Kyyn poi­ka­set kuo­riu­tu­vat elo­kuus­sa, joten met­säs­sä kan­nat­taa kat­sel­la jal­koi­hin­sa – Syk­syl­lä kyy voi olla pihalla vain lä­pi­kul­ku­mat­kal­la

Tämän vuoden kesäkuusta alkaen kyyt ovat olleet rauhoitettuja, mutta käärmeasiantuntija Toni Beckman ei ole rauhoittamispäätökseen sellaisenaan täysin tyytyväinen.

– Kyyn rauhoituspäätös oli toki tervetullut. Tällaisenaan, huomioimatta muun muassa talvehtimisalueiden merkitystä, en näe sillä kovinkaan suurta merkitystä. Yksittäisillä seurannassani olevilla alueilla tapetaan kyitä ”aina tavattaessa”, mutta näillä ei ole ollut paikallistason esiintymiin vastaavaa vaikutusta, kuin mitä saadaan aikaiseksi tuhoamalla kokonainen talvehtimisalue esimerkiksi uudisrakennuskohteissa, hän kertoo.

Kyy elää hyvinkin pohjoisessa

Kyitä tavataan Beckmanin mukaan hyvinkin pohjoisessa. Havainnot niiden talvehtimispaikoista ja puremista voi ilmoittaa kyyatlas.fi-sivustolle.

– Kansalaistieteen kautta kerätyt havainnot antavat usein lähinnä osviittaa, mutta ovat varsinkin pohjoisten elinalueiden osalta erittäin merkittäviä. Verrokiksi kannattaa ottaa molemminpuoleiset naapurimaat, joissa varmennettuja ja tutkittuja esiintymiä on meidän virallista levinneisyyskarttaamme huomattavasti korkeammalla, Beckman kertoo.

Kätkä Lake Lodgen yrittäjä Mikko Paaran mukaan Tervolassa esiintyy paljon kyitä.

– Meidän pihalla niitä näkee ehkä kerran viikossa ja tiellä auton alle jääneitä silloin tällöin. Ei niistä kuitenkaan ole suurempaa haittaa ollut. Aina kun pihalla näen niin pyydystän, vien autolla vähintään kilometrin päähän ja vapautan.

Beckman kuvaa kyytä lajityypillisesti piilottelevaksi ja paikkauskolliseksi eläimeksi, jonka paikallistason esiintymiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten vuotuiset sääolot tai maankäytössä tapahtuvat muutokset.

Pureman oireet ovat paikallisia

Kyy puree ainoastaan viimeisenä puolustuskeinona, jota ennen se varoittaa puhisemalla.

Myrkky voi aiheuttaa yleisoireita ja joissain tapauksissa kurkunpään turvotusta sekä hengenahdistusta, eli vakavan sairaalahoitoa vaativan allergisen reaktion.

Noin kolme neljästä saa puremasta paikallisia ja yksi neljästä vakavampia oireita. Kyyn purema voi olla myös myrkytön. Suomessa ihminen kuoli kyyn puremaan viimeksi vuonna 1998.

Suomen herpetologinen yhdistys ohjaa malttiin ihmisiä välttelevien kyiden siirtämisessä pihoilta, sillä kyyt voivat olla etenkin keväisin ja syksyisin vain läpikulkumatkalla.

Jos siirto täytyy tehdä, kyiden selviytyminen on yhdistyksen mukaan todennäköisempää, kun niiden linkki olemassa olevaan reviiriin ei katkea. Luonnosta eli kyiden elinympäristöstä kyitä ei tule siirtää.

– Kyy tutustuu elinympäristöönsä hitaasti poikasesta saakka. Tämän takia kauas siirrettyjen kyiden kuolleisuuden prosentit voivat olla hyvin suuria, sanoo Beckman.