Talvella telttailevan kannattaa kannattaa tuntea niksejä, joita ei kesällä tarvitse. Itse telttailu on kuitenkin helppoa, kun järjestää itselleen oikeat olosuhteet. Se voi olla yllättävänkin mukavaa.
Lisäksi talvitelttailu voi olla unohtumaton elämys ja seikkailu, jota ei tarvitse etsiä lähimetsää kauempaa.
Se ei kuitenkaan edellytä mittavia investointeja uusiin välineisiin. Tiesitkö esimerkiksi, että hyvät talvikiilat saa rakennettua tavallisista aurausviitoista tai kaksi ohuempaa makuupussia yhdistämällä saa yhden lämpimän?
Entä tulisitko kaivaneeksi teltan eteiseen kuopan, sujauttaneeksi makuupussin jalkopäähän juomapullon tai sitoneeksi makuupussin ja teltan vetoketjuihin narunpätkät?
Teksti on jaettu seitsemään kappaleeseen niin, että se etenee kohta kohdalta lähemmäs onnistunutta telttayötä. Jos olet telttaillut talvella ennenkin, voit jättää olosuhteita ja valmistautumista käsittelevät kohdat 1. ja 2. väliin ja siirtyä suoraan osioon 3. telttapaikka tai 4. kohdasta alkaviin varustevinkkeihin.
1. Aloita läheltä
Jotta talvitelttailun aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa, kannattaa aluksi poistaa kaikki ylimääräiset häiriötekijät. Pitkän retkipäivän päätteeksi ollaan jo väsyneitä, on kylmä, nälkä, vaatteet ovat hiestä tai sateesta kosteat ja iltakin alkaa jo pimentyä.
Kun kaikki nuo häiriöt poistaa, jää enemmän energiaa itse telttailuun. Siksi kannattaa aloittaa vaikka takapihalta, lähimetsästä tai tutun nuotiopaikan luota, jonka lähelle pääsee autolla.
Lähiretkellä kaikki onkin helpompaa. Tavaroita ei tarvitse raahata pitkin kairaa, vaan maakuupussit ja alustat voi kantaa suoraan telttaan. Pään alle voi ottaa oman tyynyn. Ja mikä parasta, jos vilu kuitenkin yllättäisi yön aikana, voi teltasta hipsiä lämpimään. Tämän takia myös perheen pienimmät on helppo ottaa mukaan kokeiluun.
Kodin lähellä telttaileminen voi olla hyvä vaihtoehto myös kokeneemmalle retkeilijälle uusien asioiden opetteluun tai varusteiden testaamiseen. Kun telttailun rutiinit talviolosuhteissa alkavat olla hallussa, voi retkellä kuljettavan matkan ikään kuin lisätä pakettiin.
2. Kevättalvi on paras ajankohta
Talvitelttailuun ei kannata alkaa tutustua ensikertaa joulukuun pimeydessä tai sydäntalven tulipalopakkasilla. Sen sijaan kevättalven aurinkoiset päivät maalis- ja huhtikuussa sekä pitkälle iltaan viipyilevä valo ovat oivaa aikaa ensimmäiselle talvitelttailukokeilulle. Keväällä aamuaurinko myös lämmittää mukavasti telttaa, mikä saattaa nostaa lämpötilan sen sisällä useita asteita plussalle. Tämä tekee makuupussista nousemisesta huomattavasti helpompaa.
Sääennustuksen seuraaminen on niin ikään järkevää ensimmäiseen talvitelttayöhön valmistauduttaessa. Kovilla pakkasilla kannattaa yöpyminen siirtää lauhempaan hetkeen. Paras lämpötila harjoitella talvitelttailua on noin -5 ja -10 asteen välissä. Näissä lämmöissä ei ole niin kylmä, että se hankaloittaisi toimimista, mutta lumi on kuitenkin kuivaa eikä ala kastelemaan varusteita. Aivan suojasäällä juuri lumen kosteus muodostuu talvitelttailijan haasteeksi.
3. Tamppaa telttapaikka
Kun olosuhde ja sijainti ovat kohdallaan, päästään itse telttapaikan valmisteluun. Lukuun ottamatta tuulisia tuntureita ja meren jäälakeuksia, lumi on Suomessa yleensä pehmeää. Jos teltan yrittää laittaa suoraan tällaiselle lumelle, se uppoaa hankeen. Siksi telttapaikka pitää valmistella.
Valmistelu onnistuu tamppaamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että lumi poljetaan tiiviiksi jaloilla tampaten, kuin Kummelit ikään. Nopeammin tämä käy, jos jalkaan laittaa sukset tai lumikengät, jolloin tampatuksi tulee kerralla isompi alue. Hanki kantaa myös suksia ja lumikenkiä paremmin, jolloin säästytään ”pohjia myöten” tamppaamiselta. Jos telttailuun osallistuu lapsia, tamppaamisesta voi tehdä vaikkapa leikkimielisen kilpailun, jolloin kiinnostus tekemiseen pysyy yllä.
