Sitä hetkeä Jenna ja Markus Komulainen eivät meinanneet uskoa todeksi. Viime kesän lomareissu Etelä- ja Keski-Norjaan oli alusta asti kuin unelmaa.
Nyt he olivat parkkeeranneet matkailuautonsa Hardangerviddan kansallispuiston kupeeseen. Yö oli yötön ja lämmin, maisema ympärillä jylhä ja komea.
Kun Jenna laittoi iltapalaa, hän katseli auton ikkunasta. Vesiputous ja joki virtasivat alapuolella. Perheen pohjanpystykorva Kuura nuuski tuoksuja. Kun pariskunta kömpi unille, he miettivät, kuinka uskomatonta oli, että he saivat nukahtaa luonnon äärelle keskelle rauhaa.
– Lisäksi se, että olimme reissussa ensi kertaa omalla autollamme, toi kokemukseen ekstrailoa. Aiemmin suosimme vuokra-autoja, Komulaiset kertovat.
Muutaman viikon aikana Komulaiset ajoivat noin 5 000 kilometriä. Vuokra-autolla samankaltaisen matkan toteuttaminen olisi ollut kilometrirajoitusten vuoksi hankalaa.
– Nyt saatoimme tehdä juuri niin kuin halusimme.
Kommelluksitta ei vältytty. Kun kaksikko eräänä päivänä autoili kapealla vuoristotiellä, peilit kopsahtivat vastaantulijan kanssa yhteen. Töytäyksen seurauksena irtosi vilkku.
– Tämä kuuluu kuitenkin pakettiin. Suuremmilta haavereilta olemme onneksi reissuillamme välttyneet, kaksikko toteaa.
Mahdollisuus minne vaan
Kipinä matkailuautoelämään syntyi viisi vuotta sitten.
Kuopiosta kotoisin olevat Komulaiset olivat muuttaneet Saariselälle ja menneet naimisiin. Kun he suunnittelivat häämatkaansa, iski korona. Virisi idea matkailuauton vuokraamisesta.
Touhu vei saman tien mukanaan. Pariskunta liikkuu vapaallaan muutenkin aktiivisesti: kiipeilee, kalastaa ja metsästää. Tuntui, että matkailuauto sopi elämäntapaan, joka oli menevä.
– Koukuttavinta oli vapaus. Mahdollisuus ajaa sinne, minne tahtoi silloin, kun huvitti. Paikkariippumattomuus kutkutti, Jenna muistelee.
Markus oli samaa mieltä. Majoitusten varaaminen ja niistä huolehtiminen ei tuonut paineita, kun reittiä saattoi muokata ja miettiä liikkeessä. Lisäksi Markuksen kokemukset matkailuautokesistä lapsuudenperheen kanssa Norjassa olivat muistissa.
– Ne olivat mukavia reissuja, joissa näki paljon. Kipinä jäi itämään jo pienenä.
Jenna luki Van Life -matkablogia, jota pitää kolmekymppinen, tien päällä elävä juristi. Hänen rohkeutensa ja valintansa vaikuttivat.
– Luin kannesta kanteen varsinkin postaukset, jotka koskivat pakun rakentamista.
Ensin auton hankkiminen mietitytti. Yhdeksi kysymykseksi muodostui hinta. Sairaanhoitajana ja kätilö-terveydenhoitajana työskentelevät Komulaiset tutkivat tarjontaa. Korona nosti hintoja, jolloin uusi auto olisi irronnut 60 000–70 000 eurolla.
– Käytettyjenkin, alle 100 000 kilometriä ajettujen hinta oli usein 50 000 euron tietämillä, Markus avaa.
Toiseksi mietitytti, minkälaisen auton rahalla saisi. Komulaiset alkoivat miettiä, että jos kaiken suunnittelisi ja toteuttaisi itse, saisi juuri sitä, mitä halusi.
He päättivät ryhtyä toimeen.
Boheemi ja perfektionisti
Sopiva vuoden 2013 Fiat Ducato löytyi toissa elokuussa Lahdesta. Auto oli Fix-Tenin rakentama matkailuauto, jossa oli pyörätuolinostin. Lisäksi ostopäätökseen vaikutti, että autolla oli ajettu vain 85 000 kilometriä.
Kun auto saatiin Saariselälle, alkoivat työt. Komulaiset purkivat sisustat, verhoilut, eristeet ja sähköt. Sen jälkeen he eristivät, äänieristivät, tekivät sähkötyöt, paneloivat ja rakensivat autoon tulevat kalusteet.
– Katsoimme kymmeniä tunteja Youtube-videoita ja selasimme Instagramia. Sähkötöissä saimme apua tuttavapiirimme ammattilaisilta. Visio, mitä halusimme, oli kuitenkin selkeä.
Kaksikko tahtoi autoonsa esimerkiksi enemmän tilaa kuin tehdasvalmisteisissa. Siksi suihku sijoitettiin auton ulkopuolelle, jolloin käytävästä tuli leveämpi. Kapeampi sänky toimii myös hyvin. Muuten autossa on kaikki tarpeellinen jääkaapista keittiötarpeisiin, sohvaan ja pöytään.
Rahaa kului yhteensä noin 27 000 euroa. Auto maksoi 21 000 ja remonttitarpeet loput.
– Pidimme Excelissä melko tarkkaa kirjaa menoistamme.
Haastavinta rakentamisessa oli, että yksikään kohta autosta ei ollut täysin suora. Erityisen tympeää oli leikellä vanereita oikeaan muotoon. Kaksikolla oli kuitenkin hyvä jako: boheemi Jenna tasapainotti Markuksen perfektionismia.
Muutama viimeistelytyö uupuu vielä, mutta Komulaisilla ei ole kiire. Rauhassa ehtii.
– Nyt tulos miellyttää kumpaakin. Auto on meille rakas lomakoti, jolla reissaamme mielellämme.
Vaikka panostusta oli paljon, se kannatti. Tulevat matkat kutkuttavat jo mielessä. Juhannuksen aikoihin pari suuntaa jälleen Norjaan. Lyngenin alue on huumaavan luonnon takia lempipaikka. Matka suuntautuu myös kotikonnuille Kuopioon.
Erään kerran Komulaiset olivat jo parkkeeranneet autonsa leiripaikalle. Jossain vaiheessa iltaa alkoi kuitenkin tuntua, että matkaa voisi vielä jatkaa. Näin tapahtui.
– Ajoimme yötä vasten vuoren juurelle. Keskiyöllä kävimme huiputtamassa vuoren. Kyllä siinä mietti, että elämä on näin aika makoisaa.
