Kuusamon Suurpetokeskus ja sen ongelmat ovat nostattaneet suomalaisissa tunteita. Julkista keskustelua seuranneena väitän, että enemmistö on järkyttynyt nimenomaan eläinten oloista.
On kuitenkin myös heitä, joiden mielestä eläinten hyvinvoinnin sijaan kyse on median ajojahdista.
Heidän mukaansa media kollektiivisesti syystä tai toisesta haluaisi, että Suurpetokeskus suljetaan.
Eläinten kärsimys sivuutetaan tai sen ei yksinkertaisesti uskota olevan totta eläinlääkärien lukuisista lausunnoista huolimatta.
Kuusamon suurpetokeskus on todellakin näkynyt mediassa viime kuukausien aikana ja eläintarhan käänteistä uutisoidaan aina, kun se on journalistisesti perusteltua. Tämä tarkoittaa, että aihetta seurataan. Tilanteen päivittäminen pitää lukijan ajan tasalla ja vähentää tarvetta huhupuheille ja perättömille väitteille.
Kenties voimakkaat mediavastaiset reaktiot korostuvat Pohjois-Suomessa. Täällä päin maata Suurpetokeskus on saattanut olla jokakesäinen vierailukohde, jossa on päässyt ihastelemaan upeita eläimiä.
Henkilökohtainen suhde keskukseen tekee vaikeammaksi hyväksyä tosiasioita, joten syylliseksi julistetaan viestintuoja.
Somekeskusteluissa ollaan tuohtuneita, kun toimittajat jopa kehä kolmosen sisäpuolelta tulevat kertomaan, kuinka pohjoisen eläimiä tulisi hoitaa.
Huomautetaan, että Sulo Karjalainen varmasti osaa homman parhaiten, hänhän on hoitanut karhuja jo vuosikymmeniä.
Karjalainen on sympaattinen mies. Hänen hyväntahtoisuuteensa eläimiä kohtaan haluaisi tosiaankin uskoa.
Aika näyttää, tuomitaanko keskuksen toimijoita eläinsuojelurikoksista. Joka tapauksessa on selvää, että johtohahmon sympaattisuus ei ole taannut eläimille kovin laadukasta elämää.
On hyvä myös tiedostaa, ettei keskuksen toiminnassa ole ollut kyse vain orpoeläinten pelastamisesta. Poikasten teettäminen sisaruskarhujen kesken puhuu karua kieltään siitä, että kyse on bisneksestä.
Tällä hetkellä keskus yrittää saada kumottua eläintarhaluvan perumisen. Keskuksen mukaan eläinlääkärit ovat tulkinneet eläinsuojelulakia virheellisesti. Se, että eläimet kokevat kipua, on vain eläinlääkärien tulkintaa, eikä perusteltua tietoa, valituksessa sanotaan.
Monet ajojahtisyyttäjät vetävät esiin samanlaisen kortin. Eläinlääkärien lausunnot koetaan viherpiipertäjien hyysäyksenä. Lopulta kyse on toki arvomaailmasta: mikä on riittävän hyvä elämä ja terveys eläimelle?
Aiheet ja uutiset mediassa elävät, mutta pysyvää on se, että media saa palautetta joka suunnalta. Maahanmuuttajista uutisoidessa olemme sekä rasisteja että ongelmien hyssyttelijöitä. Lestadiolaisia vainoamme tai suosimme, lukijasta riippuen. Koronasta kirjoitettiin aina liikaa tai liian vähän.
Mediakritiikki on hyväksi, mutta raivokasta kommenttia kirjoittaessa on joskus hyvä pysähtyä miettimään sen lähtökohtia: käykö media ajojahtia, vai enkö kenties vain pidä siitä, mitä luen?
