Tal­vi­ret­kei­ly ei ole ra­ket­ti­tie­det­tä

Pohjois-Lapissa on käytännössä pakko harrastaa retkeilyä myös talvella. Tämän havainnon Laura Hakulinen teki, kun hän muutti etelästä Lappiin ja aina vain pohjoisemmaksi.

Myös suhde luontoon muuttuu, kun asuinpaikkana on Kilpisjärvi.

Vielä muutama vuosi sitten Hakulinen eli täysin toisenlaista elämää pääkaupunkiseudulla. Luonto toimi hänelle pitkään lähinnä hiihdon ja suunnistuksen kaltaisten lajien suorituspaikkana.

Retkeily astui mukaan Hakulisen elämään vuonna 2018, ja hän perusti Kiertoreitti-nimeä kantavan blogin. Luonnossa liikkumisesta innostuneen naisen ajatuksena oli kiertää kaikki kotimaan kansallispuistoreitit ja kirjoittaa sivustolle tarinoita ja ajatuksia matkan varrelta.

– Luontosuhteeni oli tuolloin varsin suorituskeskeinen, hän myöntää.

Muutos alkoi, kun kaupunkiympäristön hälyyn ja kiireeseen kyllästynyt Hakulinen toteutti pitkään mielessä kypsyneen ajatuksensa Lappiin muutosta. Alkuvuodesta 2019 hän pakkasi tavaransa ja lähti Rovaniemelle.

– Se oli sellainen klassinen ”muutan vuodeksi Lappiin”-tyyppinen juttu. Missään nimessä en ajatellut, että jäisin pohjoiseen pysyvästi, Hakulinen naurahtaa.

Ensin Rovaniemi, sitten Levi ja Kilpisjärvi

Pian Rovaniemelle muutettuaan Hakulinen tutustui nykyiseen puolisoonsa. Kesän koittaessa pariskunta muutti yhdessä Leville ja syksyn tullen Kilpisjärvelle. Hyppy tuntemattomaan onnistui etätöiden ansiosta.

Nyt elämää  pienessä Kilpisjärven kylässä on takana yli kolme vuotta. Vaikka osa vuodesta kuluu Äkäslompolossa sijaitsevalla mökillä, on Käsivarren Lapista muodostunut rakas kotipaikka.

– On kiva käydä välillä ihmisten ilmoilla. Äkäslompolo on hieno ja monipuolinen paikka, mutta oikea kotini on kuitenkin Kilpisjärvellä.

Myös blogin merkitys on muuttunut. Nykyään sivusto toimii ennen kaikkea rakkaiden muistojen ja retkitarinoiden tallennuspaikkana.

– Pohjoisen henkeäsalpaavat maisemat ja ainutlaatuinen tunnelma ovat muokanneet vahvasti myös luontosuhdettani. Suorittamisen sijaan retkeilen nykyään täysin fiilispohjalta.

Vapaus löytyi merkittyjen reittien ulkopuolelta

Ennen pohjoiseen muuttoa Hakulisen retkeilykokemukset ajoittuivat ainoastaan sulan maan aikaan. Ensimmäisen Kilpisjärvellä vietetyn talven myötä kiinnostus talviretkeilyä kohtaan kasvoi kuitenkin nopeasti.

– Talvi kestää täällä huomattavasti pidempään kuin etelässä. Jos luonnossa liikkumisen ajoittaa vain sulan maan aikaan, jää retkeilykausi varsin lyhyeksi.

Ensimmäisenä talvenaan Hakulinen vietti valtavasti aikaa hiihtoladulla. Pohjoisen laajoja latuverkostoja tutkiessaan hän tunsi vapautta, jota ei ollut kokenut koskaan aiemmin.

Nälkä kasvoi kuitenkin syödessä. Hakulinen huomasi katseensa vaeltavan yhä useammin erämaisempaan luontoon, sinne, minne reitit eivät enää jatkuneet.

– Pian ymmärsin, että todellinen vapaus aukeni vasta merkittyjen reittien ulkopuolella.

