Lapin jokien jäät ovat usealla paikalla edellisvuosia vahvempia, tiedottaa Lapin ely-keskus. Tämän kevättalven mittauksissa suurimmat teräsjään paksuudet mitattiin Tornionjoella Mämmilässä ja Ounasjoella Patokoskella.
Samoilla joilla on tänä keväänä aiempaa vuosia suurempi riski jääpatoihin. Jääpatojen syntymistä yritetään ehkäistä jäänsahauksilla, jos säät sen sallivat.
Tämän talven mittauksessa teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai sen yläpuolella Simojoella, Tornionjoella, Ounasjoella ja Kemijoen Teeriselällä.
Tenojoella, Ivalojoella ja Muonionjoella teräsjäätä oli puolestaan vähemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin.
Asiantuntijat arvioivat, että vaikka talvi Lapissa on ollut keskimääräistä lämpimämpi, olosuhteet ovat muutoin olleet otolliset teräsjään vahvistumiseen. Vahvimmat jäät ovat muodostuneet paikkoihin, joissa lumen määrä jään päällä on ollut vähäinen.
Ounasjoella Tapionkylässä ja Patokoskella teräsjään vahvuus oli noin 70 senttimetriä eli poikkeuksellisen suuri. Patokoskella vastaavia lukemia on mitattu edellisen kerran vuonna 1993. Nivankylässä ja Tepaston alueella teräsjäätä oli keskimääräistä vähemmän. Muilla mittauspaikoilla teräsjään vahvuus oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Kemijoen ainoa mittauspaikka on Pelkosenniemen puolella Teeriselällä. Siellä teräsjäätä oli tänä vuonna noin 15 senttimetriä keskimääräistä enemmän. Muonionjoella, Ivalojoella ja Tenojoella teräsjäätä oli puolestaan pääosin keskimääräistä vähemmän.
Suurimmat jääpatoriskit ovat elyn mukaan Tornionjoella ja Ounasjoella. Vahinkoja pyritään estämään sahauksilla, ja siihen työhön olosuhteiden arvioidaan olevan otolliset Tornion Hellälässä ja Rovaniemen Tapionkylässä. Jääsaha painaa noin 10 tonnia ja tarvitsee alleen vähintään puoli metriä teräsjäätä.
Vaikka mittauksissa on todettu poikkeuksellisen vahvojakin jäitä, ely-keskus korostaa, että mittaukset on tehty vain yksittäisissä pisteissä. Jään vahvuus voi siis vaihdella huomattavasti samallakin joella. Keväällä jää myös heikkenee nopeasti.
Tulvaennusteet vielä epävarmoja
Etelä- ja Lounais-Lapin alueella lumen vesiarvo on pääosin 80–120 mm, mikä on selvästi ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän.
Käsivarren alueella sekä Ounasjoen ja Ivalojoen valuma-alueiden yläosissa lumen vesiarvo on 180–220 mm, mikä on jonkin verran keskimääräistä suurempi.
Keski-Lapin alueella lumen vesiarvo 120–180 mm on ajankohtaan nähden tavanomainen.
Suurimmassa osassa ennusteita Lapin kevättulvien arvioidaan jäävän suuruudeltaan tavanomaisiksi tai sitä pienemmiksi, mutta ennusteissa on vielä suurta vaihtelua tulvahuipun suuruuden ja ajankohdan suhteen.
Suuretkin tulvat ovat mahdollisia, joskin niiden todennäköisyys on tällä hetkellä hyvin pieni.
Lapin ely-keskus alkaa tiedottaa kevään tulvatilanteen kehittymisestä huhtikuun puolivälissä.
