Suurin osa Suomessa syttyvistä maastopaloista on ihmisen aiheuttamia.
Maastopaloja syttyy vuosittain noin 2 500. Tyypillisiä ajankohtia ovat kevään ensimmäiset kuukaudet ennen kasvukauden alkua sekä kesän hellejaksot. Hellejaksolla kuivan maaston voi sytyttää myös esimerkiksi salama, mutta keväällä tuli karkaa pääasiassa ihmisen toiminnasta.
Huhtikuussa maastoa on Pohjois-Pohjanmaalla palanut muun muassa Muhoksella, Kärsämäellä ja Ylivieskassa. Tornionjoella Karungin kohdalla sijaitseva Likasaari puolestaan paloi kokonaan.
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella syttyi vuosina 2023–2025 maalis–toukokuussa yhteensä 229 maastopaloa, joista ihmisten toiminta aiheutti 182, eli lähes 80 prosenttia.
Näistä lähes puolen arvioitiin aiheutuneen tuottamuksellisuudesta eli huolimattomuudesta tai varomattomuudesta. Lähes viidennes arvioitiin tahallisiksi teoiksi.
– Tuottamuksellisuus toteutuu hyvinkin herkästi, esimerkiksi jos tulen sytyttäjän katsotaan laiminlyöneen varautumista, huolellisuutta tai varovaisuutta, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas kertoo.
Isossa osassa Pohjois-Pohjanmaata on ollut voimassa jo pidemmän aikaa Ilmatieteen laitoksen antama maastopalovaroitus.
Varoituksen voimassa ollessa avotulen teko on yksiselitteisesti kielletty. Silti iso osa tämänkin kevään maastopaloista on lähtenyt ihmisten toiminnasta.
– Kyllä ihmisten pitäisi tietää, onko maastopalovaroitus voimassa vai ei, kun tulta sytyttää. Jos ei tiedä, niin ei pidä sytyttää. Myös lainsäädännössä on määrätty selvilläolovelvollisuus tulen sytyttäjälle, Honkakunnas huomauttaa.
Esimerkiksi monelle kulottajalle tulee yllätyksenä, kuinka nopeasti tuli maastossa etenee.
–Suomessa on esimerkkejä tapauksista, joissa kulottaja on menehtynyt tulipaloon, kun ei ole ehtinyt alta pois, Honkakunnas kertoo.
Pelastuslaitos ilmoittaa maastopalovaroituksen aikana tehdyt avotulet aina myös poliisille.
Esimerkiksi toissa viikolla Oulun poliisilaitos sakotti Haukiputaalla roskia polttanutta ihmistä tulen varomattomasta käsittelystä. Tuolloin tuli levisi läheiseen taimikkoon ja uhkasi myös varastorakennusta.
– Ei niitä sakkoja onneksi kovin paljon tarvitse kirjoittaa, mutta jos sytyttäjä on tiedossa ja maastopalovaroitus voimassa, niin kyllä siitä seuraamus tulee, Oulun poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Tero Väyrynen kertoo.
Tulen varomattomasta käsittelystä voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.
–Rikosoikeudellinen seuraamus on tietenkin aika pieni, mutta jos palo leviää ja siinä menee esimerkiksi kiinteistöjä, ajoneuvoja tai muuta omaisuutta, niin taloudelliset vahingot voivat nousta isoiksi, Väyrynen muistuttaa.
Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulesta. Vakuutusyhtiö voi alentaa tai evätä korvauksia, jos palon todetaan aiheutuneen törkeästä huolimattomuudesta.
Tahallisen teon tekijältä voidaan myös periä esimerkiksi tulipalosta aiheutuneita viranomaiskuluja, mutta tuottamuksellisissa tapauksissa se on harvempaa.
– En itse muista reilun parinkymmenen vuoden kokemuksella yhtään tapausta, jossa tuottamuksellisuudesta johtuvia kuluja olisi lähdetty perimään, Honkakunnas sanoo.
Poikkeuksena on Honkakunnaksen mukaan esimerkiksi öljyvahinko.
– Siinä ympäristösuojelulaki lähtee siitä, että aiheuttaja kustantaa torjuntakulut.