Utajärvellä joukko kuntapoliitikkoja vaatii selvitystä petohaaskojen vaikutuksesta susien esiintymiseen ja tuulivoiman rakentamiseen alueella.
Taustalla on susien määrän voimakas kasvu ja hallinto-oikeuden tuore ratkaisu, joka kumosi Maaselän tuulivoimapuiston kaavapäätöksen.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan haaskaruokinta ei kuitenkaan selitä susimäärän kasvua.
15 valtuutettua haluaa selvitystä
Keskustan, sdp:n ja vasemmistoliiton viidentoista valtuutetun allekirjoittamassa aloitteessa esitetään, että kunta selvittää Luonnonvarakeskukselta (Luke), onko haaskaruokinnan vaikutuksista alueiden maankäyttöön tehty tutkimusta. Kunnan halutaan selvittävän myös sitä, onko lain mukaan mahdollista kieltää suurpetojen haaskaruokintalupien myöntäminen ja haaskojen pitäminen Utajärvellä.
Aloitteessa epäillään, että tuulivoimaloiden kaavoitus ja rakennuslupien myöntäminen saattavat estyä alueella olevien haaskaruokintapaikkojen vuoksi.
Petohaaskojen vaikutusta havahduttiin Utajärvellä selvittämään, kun susireviirit levisivät nopeasti lähes koko kunnan alueelle. Valtuuston tehdessä päätöstä osayleiskaavasta 2020 ei ollut käytettävissä Luken tuoretta susikantaraporttia, johon Maaselän tuulipuisto pääosin törmäsi hallinto-oikeudessa.
Epäilyjä haaskoista juuri tuulivoiman estämiseksi
Kunta on jättänyt Maaselkä-ratkaisusta valituslupahakemuksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
– Ihmettelimme, ettei voi olla luonnollista, että susireviirit kasvavat noin räjähtämällä, sanoo valtuustoaloitteen allekirjoittanut kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Tuovinen (kesk.).
Utajärvellä on haaskaruokintaa neljällä luvallisella paikalla, mutta tiettävästi haaskoja on kunnan alueella enemmänkin.
– Epäilemme, että luvattomia haaskoja on rakennettu siksi, että olisi perustellut syyt kieltää tuulivoiman rakentaminen.
Aloitteen mukaan keinotekoinen ruokinta aiheuttaa kunnalle kustannuksia jo tällä hetkellä, kun koulukuljetuksia järjestetään susien pelossa.
– Tänä syksynä ensimmäistä kertaa kaikki Utajärven koululaiset kuljetetaan kouluun, turvallisuus edellä mennään, Tuovinen sanoo.
Utajärven kunnanhallitus ottaa valtuustoaloitteen käsittelyyn tammikuussa.
Susien määrä jopa viisinkertaistunut maakunnassa
– Minulla ei sellaista tietoa ole, että Utajärvellä sudet haaskoilla kulkisivat, mikä ei tarkoita, ettei sellaista voisi tapahtua, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
Alueella ei ole pannoitettuja susia. Jotta haaskojen vaikutuksesta susien määrään ja liikkumiseen saisi varmuuden, pitäisi Kojolan mukaan tehdä säännöllistä susien seurantaa ja kerätä jälkihavaintoja haaskoilta.
Susien määrä on jopa viisinkertaistunut maakunnassa puolessa vuosikymmenessä.
– Pohjois-Pohjanmaalla oli viisi pariskuntaa vuonna 2017, mutta tilanne oli muuttunut aivan toiseen asentoon seuraavana vuonna. Vuonna 2021 susimäärä oli viisinkertaistunut vuodesta 2017. Samaan aikaan koko maassa määrä kaksinkertaistui.
Kojolan mukaan susimäärän kasvussa on kyse nopeasti lisääntyvän lajin luontaisesta kehityksestä, ei haaskaruokinnasta.
Pohjois-Pohjanmaalla haaskaruokinta on satunnaista ja pienimuotoista etenkin itäiseen Suomeen verrattuna.
– Valtaosa susista elää itse saalistamansa ravinnon varassa. Lähinnä Kuhmon suunnalla on ruokinnalla käyviä susia, Kojola sanoo.
Kuvausmatkoja ja -kursseja järjestävä Finnature ruokkii kotkia luvallisella haaskalla Utajärvellä.
