-

Äiti ja opet­ta­ja ei voinut enää katsoa sivusta

Aktivistia pidetään usein rohkeana, mutta Kallion mielestä rohkeutta tarvitaan vain alkusysäykseen lähteä mukaan.

Aktivistia pidetään usein rohkeana, mutta Kallion mielestä rohkeutta tarvitaan vain alkusysäykseen lähteä mukaan.

Oululainen Maija Kallio, 40, on kolmen lapsen äiti ja opettaja. Hän on myös aktivisti, joka on istunut putkassa kansalaistottelemattomuuden vuoksi.

Kaksi vuotta sitten se olisi ollut hänelle mahdoton yhtälö.

– Ajattelin ehkä perinteisen suomalaisittain, että on jotenkin sivistynyttä pitää mahdollista eripuraa aiheuttava mielipiteet omana tietonaan, Kallio pohtii.

Nyt tilanne on toinen. Kallio osallistui viime kesänä Elokapinan Myrskyvaroitus-kampanjaan ja päätyi putkaan monen muun elokapinalaisen mukana.

Elokapina on kansainvälinen ympäristöliike, jonka toimintakeinoihin kuuluu väkivallaton kansalaistottelemattomuus.

Myrskyvaroitus oli Suomen Elokapinan viime vuoden kesäkampanja, jossa Helsingin keskustassa järjestettiin muutamia päiviä kestänyt erilaisten mielenilmausten sarja. Joissain mielenosoituksissa elokapinalaiset esimerkiksi pysäyttivät liikenteen.

"En voi enää olla hiljaa"

Äitiys ja opettajuus ovat yhteiskunnallisesti rooleja, joihin tyypillisesti liitetään mielikuvia korrektiudesta ja jopa pidättäytyväisyydestä.

Kallion mielestä aktivismi kuitenkin kuuluu rooleihin erottamattomasti. Hän haluaa näyttää julkisesti, että myös keskiluokkaiset ja -ikäiset, äidit, koulutetut ja työssä käyvät voivat osallistua.

– Näen enemmän ristiriitaa siinä, etten äitinä ja opettajana olisi mukana. Elämme ilmastokatastrofin aikaa. Lastemme ja lastenlastemme tulevaisuus on vaakalaudalla. Missä muualla minun pitäisi enemmän olla kuin tekemässä osani, jottei se kaikista kamalin skenaario toteutuisi?

Maija Kallio toivoisi, että muutkin hänen kaltaisensa ihmiset käyttäisivät etuoikeuksiaan ympäristön puolesta.
Maija Kallio toivoisi, että muutkin hänen kaltaisensa ihmiset käyttäisivät etuoikeuksiaan ympäristön puolesta.
Kuva: Maiju Pohjanheimo
Arkistokuva Oulun Elokapinan mielenosoituksesta vuodelta 2021. Juttuun haastateltu Maija Kallio ei ollut vielä tässä mielenosoituksessa mukana.
Arkistokuva Oulun Elokapinan mielenosoituksesta vuodelta 2021. Juttuun haastateltu Maija Kallio ei ollut vielä tässä mielenosoituksessa mukana.
Kuva: Sini Liikanen

Lokakuussa 2023 palestiinalaisten tilanne sai Kallion ajatukset aktivismista muuttumaan. Tuolloin Israel aloitti kostona Hamasin terrori-iskusta Gazan sodan, joka nosti Palestiinan ja sen kansalaisten ahdingon laajemmin maailman silmien eteen.

Kallio kuvailee, kuinka palestiinalaisten vuosikymmeniä kokeman sorron paljastuminen ja Israelin silmitön hyökkäys Palestiinan kansaa kohtaan synnytti tarpeen puhua ääneen.

– Kansainvälisen oikeudenkin mukaan Israelin hyökkäys täyttää kansanmurhan ja etnisen puhdistuksen kriteerit. Tuli sellainen olo, etten voi enää olla tästä hiljaa.

– Otin asioista selvää, ja minulla oli olo, että tiedän mistä puhun. Kirjoitin someen ajatuksiani, ja tuntui, että kynnys oli ylitetty. Oli monta muutakin asiaa, mistä haluaisin puhua.

Pehmeästä aktivismista putkareissulle

Kevättalvella 2024 Kallio löysi äitikapinan. Se on Elokapinan pehmeämmän aktivismin muoto.

Äitikapinalaiset eivät harjoita kansalaistottelemattomuutta, eivätkä liikkeen mielenosoitukset esimerkiksi pysäytä liikennettä. Niiden tarkoitus on nimenomaan näkyä.

