Pihalinnun hoitolassa Korvensuoralla on ehditty auttaa reilun kymmenen vuoden aikana lukuisia lintulajeja, mutta tiistai-iltana majoitukseen saapui aivan uusi tuttavuus.
Mustahaikara on Suomessa harvinainen harhailija ja vielä harvinaisempaa on, että harhailija uupuu niin, että päätyy ihmisen hoiviin.
– Tämä osaa kyllä syödä itsekin, Ari-Pekka Auvinen kertoo, mutta ojentaa varmuuden vuoksi muikkua haikaralle, joka oitis nappaa sen nokkaansa.
Pitkään lintujen hoitoon perehtynyt Auvinen kertoo linnun olevan huonossa kunnossa.
– Lentolihakset ovat surkastuneet. Lintu painoi 1 820 grammaa, kun sen normaali paino voisi olla ehkä kaksi ja puoli kiloa.
– Menee varmaan pari viikkoa, että se saa lihakset takaisin, hän lisää.
Haikara havaittiin noin viikko sitten Torniossa, missä se ruokaili pelloilla. Torniolainen lintuharrastaja Matti Suopajärvi aikoi rengastaa linnun, sillä se vaikutti kesyltä.
Kun linnun kuitenkin sai juoksemalla ja käsin kiinni, ja se osoittautui selvästi alipainoiseksi, Suopajärvi otti sen eläinsuojelullisista syistä talteen ja hoitoon. Lintu toimitettiin tiistai-iltana Ouluun hoitolaan.
Lajin lähimmät pesimäalueet ovat Baltian maissa ja Venäjän lounaisnurkassa. Suomessa mustahaikaroita havaitaan vuosittain vain muutama.
Monista muista haikaralajeista poiketen mustahaikara on metsälaji, nimenomaan vanhojen metsien asukki. Se ruokailee matalissa vesissä, muun muassa puroissa ja lammissa.
Auvinen arvelee mustahaikaran syövän pesimäseuduillaan myös sammakoita, mutta niitä ei luonnonsuojelullisista syistä voi hoitolassa tarjota. Kaikki Suomen sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja.
Pikkukalat maistuvat kuitenkin niin hyvin, että ruokalistaa ei tarvitse laajentaa.
Elpyminen ei kuitenkaan vielä ole selvää, vaikka haikara saatiinkin syömään. Auvinen kertoo olleensa yhteydessä Korkeasaaren eläinlääkäriin, joka oli kertonut varsinkin nuorten mustahaikaroiden saattavan kärsiä sisäloisista.
– Jos paino ei nyt nouse pysyvästi, niin pitää tutkia loiset ulostenäytteestä, Auvinen pohtii.
Tervehtymisen jälkeen seuraava kysymys on, missä lintu vapautetaan. Mustahaikara talvehtii Afrikassa ja lentäminen Tornioon tarkoittaa vähintään tuhannen kilometrin suunnistusvirhettä.
Auvisen mukaan mustahaikaroita saattaa harhautua Suomeen vielä lokakuussakin, mutta toipilaan vapauttaminen Oulun seudulle ei ehkä olisi järkevää. Etelä-Suomi voisi olla tähän tarkoitukseen otollisempi seutu.
– Mutta jos sen saisi jotenkin Espanjaan, oltaisiin jo pitkällä, Auvinen pohtii.
Oman mutkansa ulkomaan matkaan tekee kuitenkin se, että luonnonvaraisen eläimen viemiseen valtakunnanrajan yli pitää saada ely-keskuksen lupa.
– Pitää miettiä, mikä olisi riittävää ja toisaalta, mikä on mahdollista, Auvinen tuumii haikaran siirtämistä.
Jos toipuminen venyy myöhäissyksyyn, pitää harkita myös linnun talvehtimista Suomessa. Siihen pitäisi Auvisen mukaan löytää tarpeeksi suuri tila, jossa haikara voi lentää ja harjoittaa lihaksiaan.
Pohjois-Pohjanmaalla mustahaikara on tavattu viisi kertaa, tuorein havainto on kesäkuulta 2003 Limingasta.
Mustahaikaran kiinniotosta kertoi aiemmin Yle.