– Kulkiessaan pedot syövät kaikki raadot mitä löytävät, hirvenmetsästäjien jäljiltä jääneet ja auton alle jääneet. Joskus on meilläkin ollut sudenjälkiä. On myös mahdollista, että metsästäjillä on luvattomiakin haaskoja metsissä, sanoo Finnaturen toimitusjohtaja Kaisa Peltomäki.
Peltomäeltä ei löydy ymmärrystä halulle poistaa susia tuulivoiman tieltä.
– Luonnonsuojelullisista syistä täytyy ymmärtää, että susi kuuluu Suomen luontoon. Minun on vaikea ymmärtää, että susi pitäisi hävittää alueelta.
Peltomäki toivoo myös matkailunäkökulman huomioimista, kun kunnassa pohditaan haaskaruokinnan kohtaloa.
– Valtuuston kannattaisi ottaa huomioon, että meidän kotkaruokinta on yksi Utajärven kansainvälisimmistä kohteista, se tuo kunnalle tunnettavuutta ja matkailutuloja.
Maa- ja metsätalousministerinä toiminut Jari Leppä (kesk.) vastasi vuonna 2019 kirjalliseen kysymykseen haaskojen pitämisestä ja haaskoja koskevista pelisäännöistä. Ministerin mukaan Lukelle on annettu tehtäväksi tutkia asiaa yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on selvittää, millaisia riskejä aiheuttavat keinoravinnosta johtuvat eläinten käyttäytymisen muutokset. Tutkimuksen johtopäätösten perusteella olisi mahdollista harkita tarkempaa haaskoja koskevaa sääntelyä.
Ilpo Kojola vahvistaa, että tekeillä on tutkimus riistaeläinten ruokinnan vaikutuksista. Sen on määrä valmistua ensi keväänä. Tosin tutkimus rajautuu poronhoitoalueelle ja keskittyy haittavaikutuksiin poronhoidolle.
Valtaosa ruokintahaaskoilla käyneistä karhuja
Kaupallisia ruokintahaaskoja valvova Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes selvitti haaskakuvauspalveluiden aiheuttamia riskejä valvontaprojektissa 2018–2019.
Kohteet olivat pääosin Itä-Suomessa ja haaskoilla käyneistä suurpedoista valtaosa oli karhuja. Tukesin raportin mukaan ravintohoukuttimen käyttö muodostaa pienille alueille suuren petokeskittymän. Kuvausyrittäjien rakentamat puitteet olivat pääosin lain vaatimalla tasolla.
– Läheltä piti -tilanteita ei ole aivan viime aikoina ollut. Enemmänkin meille tulleissa ilmoituksissa on kannettu huolta siitä, että pedot rohkaistuvat liikkumaan ihmisten läheisyydessä, toteaa Tukesin ylitarkastaja Jaakko Leinonen.
Raportin mukaan tarvetta olisi kuitenkin tarkemmalle haaskoja koskevalle sääntelylle, ja tutkimuksilla tulisi selvittää, millaisia riskejä aiheuttavat keinoravinnosta johtuva eläinten käyttäytymisen muutos, runsastuneet lajien väliset kohtaamiset ja lisääntynyt ihmisen vaikutus villieläinten elämään.
– Seuraamme tilanteen kehittymistä. Jos haaskoja tulee enemmän ja lähemmäs asutusta tai matkailukohteita, niin toimijoiden kanssa täytyy käydä keskustelua, miten huolehditaan muun muassa riittävästä informoinnista alueella, Leinonen sanoo.
Aiemmin tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hylkäsi Kuusamon Kuntivaaran päälle johtavan polun virallistamisen retkeilyreitiksi. ELYn Tukesilta pyytämän lausunnon mukaan ulkoilureitti ja suurpetojen kuvaustoiminta voivat lähekkäin sijaitsevina aiheuttaa vaaraa toisilleen. Riski suurpedon kohtaamiseen oli Tukesin mukaan kasvanut, sillä pedot ovat voineet kesyyntyä ja yhdistää näin ihmisen ruokaan kuvaustoiminnan vuoksi.
Reittisuunnitelman katsottiin aiheuttavan haittaa myös karhukuvaustoiminnalle.