Kylmäluoma, Miekojärvi, Korouoma, Martimoaapa. Kansallispuistostatukselle olisi paljon potentiaalisia ottajia.
Myrskyvahingoista kärsineen Kylmäluoman liittämistä osaksi Hossan kansallispuistoa esitti matkailuyritys Experience KL, jolla on retkeilykeskus sekä Kylmäluomalla että Hossassa. Nyt myös Taivalkosken kunta tukee ajatusta.
Mutta miksi tällainen toive? Onko taustalla ajatus, että status tuo vetovoimaa, vetovoima väkeä ja väki rahaa?
Ajatuksena sen ymmärtäisi, mutta niin ei välttämättä käy. Suomessa kansallispuistoja on jo nyt laidasta laitaan. On niitä, joissa kertyy puolisen miljoonaa käyntikertaa vuodessa, ja niitä, joiden poluilla piisaa kyllä tilaa. Pelkkä status ei tuo vielä yhtään mitään.
Ja kaikki se, mikä voisi tuoda, vaatii rahaa.
Tällä hetkellä retkeilyn mahdollisuudet ovat retkeilyalueilla laajemmat kuin kansallispuistoissa. Lisäksi retkeilyalueiden rahatilanne on turvallisempi.
Kansallispuistojen saamat eurot ovat tiukentuneet ja tiukentuneet, mutta retkeilyalueiden rahoitus ei ole muuttunut juurikaan. Jos kansallispuistojen yhteistä pottia jakamaan tulisi uusia puistoja, se nipistäisi jo olemassa olevien osuuksia.
Tällä hetkellä kansallispuistoja lähinnä huolletaan. Retkeilyalueilla on rahaa myös rakentaa.
Vaikka Metsähallituksen kukkaronnyörit ovat viime aikoina olleet tiukalla, on euroja hellinnyt esimerkiksi Kylmäluoman kunnostukseen hyvin.
Kylmäluoma on yksi kuudesta valtion retkeilyalueesta. Muut ovat Evo Hämeenlinnassa, Iso-Syöte Pudasjärvellä, Oulujärvi Vaalassa, Ruunaa Lieksassa sekä Napapiiri Rovaniemellä. Lisäksi on Inarin retkeilyalue, joka vastaa palveluiltaan valtion retkeilyalueita, mutta jolla ei ole virallista lakiin kirjattua statusta.
Retkeilyalueet kuuluvat pääosin Natura 2000 -verkostoon, mutta ne eivät ole suojelualueita. Siksi erilaiset käyttötarpeet pitää sovitella yhteen.
Siten metsiä saatetaan myös hakata, vaikka metsien hoidossa otetaan huomioon alueen luontoarvot, maisema ja virkistyskäytön tarpeet, selventää yhteyspäällikkö Tiina Hakkarainen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Hakkuista ei ole kuitenkaan kyse Kylmäluoman maastokartoilla näkyvillä avoimen metsämaan alueilla. Ne ovat Paula-myrskyn jälkiä: tuhoalat näkyvät aukkoina kartoissa sekä ilmakuvissa.
Kansallispuisto on eri asia kuin retkeilyalue.
Kansallispuistot ovat suurehkoja luonnonsuojelualueita, jotka perustetaan lailla valtion omistamalle alueelle. Suomessa on yhteensä 41 kansallispuistoa.
Retkeilyalueiden tarkoitus on ohjata retkeilijät tiettyihin paikkoihin, mutta kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuutta, kansallismaisemia, luonnonnähtävyyksiä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.
Sen ohessa ne palvelevat myös virkistysalueina, vaikka usein huomio kiinnittyy vain tähän tarkoitukseen.
Kansallispuistoissa saa liikkua ja harrastaa jokaisen oikeuksien nojalla, jos kansallispuiston oma sääntö ei määrää muuta. Usein määrää, kuten sen, että niissä saa liikkua vain merkityillä reiteillä tai majoittua vain siihen tarkoitetuilla alueilla.
Retkeilyalueiden rahoitus tulee pääosin maa- ja metsätalousministeriön budjetista ja kansallispuistojen eurot ympäristöministeriöltä. Hallituskausittain on vaihdellut, miten rahaa on mihinkin saatu.
Tiina Hakkaraisen mukaan tämän hallituskauden aikana retkeilyalueiden rahoitusta on toistaiseksi leikattu vähemmän kuin kansallispuistojen.
Kansallispuistot ovat suosittuja vierailukohteita ja tuovat retkeilijöiden rahankäytön mukana hyötyjä paikallistalouteen, Hakkarainen pohtii syytä siihen, miksi kansallispuistoksi pääsyä havitellaan monessakin paikassa.
Lisäksi kansallispuisto on kansainvälisesti tunnettu brändi: kansainväliset matkailijat tietävät, mitä odottaa, jos ovat saapumassa kansallispuistoon.
Se, nähdäänkö alueen muuttaminen kansallispuistoksi hyödylliseksi vai ei, riippuu pitkälti siitä, millaisia arvoja ja käyttötarkoituksia painotetaan.
Kansallispuisto tuo mukanaan vahvempaa luonnonsuojelua, vetovoimaa matkailulle ja selkeämmät reunaehdot alueen käytölle. Toisaalta se rajoittaa metsätaloutta ja muuta maankäyttöä, mikä retkeilyalueella on mahdollista.
Ennen Paula-myrskyä Kylmäluoman hienous perustui upeisiin harjumaastoihin ja vesistöihin. Maisema koko kovan kolauksen, kun puuta lakosi kuin heinää.
Toisaalta: Kansallispuistojen ensisijainen tarkoitus on vaalia alueen luontoarvoja, joten siihen määritelmään Kylmäluoma kyllä istuisi. Missä muualla Suomessa on nähtävissä tämän mittakaavan myrskymetsää, joka toipuu nyt omaan tahtiinsa?
Sikäli Kylmäluoma on hyvinkin kansallispuistomainen retkikohde.
