa, ilu.fi.
Järjestäjä: Ilomantsin urheilijat ry.
Ylläs–Levi-hiihto
Kolari ja Kittilä, perinteinen 4.4.2025 ja vapaa 5.4.2025.
Kuvaus: 70 kilometrin hiihdon lähtöpaikka on Ylläsjärvi, 55 kilometrin lähtöpaikka taas Äkäslompolo. Reitti kulkee kenties Suomen parhaissa hiihtomaisemissa. Jos onni suo ja kilpailun tuoksinassa ehtii vilkuilla ympärilleen, esimerkiksi Kukastunturilta on kirkkaalla kelillä vastustamattomat tunturinäkymät. Reitin varrella on useita huoltopisteitä.
Reitin pituus: 70 ja 55 kilometrin sarjat.
Hiihtotapa: perinteinen ja vapaa.
Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen: 75–120 euroa hintaportaasta riippuen, yllaslevi.fi.
Järjestäjä: Visit Ylläs ja Visit Levi.
Jätkänkynttilä Ski Marathon
Rovaniemi 15.3.2025.
Kuvaus: Maratonmatkoja mukailevat hiihtosarjat lähtevät hiihtostadionilta ja käyvät muun muassa Ounasvaaran kupeessa. Koko kansan hiihtotapahtuman erikoisuutena on reitin loppupää, joka ylittää Jätkänkynttilän sillan ja päätyy Rovaniemen keskustaan Lordin aukiolle.
Reitin pituus: 42 ja 21 kilometrin sarjat.
Hiihtotapa: perinteinen.
Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen: 77–110 euroa hintaportaasta riippuen, jatkankynttilaskimarathon.fi.
Järjestäjä: Only Nice Events Oy.
Tervahiihto
Oulu ja Muhos 1.3.2025.
Kuvaus: Tämän perinteisempää tapahtumaa ei Suomesta löydy. Tervahiihto järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1889 nimellä Oulun hiihto. Sarjoissa on valinnanvaraa: niitä on kilpailijoille, kuntoilijoille ja retkeilijöille.
Reitin pituus: 69, 39 ja 22 kilometrin sarjat.
Hiihtotapa: perinteinen ja vapaa.
Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen: seuraa ilmoittelua osoitteessa tervahiihto.fi.
Järjestäjä: Oulun Hiihtoseura.
Oikaisu: Tervahiihdon päivämäärä oli aiemmassa versiossa väärin. Tapahtuma on todellisuudessa 1. maaliskuuta, ei 15. maaliskuuta.