Vaikutus on ehkä hiljaisempi kuin Elokapinan suurilla kampanjoilla, mutta Kallio on huomannut, että äitikapina saa ihmiset ajattelemaan. Suora palaute mielenosoituksiin osallistujille on myönteistä, ja ohikulkijat osoittavat tukeaan.

Maija Kallio äitikapinan mielenosoituksessa Oulun Rotuaarilla.
Maija Kallio äitikapinan mielenosoituksessa Oulun Rotuaarilla.
Kuva: Maija Kallion kotialbumi

Äitikapinan kautta Kallio päätyi myös Elokapinan jäsenkoulutuksiin.

– Elokapinassa kaikissa mielenosoituksissa on erilaisia rooleja. Niistä jokainen valitsee oman uskalluksensa ja pystymisensä mukaan, eikä toinen rooli ole toista parempi tai huonompi.

Esimerkiksi tukimielenosoittaja ei ole mukana estämässä liikennettä, ja he eivät osallistu kansalaistottelemattomuuteen.

Kallio oli valmis kiinniottoon, kun ilmoittautui mukaan Myrskyvaroitus-kampanjaan. Siihen viime kesän mielenosoitus Helsingissä päättyikin.

Mielenosoituksissa Elokapina vaati Suomen hallitusta lakkauttamaan ympäristölle haitalliset miljardituet ja noudattamaan omaa ilmastolakiaan. Kallio kertaa, että tarkoitus oli näkyä ja kuulua ja aiheuttaa kohtuullinen määrä häiriötä.

Maija Kallio lähti mukaan Elokapinaan sen pehmeämmän jaoston äitikapinan kautta. Hän ajattelee, ettei äitinä ja opettajana voisi olla muualla kuin aktivismissa, kun ilmastokatastrofin vuoksi ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.
Maija Kallio lähti mukaan Elokapinaan sen pehmeämmän jaoston äitikapinan kautta. Hän ajattelee, ettei äitinä ja opettajana voisi olla muualla kuin aktivismissa, kun ilmastokatastrofin vuoksi ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Kesäkuun 11. puoli viiden aikoihin iltapäivällä kapinalliset sulkivat liikenteen Kaisaniemen liikenneympyrässä muilta paitsi hälytysajoneuvoilta.

Poliisi pyrki estämään katusulun ja myös purkamaan sen hyvin nopeasti, vain kymmenisen minuuttia sen jälkeen, kun ensimmäiset mielenosoittajat saapuivat paikalle.

Elokapinan näkemyksen mukaan mielenosoitusoikeutta rajoitettiin lain vastaisesti. Tästä syystä Kallio ja muut kiinniottoon valmiit mielenosoittajat eivät noudattaneet poliisin antamaa poistumiskäskyä, vaan jäivät aloilleen.

Etukäteen kiinniotto jännitti Kalliota. Koska muitakin kiinniotettuja oli paljon, tunnelma pysyi rauhallisena.

– Aina on mahdollista, että jotain sattuu. Viime kesänäkin oli yksittäisiä poliiseja, jotka käyttivät väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan, Kallio kuitenkin muistuttaa.

Elokapina syytti poliisia viimekesäisten mielenosoitusten jälkeen poliisiväkivallasta.

Kaisaniemen tapahtumista aloitettiin esitutkinta, ja yhtä poliisia epäiltiin pahoinpitelystä. Myös elokuisesta Helsingin Länsiväylän tukkineesta mielenosoituksesta levisi video, jossa poliisi riuhtaisee banderollin elokapinalaisen kädestä ja osuu häntä samalla päähän rajun näköisesti.

Poliisi on perustellut voimankäyttöä liikenneturvallisuudella ja mielenosoittajien turvallisuudella.

Viime kesän Myrskyvaroitus-kampanjan ensimmäinen mielenosoitus Helsingin Kauppatorilla jatkui yön yli. Poliisi purki pois mielenosoittajien teltat. Neuvottelujen päätteeksi Maija Kallio ja muut mielenosoittajat saivat yöpyä Kauppatorilla taivasalla.
Viime kesän Myrskyvaroitus-kampanjan ensimmäinen mielenosoitus Helsingin Kauppatorilla jatkui yön yli. Poliisi purki pois mielenosoittajien teltat. Neuvottelujen päätteeksi Maija Kallio ja muut mielenosoittajat saivat yöpyä Kauppatorilla taivasalla.
Kuva: Maija Kallion kotialbumi

Aktivistia pidetään rohkeana

Maija Kallio on harkinnut myös virallisempia vaikuttamisen muotoja. Häntä onkin houkuteltu myös puolueiden jäseneksi.

