Viime kesänä Kuusamossa syntynyt satelliittikotka Hilla on pelastettu Ukrainassa. Lintujärjestö Birdlifen seuraama maakotka on todennäköisesti törmännyt siellä sähkölinjaan ja joutunut lentokyvyttömäksi.
Väsynyt Hilla saatiin kiinni Ukrainan Birdlifen avustuksella talvehtimisalueeltaan Pultavan pohjoispuolelta. Röntgenkuvista selvisi, että nuoren naaraskotkan siiven luut olivat poikki useasta kohtaa.
Hilla on voimistunut saatuaan ruokaa ja lintu ärhentelee Birdlifen mukaan jo kovasti auttajilleen. On kuitenkin epävarmaa kuntoutuuko Hilla enää lentokuntoon, vai joutuuko se jatkamaan elämäänsä esimerkiksi lintutarhassa.
Birdlifen reaaliaikaisessa seurannassa on ollut viime vuosina viisi maakotkaa ja yksi merikotka.
Vuonna 2020 rengastetun merikotka Jykän kotireviiri oli Etelä-Kuusamossa, vaikka se kävi välillä Keski-Ruotsin rannikolla asti. Jykän satelliittilähetin vaikeni viime talvena ja se löytyi keväällä Puolangalta Kainuusta.
Lähetin oli ilmeisesti irrotettu teräaseella. Poliisi kertoi epäilevänsä, että merikotka on tapettu. Harvinaisten, rauhoitettujen lintujen tappaminen on luonnonsuojelurikos, josta joutuu kiinni jäädessään maksamaan tuhansien eurojen korvaukset.
Kesällä 2021 Birdlife asensi lahjoitusvaroilla hankitun lähettimen Etelä-Kuusamossa syntyneen maakotkan Klasun kyytiin. Klasun lento päättyi kuitenkin salametsästäjän hauliin Ukrainassa jo puolen vuoden kuluttua.
Oulangan kansallispuiston lähellä varttunut maakotka Oula sai lähettimen kesällä 2022. Se talvehti ensimmäisenä vuotenaan Valko-Venäjällä palaten sitten pohjoiseen. Oulan lähetin vaikeni syystä tai toisesta viime kesänä.
Viime kesänä lähetin valjastettiin Hillan lisäksi kahteen muuhun nuoreen maakotkaan Kuusamossa. Linnut olivat eri reviireiltä.
Koiraslintu Aarni jäi talvehtimaan Etelä-Suomeen ja löytyi muutama viikko sitten kuolleena lumihangesta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulta. Lintu kaiketi nälkiintyi kuoliaaksi kovilla pakkasilla.
Kotkakolmikosta siivillään on enää Jati, joka nimettiin savukoskelaisen rengastajansa Jarmo Ahtisen mukaan.
– Jati viettää nyt talvea Lounais-Ukrainassa, oikeastaan lähellä Tonavan suistoa. Se on eteläisimpiä paikkoja, missä suomalaisten maakotkien tiedetään talvehtineen, Ahtinen kertoo.
Kuudesta viimeisestä satelliittiseurannassa olleesta nuoresta kotkasta enemmistö näyttäisi kuolleen nopeasti.
– Tässä näkyy nuorten lintujen kokemattomuus. Niille sattuu vahinkoja ja ne saattavat nälkiintyä, Ahtinen selittää.
Pari–kolme vuotta sitten lintuharrastajat ottivat seurantaan kymmenen merikotkan poikasta Lapista ja Kuusamosta.
– Niistä kymmenestä kuusi kuoli ensimmäisenä talvena. Ensimmäisen talven yli selviää usein vain kolmasosa poikasista, Ahtinen kertoo.
Niin kuin satelliittikotkien kohtalostakin näkee, tulee salametsästyksen paine lintujen luonnollisen kuolleisuuden päälle.
Ahtinen on Birdlifen mukaan eniten Suomessa maakotkia rengastanut lintuharrastaja. Hän huomauttaa, että satelliittilähetin on oikeastaan harhaanjohtava termi, sillä suomalaiskotkien liikkeitä seuraavat lähettimet toimivat tavallisessa matkapuhelinverkossa.
– Lähettimissä on pieni aurinkokenno, josta ne saavat virtaa.
Rengastusta tarkempaa tietoa
Lähetinseurannan avulla lintujen elintavoista saadaan tarkempaa tietoa kuin rengastamalla.
Muuttomatkojen ja talvehtimisalueiden selvittämisen lisäksi lähettimet antavat lisätietoa muun muassa petolintujen saalistusalueista ja reviireistä.
Tarkkoja tietoja voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun rauhoitettujen lajien elinympäristöjen lähelle suunnitellaan tuulivoimaa tai muuta maankäyttöä.
Merikotkan ja maakotkan kannat ovat vahvistuneet Suomessa viime vuosikymmeninä suojelutoimien, vainon vähenemisen ja ympäristömyrkkyjen vähenemisen myötä.