Seuraavan talven varalle hän hankki lisää talviretkeilyvälineitä. Liukulumikengät ja tunturisukset veivät uusiin paikkoihin. Nyt, muutamaa talvea myöhemmin, Hakulinen on ahkera päiväretkeilijä, jolle talvinen luonto näyttäytyy todellisena aarreaittana.

Matkan varrella myös retkeilytaidot ovat karttuneet vastaamaan talviolosuhteiden asettamia vaatimuksia.

– Tähän mennessä olen tosin pitäytynyt pääasiassa päiväretkissä. Jossain vaiheessa haluaisin kuitenkin kokea myös pidemmän talvivaelluksen sekä kaamoksen keskellä lepäävän luonnon helmassa vietetyt autiotupayöt.

Myös talviset päiväretket vaativat suunnittelua

Talvi on todellista mahdollisuuksien aikaa luonnossa liikkumiselle. Lumivaipan myötä retkeilijälle avautuu pääsy paikkoihin, joissa liikkuminen on kesällä mahdotonta.

Talviretkeilyyn ei kannata kuitenkaan suhtautua liian kevyesti. Varusteiden, vaatteiden ja reittivalintojen suunnittelun merkitys korostuu pimeänä ja kylmänä vuodenaikana, vaikka tarkoitus ei olisikaan yöpyä luonnossa.

– Moniin asioihin on syytä kiinnittää enemmän huomiota kuin kesällä, vaikka aikoisikin suunnata ainoastaan päiväretkelle. Mistään avaruusfysiikasta talvisessa luonnossa liikkumisessa ei ole kyse, mutta luontoa kannattaa kuitenkin kunnioittaa.

Selkein ero kesä- ja talviretkeilyn välillä on lämpötiloissa. Retkeilijän onkin tärkeää huolehtia oikeanlaisesta pukeutumisesta ja lämpimänä pysymisestä.

Hakulinen vannoo monien muiden retkeilijöiden tavoin kerrospukeutumisen ja merinovillan nimeen.

– Kerrospukeutuminen on talvisin ehdottomasti paras keino suojautua kylmää vastaan. Kun alimmaiseksi kerrokseksi valitsee merinovillasta valmistetut vaatteet, pysyy iho koko ajan kuivana ja lämpimänä. Missään nimessä retkelle ei kannata lähteä puuvillaisissa vaatteissa.

Kerroksittain pukeutumalla on myös mahdollista säädellä sopivaa vaatetusta muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi tunturiolosuhteissa vallitseva inversio eli korkeammalla ilmakehässä tapahtuva lämpötilan nousu saattaa tarkoittaa jopa parinkymmenen asteen lämpötilavaihteluita matkan aikana. Useiden vaatekerrosten avulla vaatteiden vähentäminen ja lisääminen sujuu tarvittaessa näppärästi ja vaivattomasti.

Talvella matkat lyhenevät

Pukeutumisen ohella talvinen luonto haastaa retkeilijää monilla muillakin tavoilla. Paksun lumikerroksen takia maastonmuotojen havaitseminen voi olla hankalaa ja suunnistaminen siten vaikeaa. Hakulinen muistuttaa, että etenkin tunturialueilla sää saattaa muuttua nopeasti. Äkillisesti puhjennut lumimyrsky peittää juuri kuljetun reitin alleen muutamassa minuutissa.

– Älylaitteiden akunkesto ei ole talvipakkasilla kehuttava, joten niiden varaan suunnistamista ei kannata jättää koskaan. Lyhyellekin retkelle on syytä pakata mukaan paperinen kartta sekä kompassi.

Lumisissa olosuhteissa liikkuminen on usein myös hitaampaa ja varusteet painavampia. Tämä kannattaa ottaa huomioon retkisuunnitelmaa tehdessä.

– Ei ehkä kannata lähteä kylmiltään tavoittelemaan samanmittaisia retkiä kuin kesällä tekisi.