– Aika ja resurssit eivät riitä, mutta ehkä myöhemmin.

Lapset asuvat vuoroviikoin Kallion luona. Esiteini- ja teini-ikäinen jälkikasvu on äidin aktivismista ylpeä, vaikka välillä aktivistin periaatteet aiheuttavat lapsissa silmänpyöräytyksiä.

– Varsinkin teini-ikäisten lasten vanhempiaan kohtaan tuntema häpeä on tietyllä tavalla vakio, Kallio hymähtää.

Kallion perheessä esimerkiksi Temusta tilaaminen on pysyvässä boikotissa. Kotona syödään kasvispainotteisesti, eikä Coca-Colan tuotteita osteta Israeliin liittyvien boikottien vuoksi.

Matkailu tapahtuu maata pitkin lentämisen sijaan. Kulutustavaroita ostetaan vain tarpeeseen ja käytettyjä suositaan.

– Boikotointi saattaa välillä aiheuttaa reaktion, että niinpä tietenkin. Mutta eivät lapset jää mielestäni mistään kuitenkaan paitsi.

Aktivismi vaatii Maija Kallion mukaan toki jonkin verran rohkeutta, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Rohkeus on vain aktivismin alkusysäys päästä eroon häpeästä ja kunnollisuuden tarpeesta.
Aktivismi vaatii Maija Kallion mukaan toki jonkin verran rohkeutta, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Rohkeus on vain aktivismin alkusysäys päästä eroon häpeästä ja kunnollisuuden tarpeesta.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Lähipiirissä aktivismia yleensä ihaillaan: Kalliota pidetään rohkeana. Hänen mielestään rohkeus liittyy aktivismiin kuitenkin yllättävän vähän.

– Tarvitaan toki vähän rohkeutta, että pääsee häpeästä ja kunnollisuuden tarpeesta yli.

– Minun kokemukseni on kuitenkin se, että monet Elokapinassa mukana olevat ovat ehkä keksivertoa kiltimpiä, ujompia, arempia ja kuormittuvampia, mutta heitä ajaa syvä tarve oikeudenmukaisuuteen. Se saa asettamaan ajetun asian oman epämukavuuden, pelon ja häpeän edelle, Kallio tiivistää.

Etukäteen Kallio oli huolehtinut, voisiko Elokapinaan osallistuminen vaikuttaa työsuhteeseen jotenkin, vaikka mielenosoittaminen onkin täysin laillista.

Hän päätti kertoa osallistumisestaan esihenkilölleen avoimesti, jottei se tulisi yllätyksenä mahdollisen mediahuomion kautta. Esihenkilön suhtautuminen oli kannustavaa.

– Elokapinaa on helppo tuomita ehkä siksi, että tiedetään, että Elokapinaa vastustetaan laajasti. Silti sinä aikana, kun olen ollut mukana, osallistujia on tullut jatkuvasti lisää.

Mielenosoituksiin osallistuvat saavat myös huutelua osakseen. Menkää töihin, menkää metsään osoittamaan mieltä ja kerätkää roskia, Kallio listaa.

Kallio näkee, että aktivismi on aina ennenkin ollut keino saada aikaan muutosta kohti hyvää.

– Tiedän itse, että kapinoin myös sen ymmärtämättömän huutelijan ja hänen lastensa tulevaisuuden puolesta. Uskon, että aktivismin merkitys tullaan vielä ymmärtämään.

Fakta

Elokapinan mielenosoituksia

Elokapina tunnetaan julkisuudessa erityisesti autoliikenteen pysäyttävistä mielenosoituksistaan. Myös teollisuuden toimintaan puuttuminen kuuluu mielenosoituksen tapoihin.

Maaliskuussa 2025 elokapinalaiset pysäyttivät rekan Atrian siipikarjatehtaan portille Nurmossa.

Syyskuussa 2024 elokapinalaiset muun muassa tuhrivat punaisella värillä Eduskuntatalon pylväitä.

Kesällä 2024 Myrskyvaroitus-kampanjan massamielenosoitus pysäytti liikenteen Helsingin Kaisaniemessä.

Keväällä 2024 Oulun lentoasemalla oli Elokapinan mielenosoitus.

Vuoden 2023 lopulla Sodankylän suosuojelualueen koeporaukset seisautettiin.

Ilmoita asiavirheestä