Kiimingin Koitelinkoski kuohuu auringonpaisteessa, kun kolme packraftingistä eli reppulauttailusta innostunutta miestä laskee lautoillaan kosken alas.
Lautat ovat kevyitä, ilmatäytteisiä kajakkeja, joita melotaan kaksilapaisilla kajakkimeloilla. Keveät lautat kestävät hyvin koskien kuohuja ja kivien kolhuja.
– Tällä pystyy tekemään aika lailla samoja asioita kuin kanootilla ja kajakilla. Voi retkeillä, laskea koskia, kuntoilla ja meloa tasaisella vedellä. Etuna on se, että tämä on kevyt ja helppo kuljettaa mukana, Matti Nenonen, 45, sanoo.
Suurin osa packraftingin harrastajista meloo tasaisilla vesillä, mutta reppulautat sopivat hyvin myös seikkailuhenkisten koskenlaskuun. Nenoselle se on lajin parasta antia.
Hän on harrastanut melontaa lapsesta asti ja niin kanootit kuin kajakitkin tulivat tutuiksi jo nuorena. Reppulauttailusta hän kiinnostui, kun näki siitä videon 12 vuotta sitten.
– Tilasin paatin Saksasta heräteostoksena, kuljettelin sitä mukana ja rupesin levittämään ilosanomaa muillekin. Kaveritkin innostuivat, Nenonen kertoo.
Hän vinkkasi reppulautoista parille melontatarvikkeita Suomessa myyvälle isolle yritykselle. Kun nämä eivät kiinnostuneet, Matti Nenonen päätti veljensä Mikko Nenosen ja neljän muun melontaharrastajan kanssa alkaa tuoda reppulauttoja maahan itse. Näin syntyi heidän yrityksensä Melomo vuonna 2017.
– Olen muutenkin pitkän linjan oululainen yrittäjä ja olen vuodesta 2007 työllistänyt itseni ja muutamia muitakin. Mutta tämä syntyi harrastuspohjalta. En ota tätä liian vakavasti, että säilyy mukavuus myös harrastuksessa.
Melomo työllistää Mikko Nenosen kokovuotisesti sekä Matti Nenosen ja kaksi muuta osan vuodesta.
Reppulauttojen suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja sittemmin myös muut yritykset ovat alkaneet tuoda niitä maahan. Moni yritys myös vuokraa niitä.
Harrastajat käyttävät reppulautoista yleensä englanninkielistä termiä packraft.
Entä mitä sanovat Nenosen kanssa Koitelinkoskesta laskeneet kokemuksesta?
– Kyllä lasku vähän jännitti. Tämä ei ole isoin koski, mutta yksi sivuaalto meinasi heittää nurin, Erno Karjalainen, 35, kertoo.
Hän meloo packraftillä enemmän Oulun tasaisilla lähivesillä, mutta kun on mahdollisuus, hän lähtee mielellään mukaan joki- ja koskireissuille.
Reppulautalla melominen on helppoa myös aloittelijalle eikä vaadi erityisiä taitoja. Messuilla sadat lapsetkin ovat kokeilleet Melomon reppulauttoja isossa altaassa ongelmitta. Nuorin yksin melonut oli 4-vuotias.
– Kanootilla ja kajakilla yleensä tulee uinti jossain vaiheessa. Tämä on vakaa ja helpompi, sillä tässä istutaan kahden ponttonin välissä. Tasaisella vedellä tätä ei saa nurin, Nenonen toteaa.
Itsekin uskaltaudun kokeilemaan reppulauttaa Koitelinkosken tuntumassa tasaisessa suvantokohdassa.
Melominen tuntuu helpolta myös vähemmän urheilulliselle ja vauhdikkaalle. Lauttaa on kevyt meloa, mutta välillä koskesta kantautuva virta ja tuulenvire yrittää viedä sitä väärään suuntaan. Packraft tuntuu kuitenkin vakaalta, ei keiku eikä kaadu.
Tämähän vaikuttaa aika mukavalta!
Nenosen arvion mukaan harrastajia on Suomessa noin 5 000. Tunnetuin laji on retkeilijöiden keskuudessa.
