– On se hukka vankka vastus, lausahtaa utajärveläinen Pertti Kamula.
Perussuomalainen Kamula jätti puoluetoverinsa kanssa eriävän mielipiteen Utajärven kunnanhallituksen päätökseen hakea valituslupaa, kun hallinto-oikeus oli kumonnut Maaselän tuulipuistokaavan. Perussuomalaiset vetoavat suden tiukkaan suojeluun EU:n luontodirektiivin nojalla.
Kamulan mukaan hallinto-oikeuden ratkaisusta valittaminen on resurssien tuhlaamista, sillä kaavan laatimisen jälkeen alueelle asettunut susilauma on ja pysyy.
Viime vuosien aikana lähes koko Pohjois-Pohjanmaa poronhoitoalueen ulkopuolella on muuttunut susien elinalueeksi. Se mutkistaa tuulivoiman rakentamista.
– Susi on levittäytynyt hyvin laajalle alueelle ja vaikuttaa yhä useampaan tuulivoimahankkeeseen, sanoo ympäristöpäällikkö Erika Kylmänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Maakunnassa uusien hankkeiden painopiste on siirtynyt rannikolta sisämaahan, jossa susilaumoja elää runsaasti syrjäisillä seuduilla. Tosin tuulivoimarikkaalla rannikollakin susia on viime vuosina havaittu aiempaa enemmän.
Jokaisessa susireviirin alueelle sijoittuvassa tuulivoimahankkeessa suositellaan laadittavaksi erillinen susiselvitys osayleiskaavan ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -menettelyn aikana. Näitä selvityksiä tehdään Kylmäsen mukaan jatkossa entistä enemmän.
Susiasia on kimurantti pikkukunnassa, joka on päättänyt panostaa täysillä uusiutuvaan energiaan.
– Tältä syksyltä Utajärven taajamasta on kaksi varmaa susihavaintoa. Paikoin lapsia kyyditetään susien takia kouluun. Jotain pitäisi tehdä, ennen kuin susiasia karkaa käsistä, toteaa Utajärven elinympäristöjohtaja Petri Leskinen.
Seitsemän tuulimyllyn Maaselän osayleiskaava tyssäsi marraskuussa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Leskinen arvioi, että puolen vuoden sisällä on odotettavissa tieto, saako kunta valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).
– Jos emme saa, niin tästä on vaarassa tulla ennakkotapaus, joka kaataa kaikki käynnissä olevat hankkeemme. Se tulisi kunnalle ja yhteiskunnalle kalliiksi.
– Isot toimijat, jotka ovat laittaneet rahoja kiinni, varmaan miettivät, kannattaako näihin hankkeisiin panostaa tällä alueella.
Maaselän tuulivoimakaava voidaan Leskisen mukaan kuitenkin korjata ja ottaa susireviiri siinä huomioon.
Kun susista ja tuulimyllyistä käydään oikeutta, suden puolella on luonnonsuojelulain pykälä, joka kieltää tiukasti suojeltujen direktiivilajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen.
Maaselän kaavasta valittaneet vetosivat muun muassa välke- ja maisemahaittoihin, asukkaiden epätasa-arvoiseen kohteluun, viitasammakkoa, lepakoita ja linnustoa koskevien selvitysten puutteellisuuteen sekä tuulivoimaloiden lavoista irtoaviin jääkimpaleisiin. Metsästysseura Kovelin Erän mukaan kaava-alueella sijaitseva rakennus ei ole metsästysmaja, vaan se olisi tullut huomioida vapaa-ajanasuntona.
Kaavapäätös ei näihin kaatunut, vaan se kaatui alueella elävään susilaumaan ja valittajien hallinto-oikeudelle toimittamaan Luonnonvarakeskuksen susiraporttiin. Sen perusteella kaava-alue sijoittuu Kemilän perhelauman reviirin keskiosaan, jonne myös alueelta tehdyt susihavainnot painottuvat.
Utajärven keskustavaltaisessa kunnanvaltuustossa perussuomalaisten ryhmä vastusti Maaselän kaavaa jo valmisteluvaiheessa. Silloin tosin muilla perusteilla kuin susilla, joita ei kunnan alueella vielä juuri elänyt.
– Halusimme olla niiden paikallisten ihmisten takana, jotka kokivat tuulivoimasta syntyvän muun muassa maisema- ja meluhaittoja. Tuulimyllyt olisivat näkyneet Puolangantielle ja Sanginjärven yli, Pertti Kamula kertoo.
– Koko ajan olemme tätä vastustaneet, ja nyt se näyttää kaatuneen susidirektiiviin.
Kaikkea tuulivoimaa Utajärven perussuomalaiset eivät vastusta. Tuulipuistoja sopii Kamulan mukaan rakentaa kauas asutuksesta, mieluiten poronhoitoalueelle, jossa myllyt eivät haittaa ihmistä eivätkä sutta.
Poronhoitoalueelle susi ei pääse asettumaan, koska sillä ei ole alueella suojelustatusta.
