Rukan Moisasenlammen alueella ajellessa tulee vastaan toinen toistaan uudemman ja kalliimman näköistä mökkiä, mutta yksi hienoimmista on varmasti Ruka A-Frame. Keskeltä kuusikkoa ilmestyy yhtäkkiä näkyviin hirrestä ja lasista veistetty pyramidi.
Tämä paikka on suunniteltu niin, että revontulia olisi mahdollisimman mukavaa katsella, kertoo lumilautailijapariskunta Ivika Jürgenson ja Tim Schiphorst, joiden rakennusprojekti se on viimeiset kolme vuotta ollut.
– Revontuli-iglut ovat suosittuja, mutta pieniä ja kalliita. Niissä ei oikeastaan ole kovin mukavaa viettää pitempiä aikoja, mutta jos on vain yhden yön, täytyy käydä huikea tuuri, että pääsee näkemään revontulia. Tässä ideana on, että täällä olisi mukavaa olla viikko tai parikin, Schiphorst kertoo.
A-Frameen kuuluu kaksi mökkiä, jotka on yhdistetty toisiinsa jyrkkäkulmaisella katolla ja kuistilla. Nimi tulee siitä, että itä- tai länsipäädystä katsottuna kumpikin asunto on A-kirjaimen muotoinen.
Koko päätyseinä on yhtä isoa ikkunaa, ja pienempiä laseja on myös katossa siten, että niistä on esteetön näkymä taivaalle.
"A-frame" on tunnettu talotyyppi, jollaisia on paljon Kalifornian Mammothissa ja muuallakin Yhdysvalloissa. Euroopassa niitä ei juuri näy, vaikka Schiphorst oli kyllä pannut merkille, että Käylän rajaseutukirkko on aika samanmuotoinen.
– Haluttiin tehdä a-frame modernilla twistillä, hän kuvailee.
Ideana on, että virolainen Jürgenson ja hollantilainen Schiphorst asuvat toisessa mökissä kesäisin, mutta ison osan vuotta molemmat niistä tai ainakin toinen on vuokralla. Talvisin kolmikymppinen pariskunta nimittäin kiertää maailmalla kuvaamassa lumilautailuelokuviaan.
Jürgenson on muun muassa Vans-muotibrändin sponsoroima street-ammattilainen ja Schiphorst hänen kameramiehensä.
Tulevalla laskettelukaudella olisi tarkoitus saada päätökseen kaksivuotinen videoprojekti, joka vie heidät ainakin Baltian maihin.
– Vaikka muutimme Suomeen talven takia, kävikin niin, että nautimme enemmän kesästä, Schiphorst sanoo.
Jürgensonin mukaan Suomeen tullaan kaikkialta maailmasta kuvaamaan lumilautailufilmejä. Hän ja Schiphorstkin olivat käyneet useasti aiemmin.
Koronan aikaan he olivat Helsingissä väliaikaisella oleskeluluvalla tekemässä Vitamin-nimistä videota. Kun se saatiin purkkiin, he eivät oikein halunneet lähteä pois. Muissa maissa oli huonompi lumitilanne, eikä takaisin Suomeen olisi päässyt ilman uutta lupaa.
Rukalle he päätyivät Jürgensonin ystävä Enni Rukajärven kutsusta. Ja jäivät sille tielleen.
– Yhdestä viikosta tuli kaksi ja kahdesta kolme, ja siinä kävi niin, että emme vain lähteneet pois, Schiphorst naurahtaa.
Katso alta kuvia Ruka A-Framen tila- ja sisustusratkaisuista:
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Korona-aikaan alkoi kypsyä ajatus talon rakentamisestakin.
Schiphorst kertoo piirtäneensä A-Framen Ipadillaan, Shapr 3D-nimisellä appilla. ”Arkkitehti” on kuitenkin hänestä turhan juhlava sana suhteessa siihen, mitä työhön oikeasti kuului.
– Tämähän on kolmio, hän vähättelee.
– On itse asiassa tosi helppoa rakentaa tämän muotoinen talo. Kolmiot vaan pystyyn ja katto päälle.
Sijainti valittiin niin, ettei Rukan kylän valosaaste yltäisi pilaamaan revontulia, mutta silti riittävän läheltä laskettelurinteitä. Kylän gondolihissille on matkaa noin kaksi kilometriä.
Senkin takia ollaan vähän kauempana Moisasenlammen suunnassa, että tänne sai rakentaa minkä näköisen talon halusi. Kaupunki määrää, että lähempänä kylää rakennusten pitää olla enemmän hyväksytyn tyylikirjan kaltaisia.