Kevyt lautta on helppo kuljettaa mukanaan myös erämaihin ja käyttää vesistöjen ylittämiseen, joten se laajentaa reittimahdollisuuksia. Myös kalastajat ja lintumetsästäjät ovat löytäneet lautat.
Reppulauttailuun tarvitaan itse lautta, kajakkimela ja melontaliivit sekä koskenlaskussa aina kypärä. Lautan mukana tulee täyttöpussi, jolla lautan saa täytettyä kätevästi. Vielä helpommalla pääsee, jos hankkii akkukäyttöisen pienen retkipumpun.
Mallista riippuen reppulautta painaa 2–5 kiloa ja kantaa jopa 150–400 kilon painon. Lautat on tehty tiheästä nailonverkosta, jonka päälle on pinnoitettu repeämistä kestävä TPU-materiaali. Isoimpiin malleihin mahtuu myös pyörä tai koira.
Nenonen laskee tällä kertaa noin kymmenen vuotta käytössä olleella ensimmäisellä lautallaan.
– Pohja voi ottaa vähän naarmua koskesta tai metsässä raahaamisesta, mutta emme ole koskaan saaneet näitä rikki tositoimissa. Lapin erämaajoissa on teräviä kiviä, jotka ehkä voisivat puhkaista packraftin, mutta se on hyvin harvinaista. Nämä kestävät melkein mitä vaan, jos ei hölmöile.
Kestävyydestä kertoo osaltaan sekin, että reppulauttoja on myös Puolustusvoimien käytössä. Nuotiosta lentävä kekäle voi tosin tehdä reiän lauttaan. Nenonen suositteleekin pitämään paikkaustarvikkeita reissuilla mukana.
Osan reissuista Nenonen tekee vaimonsa ja 9- ja 12-vuotiaiden lastensa kanssa. Reppulautan kyytiin pääsee myös perheen 50-kiloinen alaskanmalamuutti Koda.
– Suosittelen lajia kaikille, jotka haluavat liikkua ulkona ja harrastaa liikuntaa luonnossa. Tässä ei käytetä moottoreita eikä saastuteta luontoa ja lautta on helppo kuljettaa ja säilyttää.
Turvallisuusasioista tulee aina huolehtia hyvin. Melomo tekee yhteistyötä Melonta- ja soutuliiton kanssa ja noudattaa alan yhteisiä turvallisuusohjeita. Melontakurssit ja opastetut retket ovat turvallisia tapoja aloittaa harrastus.
Koskenlaskusta kiinnostuneille löytyy Pohjois-Suomesta useita hyviä paikkoja, kuten Oulun seudulla Koitelinkoski ja Pudasjärvelle päin mennessä Iijoessa Kipinänkoski.
Kokeneimmille myös tulvavedet tarjoavat mahdollisuuden koskien laskuun. Nenosen mukaan toukokuiseen tulvavesimelontaan sopivat hyvin Simojoki ja Sanginjoki. Tällöin tarvitaan kypärän lisäksi myös kuivapukua hypotermian välttämiseksi.
Katso video Koitelinkosken laskemisesta packraftilla. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Myös Lapista löytyy monia hyviä jokia reppulauttailuun ja yrityksiä, jotka järjestävät opastettuja retkiä niihin. Matti Nenonen ohjaa itse kesäisin melontavaelluksia Ivalojoella.
– Se on hyvä paikka eikä vaadi aiempaa kokemusta. Siellä ei ole koskista huolimatta vaarallisia paikkoja. Asiakkaat viedään aina sellaisiin paikkoihin, joissa on turvallista vaikka uida.
Kosket luokitellaan vaarallisuudeltaan asteikolla 1–6, joista kuusi on hengenvaarallinen. Koitelinkoski on luokitukseltaan kaksi.
Neljä vuotta sitten Nenonen sai yllättävän työkomennon, kun julkkiskokki Gordon Ramsay halusi kokeilla koskenlaskua Tornion Kukkolankoskella. Lasku on nähtävissä hänen tv-sarjansa Suomi-jaksossa.
– Lasku päättyi uimiseen. Meille jäi arvoitukseksi, oliko hän suunnitellut sen etukäteen, Nenonen naurahtaa.