Tampatun alueen kannattaa olla suurempi, kuin pelkkä teltan pinta-ala, sillä se mahdollistaa kulkemisen teltan ympärillä ja helpottaa pystytystä. Myös kiilat pitävät paremmin tampatussa lumessa, joten tamppaa niin laajasti, että kiilausta varten pingotettavat teltan myrskynarut mahtuvat tampatulle alueelle. Tampatun alueen kannattaa antaa kovettua hetki jotta lumi varmasti kantaa. Kun telttaillaan lähellä kotia, hyvä taktiikka onkin tampata alue valmiiksi jo edellisenä iltana tai telttailupäivän aamuna.
4. Tarppi, talvikiilat ja monttu teltan eteiseen
Jotta kosteuden ja lumesta heijastuvan kylmyyden vaikutus telttailijaan olisi mahdollisimman vähäinen, voi teltan pohjan alle laittaa ylimääräisen tarpin. Tarppi on hienompi nimitys pressulle, joten jos kaapista ei varsinaista tarppia, ajaa saman asian 5 euron muovinen pressu. Pressua kannattaa käyttää erityisesti silloin, jos lumi on kosteaa, sillä telttailijasta haihtuva lämpö sulattaa lunta entisestään, jolloin kosteus saattaa tunkeutua telttaan.
Pidemmällä retkellä kannattaa puntaroida, onko tarppi sen viemään tilaan ja painoon nähden tarpeellinen. Teltan pohjan eristämisen lisäksi siitä voi kuitenkin olla hyötyä esimerkiksi lounastauon tuulisuojana tai tavaroiden suojana. Puisessa maastossa tarpista saa myös mainion ”terassikatoksen” teltan eteen. Tarpilla peitetty lumikuoppa on myös oiva hätämajoite tai miksei majoite muutenkin. Tarpin hyödyt varusteena ovatkin juuri sen mukautuvuudessa.
Talvikiiloja puolestaan tarvitaan teltan pystytykseen. Pihalla tai lähimetsässä telttailua varten ei kannata rynnätä ostamaan erityisesti talviretkeilyyn tarkoitettua telttaa, vaan kesällä käytettyä telttaa voi hyödyntää myös talviretkeilyssä. Poikkeuksen tekevät kiilat. Kesäkiilat ovat lyhyet ja kapeat, jotta ne tunkeutuvat helposti tiiviiseen ja kiviseen maahan. Maata höttöisemmässä lumessa ne eivät kuitenkaan pidä, vaikka lumi olisi miten tiiviiksi tampattua. Siksi talvikiilojen on oltava kesäkiiloja suuremmat.
Retkeilyliikkeistä saa ostettua alumiinisia talvikiiloja, mutta ne ovat melko hintavia. Omat talvikiilani olen tehnyt muovisista aurausviitoista, sahaamalla viitan kolmeen osaan viistosti niin, että kärjestä tulee kiilamainen. Kiilan päähän voi halutessaan porata reiän ja pujottaa siihen narulenkin, joka helpottaa kiilan kiskaisemista hangesta. Tällaiset talvikiilat on melko helppo ja halpaa valmistaa. Jos haluaa päästä vielä helpommalla, voi teltan talvikiilaukseen käyttää suksisauvoja ja muita taloudesta löytyviä tikkuja, vaikkapa harjan ja mopin varsia.
Jos lunta on vähän, teltan narut voi pujottaa niihin ennen kiilan lumeen laittamista. Lumeen tehdään kiilalle pieni kolo ja se asetellaan sinne vaakatasossa poikittain. Sitten kiilan päälle lapioidaan runsaasti lunta sen ankkuroimiseksi.
Teltassa oleskelusta voi tehdä mukavampaa, jos teltan eteistilaan, eli absidiin, kaivaa kuopan. Jos hanki on paksu, kolo mahdollistaa suorassa seisomisen absidissa, mikä helpottaa esimerkiksi vaatteiden vaihtoa tai tavaroiden asettelemista telttaan. Kolo tekee mahdolliseksi myös istumisen sisäteltan oviaukossa, mikä on varsin mukavaa esimerkiksi kaakaota hörppiessä. Jos telttayöhön osallistuu lapsia, absidikolon kaivaminen on monesti heille mieluisa tehtävä.
5. Käytä riittävästi makuualustoja ja kahta makuupussia päällekkäin
Talvitelttailijan pahin vihollinen on teltan pohjan lävitse tunkeutuva kylmyys. Pohjan alle laitetun tarpin lisäksi kylmyyttä vastaan kannattaakin taistella hyvillä makuualustoilla. Yksi hyvä tapa on eristää koko teltan pohja peittämällä se solumuovisilla alustoilla, vaikka nukkuisit teltassa yksin. Näin pyllyn alla on aina eristävä alusta, kun teltassa toimii tai jos yöllä kierähtää varsinaisen makuualustan viereen. Näiden alustojen päälle voi sitten asetella vielä mukavamman ja paksumman makuualustan. Paksuinkin makuupussi painuu nukkujan alla lyttyyn, siksi hyvään alustaan on syytä panostaa.