Iso osa A-Framesta, sisätilat varsinkin, on pariskunnan itse tekemää. Välillä apuna on ollut Jürgensonin isän ystävä, joka on ammatiltaan puuseppä.
Schiphorstin suunnitelmana oli alusta lähtien, että mahdollisimman paljon rakennettaisiin omin käsin. Muun muassa pohjatöihin ja kehikkoa asentamaan palkattiin kuitenkin paikallisia ammattilaisia.
– Kun työt alkoivat, kävi selväksi että kielimuurin takia meidän oli tosi vaikea yrittää auttaa suomalaisia rakentajia. Päätimme että parempi antaa heidän työskennellä rauhassa, suomea vielä opetteleva mies sanoo.
Hän myöntää myös, ettei tiennyt paikallisista rakennusmääräyksistä mitään. Kommunikointi kaupungin lupaihmisten kanssa hoidettiin pääasiassa rakennusfirmojen välityksellä.
Selvisi muun muassa, että alkuperäisissä piirroksissa rakennusoikeus olisi ylittynyt muutamalla neliöllä. Katonkin piti olla tietyn paksuinen, jotta se kestäisi lumikuorman.
– Kyllä kaupungintalolla oltiin myös tosi avuliaita. Siellä oli pari ihmistä, jotka puhuivat englantia. Vaikka kasvokkain saattoi olla haastavaa keskustella, sähköposti ja Google Translate auttoivat paljon, Schiphorst kertoo.
Kummallakaan ei ollut töihin ryhtyessä minkäänlaista puusepän kokemusta. Schiphorst naurahtaa tehneensä vähän japanilaisia lyhtyjä ja muita pikku koronaprojekteja.
Totuuden nimissä hän on taitava käsistään: esimerkiksi olohuoneen sohvapöytä on hänen veistämänsä, ja se näyttää siltä, että huonekaluliike ottaisi sen mielellään valikoimiinsa.
Siitä on silti aika pitkä matka talonrakennukseen.
– Olen aina ollut sellainen, että jos haluan tehdä jotain, siitä tulee melkoinen pakkomielle. Katsoin tosi, tosi paljon Youtube-videoita ja muiden rakennuspiirustuksia ja luin artikkeleja, Schiphorst sanoo.
Kun piirustukset tekee 3D-ohjelmistolla huolellisesti, tuntuu kuin talo olisi jo rakennettu ennen kuin rakentaminen alkaakaan, hän ajattelee. Ei tarvitse kuin painaa play-nappia.
– Mutta 3D-softassa jokainen lauta on prikulleen suora. Oikeassa elämässä se ei mene ihan niin.
Schiphorst naurahtaa, että teltan mallinen talo tuo mieleen piilopaikat, joita hänellä oli lapsena tapana rakentaa metsään.
Myös Jürgenson on lopputuloksesta ylpeä. Itse tekeminen on ollut antoisaa.
– Vaikkei revontulia olisikaan, tähtien alla on mahtava nukkua, Schiphorst huokaa.
– Yöttömän yön aikaan oli kyllä ihan hullua. Emme olleet tajunneet hankkia verhoja, joten aurinko paistoi suoraan sänkyyn koko ajan, Jürgenson nauraa.
Tai no valmista ei vielä ole, vaikka ulkoa siltä näyttääkin: autotalli oli saatu pystyyn edellispäivänä, toisessa huoneistossa näyttää vielä kaatopaikalta, ja perustusten tilalta revitty kuntta pitää istuttaa uudestaan.
Ja sauna puuttuu. Ilman saunaa tätä ei kyllä saa Suomessa vuokrattua, Schiphorst naurahtaa.
– Ensi kesään mennessä täällä pitäisi näyttää kivalta, Jürgenson suunnittelee.
Haastattelun aikana terassilla olkkarin valtavan ikkunan toisella puolella vierailee tauotta pikkulintuja ja oravia.
Ihan kuin oltaisiin ulkona, Jürgenson sanoo. Hänestä on mahtavaa, että piha on kunttaa ja mäntymetsää, eikä puutarhaa tai täydellisesti hoidettua nurmikkoa.
Oikeaa luontoa, hän ajattelee.
Maisema eroaa merkittävästi Alankomaiden Haagista, jossa he asuivat vilkkaan kauppakadun varrella.
– Siellä piti olla jokin syy haluta lähteä ulos.