Kyyn­pu­re­ma hil­la­met­säs­sä vei Asko Tol­ja­mon te­ho-osas­tol­le – Hän epäi­lee, että käär­meen­pu­re­mat ovat Lapissa niin har­vi­nai­sia, ettei sitä osattu heti ottaa va­ka­vas­ti

Toljamo harmittelee, että hänellä oli yllään kevyet suunnistusvaatteet. Kunnon kumisaappaat olisivat suojelleet puremalta.

Hän oli kuullut, että pitäisi soittaa hätänumeroon, lastoittaa jalka ja istua paikallaan odottamassa apua. Siinä hetkessä sitä ei kuitenkaan tullut ajateltua. Toljamo käveli puolen kilometrin matkan autolleen.

Siellä hän soitti sairaalan päivystyspuhelimeen. Päivystäjä ei Toljamon mukaan ollut vakuuttunut, että kyseessä todella oli kyynpurema. Todettiin, että kyllä päivystykseen voi varalta lähteä.

Toljamo epäilee, että Lapissa käärmeenpuremat ovat sen verran harvinaisia, ettei niiden hoitoon ole samanlaisia valmiuksia kuin eteläisemmässä Suomessa.

Hengenlähtö lähellä

Päivystyksessä Toljamo joutui odottelemaan hoitoa. Myrkytystilassa jokainen minuutti voi olla elintärkeä, mutta tilanteen vakavuuteen ei hänen mukaansa tunnuttu havahtuvan.

Kun hän pääsi tutkimuksiin ja lääkäri saapui, alkoi tilanne nopeasti vakavoitua. Elintoiminnot hidastuivat huolestuttavasti ja hän sai myrkyn vaikutuksesta reaktion, joka muistutti epileptistä kohtausta.

– Hengenlähtö oli tosissaan lähellä.

Adrenaliinipiikki ja antiseerumi pelastivat Toljamon.

Tapahtumapäivän muistikuvat ovat pätkittäisiä, koska hän oli ajoittain tajuton. Hän oli teho-osastolla lauantaihin saakka, ja vielä seuraavaan keskiviikkoon vuodeosastolla.

Lääkitys ja hidas toipuminen lähinnä vuodelevossa jatkuvat nyt kotona.

Puremajalan käyttö on täytynyt aloittaa varovaisesti. Jalkaan kerääntyy helposti nestettä. Se on kipeä ja kauttaaltaan mustelmilla.

Euroopassa vuosittain muutama kuolema

Toljamon mielestä tietoisuutta kyynpuremista pitäisi olla enemmän.

Moni kuvittelee yhä, ettei purema ole kovin vakava paikka ja riittää, kun käyttää kyypakkausta. On kuitenkin elintärkeää ottaa purema vakavasti ja reagoida heti oikeaoppisesti.

– Minun paha tilanteeni oli monien virheiden summa. Toimin itse alusta alkaen tyhmästi, kun en noudattanut kuulemiani ohjeita ja jäänyt odottamaan apua.

Moni selviää puremasta säikähdyksellä, sillä joskus käärme puree ilman, että se käyttää myrkkyään. Silti vuosittain tulee myös vakavia myrkytysreaktioita.

Euroopassa kyynpuremia tapahtuu arviolta 7 500 vuodessa, ja niistä noin viisi johtaa kuolemaan.

Suomessa puremia on arviolta 50–150 vuodessa. Kyyn aiheuttamia kuolemia Suomessa ei ole ollut vuosiin, mutta vaara on silti todellinen.

Kyitä on Lapissakin

Suomen kyykannalle ei pidetä valtakunnallista seurantaa. Kyyatlas-kansalaistiedehankkeen hankevastaava Toni Beckman arvioi, että käärmeiden määrässä mennään tänä vuonna keskitasolla.

– Kyyn kannanmuutokset ovat hitaita. Käärmeet liikkuvat harvoin pienen reviirinsä ulkopuolelle eivätkä leviä uusille alueille nopeasti.

Yksittäisiä kyyn talvehtimispaikkoja on hyvinkin pohjoisessa. Beckman tietää niitä löytyneen esimerkiksi Inarijärven pohjoispuolelta. Hän arvelee niitä olevan myös Käsivarren Lappia myöten.

Yleisimpiä kyyt kuitenkin ovat etelämmässä.

Beckmanin mukaan kyyalueella liikkuessa tärkein varotoimi on pitää silmät ja korvat auki.

– Kannattaa olla skarppina ja havainnoida ympäristöä. Siten saa ylipäätään parhaan luontokokemuksen.

Kyy on arka eläin, ja välttelee tyypillisesti kaikenlaisia häiriötekijöitä. Se puree vain, mikäli kokee olonsa uhatuksi.

Yleensä puremia käy ihmisille, jotka eivät ole huomanneet kyytä ja ovat siksi menneet liian lähelle.

Koirat saattavat olla uteliaita ja mennä tutkimaan käärmettä, jolloin nekin voivat tulla purruiksi. Pureman saanut lemmikki on syytä viedä heti eläinlääkäriin.

Mitä pitäisi tehdä, kun kohtaa kyyn luonnossa? Beckmanin mukaan ei kannata hätiköidä. Kun kiertää eläimen rauhallisesti ja pitää välimatkaa, sekin jättää ihmisen rauhaan.