Makuupusseja kannattaa ottaa kaksi, esimerkiksi kolmen vuodenajan untuvapussi ja ohut keinokuituinen kesäpussi. Näistä paksumpi untuvainen pussi laitetaan alimmaiseksi ja ohut keinokuituinen päälle. Makuupusseista saa yhdessä hyvin lämpimän yhdistelmän, mutta järjestelyllä on myös toinen etu. Nukkujasta yön aikana haihtuva kosteus tiivistyy ulompaan pussiin ja pitää lähempänä nukkujaa olevan pussin kuivana ja lämpimänä.
Pidemmillä retkillä pussit kannattaa tuulettaa joka aamu. Tuulettaessa varsinkin uloimpaan pussiin tiivistynyt kosteus jäätyy ja sen voi varistella pois, jolloin pussit säilyvät kuivempina.
Pussien käsittelyä helpottaa, jos niiden vetoketjut ovat samalla puolella. Vetoketjuun solmittu 15 sentin narunpätkä taas helpottaa vetoketjun sulkemista hanskat kädessä. Teltan oviin sidotut narunpätkät taas helpottavat niiden käsittelyä, jolloin oven voi avata ja sulkea paksut rukkaset kädessäkin.
Makuupussit kannattaa avata pakkauspusseistaan ja peti valmistella jo hieman ennen nukkumaan menoa. Pusseja voi myös hieman pöyhiä. Näin kuidut ja untuvat palautuvat ja niiden väliin pääsee eristävää ilmaa.
Pussia voi vielä lisälämmittää laittamalla makuupussin jalkopäähän lämpimällä vedellä täytetyn juomapullon. Varmista kuitenkin, että pullo kestää kuumaa vettä ja ettei se vuoda. Itse suosin pullossa noin 40–50 asteista vettä, sillä aivan kiehuva vesi tekee pussista helposti liian lämpimän ja saa nukkujan hikoilemaan. Hikiset vaatteet ja makuupussit taas tarkoittavat palelua muutamaa tuntia myöhemmin.
Yöksi voi varata myös lämmintä vettä vaikkapa termospulloon, josta on helppo täyttää makuupussin lämminvesipullo uudestaan.
6. Muista säädellä vaatetusta
Telttaa pystyttäessä ja yöpymisvalmisteluja tehdessä ei kannata topata itseään, sillä silloin hikoaa helposti. Kun teltassa oleilee, kannattaa vaatteita lisätä. Silloin muiden vaatteiden päälle mahtuva iso untuvatakki ja toppahousut ovat käytännölliset ja lämpimät. Vaatteiden mukana tulee usein kuljettaneeksi lunta telttaan. Tätä voi ehkäistä mukaan otetulla pienellä harjalla. Jos ja kun lunta telttaan kuitenkin menee, harja auttaa myös sen poistamisessa. Jos ollaan pidemmällä retkellä, telttaan kertynyt kuura kannattaa harjata pois joka aamu. Se auttaa pitämään teltan kuivana.
Telttaa pystyttäessä pipo ja hanskat kastuvat usein, siksi kotioven lähellekin tehtävälle telttaretkelle kannattaa varata vaihtoparit. Jos omistaa untuva- tai muunlaiset töppöset, ovat ne todella mukavat ja lämpimät teltassa oleskellessa. Myös esimerkiksi vanhat talvikenkien sisähuovat voi ottaa uusiokäyttöön telttatöppösinä.
Yöksi kannattaa varata yksi kerrasto, jota ei käytä muuhun kuin nukkumiseen. Näin makuupussiin pääsee aina kuivissa vaatteissa. Jalkoihin kannattaa varata yöksi yksi tai kaksi paria lämpimiä villasukkia. Jos sormet palelevat helposti, ovat villaiset lapaset mukavat makuupussissa. Päähineenä tykkään itse käyttää kypärähattua, sillä se lämmittää myös kasvoja ja kaulaa. Se myös pysyy hyvin päässä.
Yöksi kannattaa varata myös vähän lämmintä lisävaatetta, kuten villapaita. Usein törmää uskomukseen, että makuupussiin pitäisi mennä mahdollisimman vähissä vaatteisessa. Se on kuitenkin myytti. Jos siis palelet, lisää vaatteita.
7. Tee itsellesi elämys
Luonto tarjoaa meille upeita elämyksiä ja niin tarjoaa talvinen telttailukin. Viimeinen vinkki on siis, että vältä suorittamista ja keskity nauttimiseen. Koristele telttasi vaikkapa led-valoilla ja varaa illaksi hyvä kirja tai äänikirja, jota kaikki voivat kuunnella.
Myös erilaiset pelit tai vain pitkät ja syvälliset keskustelut ystävän kanssa ovat telttailun parasta antia. Talviyön keskellä teltassa on myös helppo olla läsnä juuri käsillä olevassa hetkessä.
Muista ottaa mukaan hyvää naposteltavaa, kuten suklaata. Keitä kaakaota termospulloon ja varaa höystöiksi kermaa ja vaahtokarkkeja. Telttaretkellä voi herkutella hyvällä omallatunnolla, sillä syöminen ja juominen auttavat myös pysymään lämpimänä yöllä.
