– Monen lajin kohdalta syysmuutto oli tässä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen tiivistää neljä päivää jatkuneen pohjoisen ilmavirtauksen vaikutuksen.
Tuulen suunta kääntyi Oulun seudulla pohjoiseen viime lauantaina ja pohjoisen ja koillisen puoleisia tuulia kesti keskiviikon vastaiseen yöhön asti.
Näyttävin seuraus oli Suomen tyhjeneminen kurjista. Koistisen mukaan kurjelle muuttosään pitää olla myötätuuli ja aika aurinkoista, että syntyy nousevia ilmavirtauksia, joita kurjet käyttävät hyväkseen.
– Tyypillisesti muutto lähtee kertarysäyksellä, Koistinen lisää, ja näin myös kävi.
– Raaseporissa laskettiin tiistaina noin 29 000 muuttavaa kurkea, ja se on kaikkien aikojen ennätys Suomessa, Koistinen kertoo.
Kurjet lähtivät myös Pohjois-Suomesta: Mikko Oranen laski tiistaina Rantsilan Tahkonevalta 7 100 muuttavaa kurkea.
Koistisen mukaan kaikki kurjet eivät ehdi Suomen läpi vuorokaudessa, ja muutto jatkui vielä tiistain jälkeenkin.
– Viikonloppuun mennessä kaikki kurjet ovat kuitenkin menneet, Koistinen ennustaa.
Koistisen mukaan myös paljon hyönteissyöjiä lähti pohjoistuulen siivittämänä muutolle.
– Myötätuuleen muuttaminen on valtava etu, Koistinen tiivistää.
Syysmuutto ei kuitenkaan vielä ole kokonaan ohi, sillä vaikka tuuli vie lintuja Suomesta, se myös tuo niitä Suomeen.
– Esimerkiksi lyhytnokkahanhia tulee Suomeen tundralta, Koistinen kertoo.
Myös valkoposkihanhia saapuu levähtämään itäiseen Suomeen ja joinain vuosina Pohjois-Pohjanmaallekin suurina määrinä.
Viime päiviltä on Birdlife Suomen Tiira-havaintopalveluun ilmoitettu lyhytnokka- ja valkoposkihanhia vasta muutamia satoja lintuja. Myös laulujoutsenten osalta muuton huippu on vielä edessäpäin, sillä suurimmat määrät lasketaan Pohjois-Pohjanmaalla tyypillisesti vasta lokakuussa.
Harvinaisemmista hanhista Oulun seudulla on havaittu pikkukanadanhanhi ja kaksi tiibetinhanhea, joista jälkimmäiset havaittiin Liminganlahdella vielä keskiviikkona.
Moni lintujen ystävä on pohtinut, uhkaavatko Ukrainan sotatoimet Suomesta lähteviä muuttolintuja.
– Ukrainan tilanteen vaikutusta meidän muuttolintuihimme on pohdittu aika vähän. Harva meidän muuttaja menee tuohon suuntaan ja aika harvalla lajilla tiedetään tarkemmin muuttoreitistä, yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta pohtii.
Lehikoinen arvelee taistelujen tapahtuvan pitkälti kuivalla maalla, joten eniten voisivat kärsiä pelloilla levähtävät linnut.
– Itäistä reittiä muuttavia petolintuja, kuten hiirihaukkoja tai piekanoja, voi myös mennä rintamalinjan ylitse, Lehikoinen lisää.
Kiinnostava laji Ukrainan sodan riskeistä puhuttaessa on mustapyrstökuiri, jonka Suomen kannasta pääosa pesii Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun seudun kuireja on tutkittu pitkään ja osa linnuista on kantanut valopaikantimia, joiden avulla on selvitetty muuttoreittejä.
– Vedettäessä suoria viivoja päälevähdysalueiden välille 13 kuiria 18 kuirista näyttäisi muuttavan Ukrainan läpi. Näistä 4–5 näyttäisi olevan niin idässä, että ne voisivat olla periaatteessa sota-alueilla, tutkija Sami Timonen kertoo.
Timonen kuitenkin korostaa, että paikannuksiin liittyy suuri epätarkkuus ja tämä on vain pintapuolista tarkastelua.
– Se, mitä sotatoimet voisivat aiheuttaa läpimuuttaville tai sota-alueella levähtäville muuttolinnuille, riippuu varmaankin sotatoimien konkreettisesta läheisyydestä suhteessa levähdyspaikkoihin, Timonen pohtii.
Oululaiset kuiritutkijat eivät kuitenkaan tiedä, missä määrin sotatoimia on ollut lähellä sellaisia tärkeitä kosteikkoja, joilla kahlaajia pysähtyy.