Lauri Pihl oli narraamassa taimenta ja harjusta Kuusinkijoella sunnuntaina 21. heinäkuuta, kun viimeisimmät helteet vyöryivät Suomeen.
Lahdessa asuva ahkera kalastaja ja Pohjolan perhokalastaja -lehden toimittaja on koulutukseltaan iktyonomi eli kala- ja ympäristötalouden asiantuntija. Hän tietääkin, että lohikalat suosivat kylmää uintiympäristöä, ja niiden pyytämistä tulisi välttää veden lämpötilan ylittäessä 20 astetta.
Pihlin taskussa kulkee kalareissuilla digitaalinen lämpömittari. Sunnuntai-iltana hän määritti joesta tuota raja-arvoa lähestyviä lukemia, ja seuraavana aamuna vesi olikin sitten jo 20,9-asteista.
Kukaan ei määrää lohestajia lähtemään kotiin helteelläkään, vaan kyse on ainoastaan Metsähallituksen suosituksesta. Mutta vaikka Kuusamossa ei jokia suljetakaan, nuotiolla istuskellut seurue päätti vastuullisesti, että odotettu kalareissu oli nyt heidän osaltaan taputeltu.
– Kyllähän se vähän kismitti, kun neljä lupaa oli vielä kalastamatta viikon reissulla, Pihl kertoo.
– Me sitten lomailtiin mökillämme loput neljä päivää. Ei siinä — ihan miellyttävä loma oli.
Metsähallitus suosittelee välttämään helteellä sellaista kalastusta, jossa saaliiksi voi joutua vapautettavia lohikaloja eli alamittaisia tai rauhoitettuja lajeja.
Esimerkiksi taimen ja harjus lopettavat ravinnon hankinnan 21-asteisessa vedessä. Kun sellainen tarttuu koukkuun, se ei enää välttämättä selviäkään vapautuksesta hengissä.
Samasta syystä ne myös tarttuvat vieheeseen huonosti, eli jo senkin vuoksi ei kalaan kannata lähteä kesähelteillä.
– Kalojen aineenvaihdunta kiihtyy veden lämmetessä, samoin hapenkulutus. Koska happea liukenee lämpimään veteen vähemmän kuin kylmään, muun muassa lohikalojen aktiivisuus keskittyy lähinnä hengitykseen ja syöntiaktiivisuus laskee, kertoo kalastuksen erityisasiantuntija Veijo Honkanen Metsähallituksesta.
Pihl kirjoitti reissustaan tuoreeltaan Facebookin Kuusinkijoki-ryhmään. Hän ei halua niinkään syyllistää ketään kuin tiedottaa aiheesta.
– Kaikki eivät tiedä, ettei liian lämpimässä vedessä saisi kalastaa lohikaloja. Se on oleellinen tieto, jos haluaa harrastaa vastuullista kalastusta, hän kertoo.
Paras onkin ajoittaa kalareissu sellaiseen hetkeen, että veden lämpötila jää alle 17 asteen, jolloin lohikalat hankkivat ravintoa aktiivisesti ja niiden vapauttaminen onnistuu hyvin.
Suositus ei koske kaikkea kalastusta. Catch and release eli pyydystä ja päästä -lajeista kuha sietää kuumuutta huomattavasti paremmin, eivätkä esimerkiksi hauki, ahven ja särkikalatkaan ole siitä moksiskaan.
Koillismaalla arvostettu muikku ei pidä lämpimästä, mutta Honkasen mukaan se kyllä selviää hyvin järvissä, joissa syvyyttä ja viileää alusvettä on riittävästi ja ravintoa tarjolla.
Vesistöjen lämpenemiseen vaikuttavat Honkasen mukaan useat tekijät, kuten hellejakson ajankohta ja sen kesto, vesistön ja valuma-alueen koko ja laatu sekä sadanta ja sen määrä.
– Jos hellejakso ajoittuu esimerkiksi alkukesään, virtaamat ovat kevättulvien jäljiltä yleensä runsaat ja vesistön lämpeneminen hitaampaa kuin kesäkaudella, jolloin vettä virtaa uomissa huomattavasti vähemmän, Honkanen selventää.
– Varjoisat, lähdepohjaiset purot lämpenevät vähemmän kuin esimerkiksi isommat, avoimet ja tummavetiset jokivesistöt.
Metsähallitus voi tilapäisesti keskeyttää lupien myymisen kohteissa, joissa vesi kuumenee yli 21 asteeseen.
Vaikka viilenevä ilma ja sateet ovatkin laskeneet vesistöjen lämpötiloja, kuudella eteläisemmän Suomen suositulla koskella Salossa, Kotkassa, Heinävedellä, Viitasaaressa ja Virroilla lupamyynti on keskeytetty ainakin 5. elokuuta saakka.
Näin tehtiin jo neljäntenä kesänä peräkkäin. Lupamyynnin keskeytyksestä heinäkuussa näyttää tulleen pysyvä ilmiö, Honkanen totesi Metsähallituksen aihetta koskeneessa tiedotteessa.
Reaaliaikaisia lämpötiloja
Metsähallitus on avannut kalastajille palvelun, jossa suosittujen koskikohteiden lämpötiloja voi seurata reaaliaikaisesti (map.sensormonitor.fi). Lämpötiloista kerrotaan myös kalastuskohteiden omilla sivuilla Metsähallituksen Eräluvat.fi-palvelussa.
Metsähallitus on julkaissut myös vastuullisen kalastajan ohjeet ja eräetiketin kalastajille, joissa muistutetaan, miten kalastajan tulee itse ottaa vastuuta ympäristön hyvinvoinnista.
Vaikka lupamyynti keskeytetään, jo ostettuja lupia ei peruta. Metsähallituksen ei ole mahdollista yksipuolisesti peruuttaa jo maksettuja lupia ilman luvanhaltijan suostumusta. Kalastajia kehotetaan siirtämään vapalupansa ilman kuluja toiseen vapaaseen ajankohtaan, aiheesta kertoneessa tiedotteessa sanotaan.