Lapissa kah­dek­san ret­ki­koh­teen yl­lä­pi­to on sel­vi­tyk­sen alla – Kä­vi­jä­mää­rä ei ole ainoa kri­tee­ri

Retkikohteiden ylläpidon tarvetta arvioidaan muun muassa kävijämäärän ja käyttötarkoituksen perusteella. Kohteiden ylläpitoon pyritään löytämään jatkajiksi kuntia.

-
Kuva: Tinja Huoviala

Metsähallituksen Luontopalvelut tekee muutoksia ylläpitämiensä retkikohteiden verkostoon. Lapissa selvityksen alla on kahdeksan eri retkikohteen ylläpidon tulevaisuus.

Retkikohteita supistetaan tai kehitetään niiden käyttäjätarpeiden mukaan. Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteyspäällikön Olli Lipposen mukaan ylläpidon jatkumiseen vaikuttavat muun muassa kävijämäärä, käyttötarkoitus ja alueellinen merkittävyys.

– Kävijämäärä ratkaisee paljon, mutta ei ole ainut kriteeri. Jos kohde on valtakunnallisesti merkittävä esimerkiksi jonkun tietyn aktiviteetin harrastamiseen, se voi nousta priorisoinnissa korkeallekin kävijämäärästä huolimatta, Lipponen selventää.

Luontopalveluiden ylläpitämien palveluiden taso taas riippuu siitä, onko kohde tarkoitettu päivävierailuun, vaellukseen vai eräretkeilyyn.

Retkeilypalveluiden järjestäminen varmistetaan erityisesti kansallispuistoissa sekä valtion retkeilyalueilla. Valtion retkeilyalueet ovat ulkoilulailla perustettuja. Lapissa sellainen on ainoastaan Napapiirillä Rovaniemellä.

Kartassa näkyvät tämän hetkiset selvityksen alaiset retkikohteet Lapissa.
Kartassa näkyvät tämän hetkiset selvityksen alaiset retkikohteet Lapissa.
Kuva: Milla Sallinen

Metsähallitus pyrkii siihen, että Luontopalveluiden huollon piiristä poistuvat kohteet säilyisivät luonnossa mahdollisimman pitkään. Tiettyjen retkikohteiden ylläpidon siirtymisestä kuntien vastuulle on Lipposen mukaan keskusteltu jo muutaman vuoden ajan.

– Aika pitkällekin edenneitä neuvotteluita Lapin kuntien kanssa on käynnissä paraikaa, Lipponen kertoo.

Kävijämäärältään suurimmat selvityksen alaiset kohteet ovat tällä hetkellä Kumputunturi Kittilässä, Jaipaljukka Pellossa ja Kaihuanvaara Rovaniemellä. Tässä jutussa listatut kahdeksan retkikohdetta ovat kuitenkin uusimmat selvityksen alla, joten niiden jatkosuunnitelmista ei ole vielä keskusteltu kuntien kanssa.

Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteyspäällikkö Olli Lipponen kertoo, että ajankohtainen tieto retkikohteiden tilanteista päivitetään Metsähallituksen verkkosivuille. Arkistokuva vuodelta 2024.
Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteyspäällikkö Olli Lipponen kertoo, että ajankohtainen tieto retkikohteiden tilanteista päivitetään Metsähallituksen verkkosivuille. Arkistokuva vuodelta 2024.
Kuva: Pekka Aho

Retkikohteiden uudelleenarviointiin on Lipposen mukaan kaksi syytä. Julkisen rahoituksen pienentyminen ja vuosien saatossa laajentuneen retkeilyverkoston tarkoituksenmukaistaminen. Retkikohteita on tehty aikanaan alueille, joissa retkeilyn kannalta siihen ei olisi ollut erityisen suurta painetta.

– Tällä hetkellä käytettävissä olevat varat ovat retkikohteiden verkoston kokoon nähden liian pienet, Lipponen kertoo.

Vaikka joidenkin retkikohteiden ylläpidolle ei löytyisi jatkajaa, kohteet säilyvät retkeilijöiden käytettävissä niin kauan kuin niitä ei ole turvallisuusriskien tai luonnonsuojelun kannalta tarvetta purkaa.

Tausta

Selvityksen alaiset retkeilykohteet Lapissa

Kumputunturi, Kittilä: kävijöitä vuodessa 7000

Jaipaljukka, Pello: kävijöitä vuodessa 6000

Kaihuanvaara, Rovaniemi: kävijöitä vuodessa 6000

Litokaira, Ranua: kävijöitä vuodessa 4200

Kivitunturi, Savukoski: kävijöitä vuodessa 4200

Livojärvi, Posio: kävijöitä vuodessa 3000

Teuravuoma, Kolari: kävijöitä vuodessa 2000

Ilmakkiaapa, Sodankylä: kävijöitä vuodessa 1900

Lähde: Metsähallitus
Ilmoita asiavirheestä