Merkittyjen reittien ulkopuolelle suuntaavan tunturiretkeilijän on myös syytä hallita lumiturvallisuuden perustaidot. Lumivyörymaaston tunnistaminen on elintärkeää etenkin jyrkkärinteisempien tunturien läheisyydessä retkeillessä.

– Lumivyörytietouteen ja lumiturvallisuuteen kannattaa tutustua ennen retkelle lähtemistä. Myös Ilmatieteen laitoksen ja hiihtokeskusten ylläpitämiä lumivyöryennusteita on hyvä pitää silmällä, Hakulinen vinkkaa.

Otsalamppu mukana aina

Keskitalvella aurinko laskee eteläisemmässä Suomessa jo varhain iltapäivällä, Lapissa kaamos taas hämärtää päivät jopa viikkojen ajaksi. Pimeä voi päästä yllättämään kokeneenkin retkeilijän, vaikka ulkoilu olisikin tarkoitus ajoittaa päivän valoisimpiin hetkiin.

Yksi talviretkeilijän tärkeimmistä varusteista onkin kunnollinen otsalamppu.

– Aina kannattaa varautua siihen, ettei kaikki menekään suunnitelmien mukaisesti ja matkanteko hidastuu. Pilkkopimeässä eksymisriski kasvaa tutussakin maastossa.

Valonlähteen lisäksi mukaan kannattaa pakata aina syötävää ja juotavaa. Erilaisiin nuotiolla valmistettaviin retkiruokiin löytyy netistä lukuisia ohjeita. Hyvä vaihtoehto on myös pakata kotona valmiiksi tehty ruoka retkitermariin. Termarissa ruoka säilyy lämpimänä eikä retkeilijä ole riippuvainen tulentekopaikoista.

Ruoan ja kuumien juomien ohella termospulloa kannattaa hyödyntää myös juomaveden säilytyspaikkana. Kovalla pakkasella tavalliseen juomapulloon pakattu vesi jäätyy helposti repussa.

Hyviin talvikohteisiin pääsee suoraan kylältäkin

On selvää, että talvi tuo retkeilyyn omat kierteensä. Oikein varustautuneelle retkeilijälle vuodenaika tarjoaa kuitenkin ainutlaatuisia kokemuksia, joita kesällä ei voi saada.

Hakulinen suosittelee talviretkeilyä jokaiselle luonnossa liikkumisesta kiinnostuneelle.

– Retkeilyn aloittaminen on helppoa merkityiltä reiteiltä. Kokemuksen karttuessa kannattaa suunnata rohkeasti myös merkittyjen reittien ulkopuolelle. Päiväretkien myötä vaatimustasoa voi nostaa myös siirtymällä yön yli kestäviin talvivaelluksiin, hän kertoo.

Suomen kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat erinomaisia talviretkeilykohteita. Monet kesäreitit soveltuvat kuljettavaksi talvella esimerkiksi lumikengillä tai liukulumikengillä. Joissain kansallispuistoissa on lisäksi erillisiä talviretkeilyreittejä.

Vaikka Hakulinen kertookin nauttivansa luonnossa ennen kaikkea yksin olemisesta ja reittien ulkopuolella kulkemisen vapaudesta, löytyy hänen suosikkilistaltaan myös tunnetumpia kohteita.

Esimerkiksi Äkäslompolon Kuertunturi ja Kukastunturi ovat Hakulisen mukaan erinomaisia retkikohteita. Molemmille kylän läheisyydessä sijaitseville tuntureille pääsee talvisin merkittyä reittiä pitkin lumikenkäillen.

Myös Muoniossa sijaitsevan Särkitunturin valloitus onnistuu talvella lumikengillä. Näkymä tunturin huipulta Pallastuntureille on yksi Suomen kuvatuimmista. Matkaa parkkipaikalta tunturiin kertyy neljä kilometriä.

– Kilpisjärven Saanatunturi on myös kaunis ja maisemiltaan vaikuttava talviretkeilykohde. Saanan ohella kannattaa vierailla myös Tsahkaljärvellä, jonne kulkee hyvä reitti Kilpisjärven luontokeskukselta, Hakulinen vinkkaa.