Raattaman kylänraitti on huhtikuun puolivälissä hiljainen. Iltapäivän aurinko paistaa korkealla ja lämmittää jo pehmeiksi muuttuneita, tien varsia reunustavia lumikasoja.
Varhain alkanut kevät on tehnyt täälläkin tehtävänsä. Lumikinokset ovat huvenneet silmissä, tien toisella puolella sula Ounasjoki kuohuaa keväisellä riemullaan.
Talvisten olosuhteiden olemassaolosta muistuttaa kuitenkin hiihtäjä, joka kantaa suksensa tien varteen pysäköidystä autosta ladulle ja häviää hetkessä tunturimaisemiin.
– Yöpakkasten ansiosta reittejä on saatu ajettua näinkin pitkälle kevääseen, vaikka päivälämpötilat ovatkin olleet jo pitkään reilusti plussan puolella. Kaikkiaan Raattamassa on latuja noin kahdeksankymmenen kilometrin edestä, kertoo Raattaman Reitit ry:n puheenjohtaja Aino Kyrö.
Upeiden tunturimaisemien lisäksi Raattaman reittiverkostosta poikkeuksellisen tekee se, että laduilla liikkuminen on sallittua suksien ohella myös lumikenkäilijöille, kävelijöille, potkukelkkailijoille sekä talvipyöräilijöille.
Tämän lisäksi kaikilla laduilla saa liikkua koiran kanssa.
– Ei olla kielletty eikä luvattu mitään, naurahtaa poromatkailutilayrittäjänä toimiva, yhdistyksen hallituksen jäsen Mervi Autto.
Kyrön mukaan ensin alkoi tulla koiraihmisiä, jotka kyselivät hiihtomahdollisuuksia koirien kanssa. Siinä vaiheessa yhdistys päätti muuttaa koko latuverkoston koiraladuiksi.
– Ennen koronaa nousseen pyöräilybuumin myötä kysyntää tuli yhtäkkiä pyöräreiteille, ja jossain kohtaa vanhemmilta ihmisiltä alkoi tulla toivetta potkukelkkailumahdollisuuksista. Lopulta laduista tuli sitten yhteiskäyttöreittejä kaikille kulkupelistä riippumatta, Kyrö jatkaa.
Reittien yhteiskäytön on mahdollistanut tunturikeskuksiin verrattuna varsin vähäinen ihmismäärä. Tähän mennessä kaikki ulkoilijat koirineen ovat mahtuneet reiteille sulassa sovussa.
Yhdistyksen reittivastaavana toimiva Ossi Saatio muistaa vuosien varrelta vain yhden kerran, jolloin järjestely on aiheuttanut sanomista.
– Silloin eräs hiihtäjä oli estänyt pyörällä liikkuvan ulkoilijan kulun ladulla, hän muistelee.
Välikohtauksen jälkeen reittien varrella olevia merkintöjä on pyritty selkiyttämään. Tieto latujen yhteiskäytöstä löytyy myös yhdistyksen kotisivuilta.
– Eihän sitä tietenkään kaikki sieltä käy lukemassa, ja sitten voi tulla väärinkäsityksiä. Aika vähällä on kuitenkin päästy, vaikka näin laajaa, yhteistä reittiverkostoa ei taida muualla olla, yhdistyksen sihteeri Virpi Kling pohtii.
Yhteiskäyttö on myös kustannustehokasta.
Pienelle yhdistykselle useiden erillisten talvireittien ylläpitäminen ei ole taloudellisista syistä lähtökohtaisesti mahdollista. Oman haasteensa reittiverkoston lisäämiselle aiheuttaa myös se, että jo nykyinen reitistö kulkee pitkälti vuokramaiden läpi.
– Lupien kysely lisäreiteille voi olla hankalaa, eikä olemassa olevan ladun leventäminen ole maaston puolesta monissa paikoissa mahdollista. Kansallispuiston puolella lisäreittien tai reittimuutosten tekeminen ei ole myöskään mahdollista, Saatio tarkentaa.
Suurimman osan reittien ylläpitämiseen tarvittavista varoista yhdistys saa alueen matkailu- ja muilta yrityksiltä sekä vapaa-ajan asukkailta vapaaehtoisten latumaksujen muodossa. Varainhankinnasta noin neljäsosa muodostuu kunnilta saatavista avustuksista.
Raattaman nykyisenlaisen reittiverkoston historia ulottuu parinkymmenen vuoden taakse. Latupooli Kyrönperän Ladut ry perustettiin vuonna 2004. Yhdistyksen nimi vaihtui nykyiseen, Raattaman Reitit ry:hyn vuonna 2015.
– Sitä ennen ajettiin lähinnä kelkalla reittiä sähkölinjaa pitkin. Siinä saivat sitten kaikki halukkaat hiihtää, Mervi Autto kertoo.
Raattaman talvikausi alkaa reittien osalta viimeistään joulukuun alussa lähiladuilta, joihin lukeutuu myös vajaan kuuden kilometrin mittainen valaistu latuosuus.
Tunturiin nousevat ladut avautuvat kevättalvella.
Yhdistyksen omistama latukone ajaa kaikki reitit tunturilatuja lukuun ottamatta talvikaudella kolmesta neljään kertaa viikossa. Tunturissa kulkevilla reiteillä latukone käy yleensä kerran viikossa.
80 kilometrin mittainen latuverkosto kulkee pääosin Enontekiön, mutta myös Kittilän ja Muonion kuntien alueella. Tämän lisäksi yhdistys kunnostaa reittejä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella sijaitseville Montellin majalle, Nammalakuruun sekä Hannukuruun. Hannukurun autiotuvalla latu yhdistyy Enontekiön ja Muonion kuntien ylläpitämiin latuverkostoihin, mikä mahdollistaa pitkienkin hiihtoretkien toteuttamisen.
Suurin osa reittiverkoston käyttäjistä on Aino Kyrön mukaan matkailijoita. Raattamaan turisteja houkuttelee rauha: ruuhkaisiin tunturikeskuksiin verrattuna laduilla on hiljaista.
Hyvien latujen ansiosta myös Raattaman matkailuyritysten majoitusvuorokausien määrä on lisääntynyt ja talvikausi pidentynyt.
– Jos meillä ei olisi talvireittejä, ei tänne tulisi ketään.