Ennen Utajärven Maaselän tapausta oikeusasteissa on tiettävästi syntynyt vain muutama tuulivoimaa koskeva ratkaisu, jossa on otettu kantaa susiin.
Susien elinoloista huolestunut paikallinen luonnonsuojeluyhdistys valitti Kajaanin kaupunginvaltuuston vuonna 2016 päättämästä Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavasta.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, mutta KHO vuonna 2019 kumosi kaupunginvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset. Murtomäen kaava ei perustunut lain vaatimiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.
Susien vuoksi valitettiin myös Kurikan kaupunginvaltuuston vuonna 2016 päättämästä Kalistannevan osayleiskaavasta. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen osittain, eikä KHO vuonna 2020 antamallaan päätöksellä muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisua.
Perustelussa todetaan kiinnostavasti, että selvitysten riittävyyttä arvioidaan kaavan hyväksymisajankohdan tilanteen perusteella. KHO:n mukaan ei siis ole merkitystä sillä, että alueelle on kaavan hyväksymisen jälkeen mahdollisesti muodostunut susireviirejä. Lisäksi perustelussa todetaan, että kaavaa toteutettaessa on otettava huomioon, ettei lainmukaista susien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevaa kieltoa rikota.
Tuore tapaus on Ylivieskasta. Viime maaliskuussa antamallaan päätöksellä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi rakennusluvat kahdeksalle myllylle Tuomiperän tuulipuistoon. Hallinto-oikeuden mukaan rakennuslupia myönnettäessä ei ollut tarkemmin selvitetty, sijaitsiko tuulivoimapuiston vaikutusalueella susien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueelle on osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen muodostunut susien niin kutsuttu Nivalan reviiri.
Osayleiskaava oli vahvistettu KHO:ssa vuonna 2016 ja rakennusluvat oli myönnetty 2020. Hallinto-oikeuden maaliskuinen päätös ei ole lainvoimainen.
Utajärvellä on noin sadan tuulimyllyn verran hankkeita vireillä, mutta vielä yhtään voimalaa ei ole rakennettu.
– Ja tätä menoa näyttää, ettei ole ihan heti tulossakaan. Valtuuston linjaaman mukainen kunnan tulevaisuus on vaarassa, Petri Leskinen sanoo.
Pisimmällä on Pahkavaaran tuulipuisto, jonka rakennuslupia on parhaillaan hallinto-oikeudessa käsittelyssä. Pahkavaaran valituksessa on vedottu ahman reviiriin.
– Rakennuslupienkin yhteydessä vaaditaan petoselvityksiä, vaikka ne eivät ole millään tavalla maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asia, Leskinen harmittelee.
Myös alueensa luontoarvojen puolesta puhuvat Särkijärven kyläläiset ovat nousseet taisteluun Pahkavaaran myllyjä vastaan.
Tuulivoimaa kannatetaan usein sekä kiinteistöveroeurojen ja vuokratulojen että fossiilista energiaa puhtaamman sähköntuotannon vuoksi. Puoltavat argumentit eivät aina vakuuta syrjäkylillä asuvia. Paikallisesti voimalat vaikuttavat maisemaan, elinympäristöön ja elämäntapaankin. Ilmeistä on, että osa metsästäjistä suhtautuu torjuvasti tuulivoimaan, koska puistot muokkaavat ja pirstaloivat jahtimaita.
Leskisen mielestä tärkeää on saada pelisäännöt selviksi, jotta kalliita tuulivoiman kaavaprosesseja ei turhaan viedä läpi.
– Valtiovallalta tarvitaan puuttumista.
Susiselvityksien yleistyessä saadaan kaivattua lisätietoa tuulivoimarakentamisen vaikutuksista susiin.
– Voi olla, että jatkossa tulee olemaan enemmän hankkeita, joissa suunnittelun aikana joudutaan hankealueen rajausta ja voimaloiden sijaintia uudelleen tarkistamaan ottaen huomioon sudet, ympäristöpäällikkö Erika Kylmänen sanoo.
Onko odotettavissa, että kiinnostus rakentaa tuulivoimaa susialueille vähenee?
– En usko, että susiasiat merkittävästi vähentävät tuulivoimahankkeiden suunnittelua, koska susiselvitys siinä missä muutkin taustaselvitykset lisäävät tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Kylmäsen mukaan tarvitaan entistä tarkempaa viranomaisvuoropuhelua siitä, että tuulivoimahankkeen vaikutukset susiin arvioidaan oikeassa vaiheessa.
Tuulivoimayhdistys on huolissaan hallinto-oikeuksien pitkistä käsittelyajoista, jotka viivästyttävät hankkeita. Se on yhdistyksen toimitusjohtajan Anni Mikkosen mukaan ongelma myös suunnittelualueilla elävien susien huomioimisen kannalta.
– Olisi tärkeää, että pystyttäisiin selvittämään, miten tuulivoima vaikuttaa susiin. Nyt sitä voi vain arvailla.