Käy­räs­tun­tu­rin kävijät tuk­ki­vat sinne joh­ta­van pik­ku­tien: Nyt maan­omis­ta­jat suun­nit­te­le­vat tien sul­ke­mis­ta puo­mil­la

Maanomistajan mukaan mökin pihassa on käynyt pahimmillaan kääntymässä 30 autoa päivässä.

Johanna Lappalaisen mökki on Lapintien viimeinen. Pääsiäisenä vastassa oli tällainen näky, kun Käyrästunturille suuntaavat retkeilijät olivat jättäneet autonsa mökkitielle.
Johanna Lappalaisen mökki on Lapintien viimeinen. Pääsiäisenä vastassa oli tällainen näky, kun Käyrästunturille suuntaavat retkeilijät olivat jättäneet autonsa mökkitielle.
Kuva: Johanna Lappalainen

Rovaniemen ainoaksi tunturiksi kutsuttu Käyrästunturi vetää puoleensa yhä enemmän kävijöitä. Reitti tunturille kulkee kuitenkin yksityistien kautta. Lapintien varrella on muutama kesämökki ja yksi omakotitalo.

Nyt Lapintien mökkiläiset ja asukkaat ovat saaneet tarpeekseen tielle pysäköivistä ja pihoissa autonsa kääntävistä retkeilijöistä. Pysäköintipaikkoja Käyrästunturin kävijöille ei ole.

Maanomistajat harkitsevat nyt, voisiko yksityistien sulkea ulkopuolisilta puomilla.

Lapintien mökkiläinen, Johanna Lappalainen vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Hän edustaa alueen maanomistajaa eli Metsäyhtymä Lappalaista.

– Esimerkiksi pääsiäisenä autoja oli jonoksi asti. Parhaimmat jättivät autonsa niin, ettei me päästy omalle pihalle ja tämä ei tapahtunut ensimmäistä kertaa, hän kuvaa retkeilijöistä koituvaa haittaa.

Lappalaisen mukaan kyse on myös turvallisuudesta. Pihapiireissä liikkuu myös pieniä lapsia ja koiria.

– Kulkijoiden määrä on lisääntynyt parin–kolmen vuoden aikana, mutta nyt tilanne on käynyt sietämättömäksi. Pahimmillaan pihassa on käynyt 30 autoa päivässä kääntymässä. Sekin on turvallisuuskysymys, jos mökiltä tai kotoa ei pääse hätätilanteessa poistumaan.

"Kulkijoiden määrä on lisääntynyt parin–kolmen vuoden aikana, mutta nyt tilanne on käynyt sietämättömäksi."
Johanna Lappalainen
Mökkiläinen ja maanomistaja

Joissakin retkeilykohteissa yksityistien haltija on laittanut näkösälle maksutiedot vapaaehtoista käyttömaksua varten. Voisiko tämä olla ratkaisu Lapintiellä?

– Ei, koska kyse ei ole rahasta. Haluamme takaisin meidän rauhan, ja että lapset saavat leikkiä turvassa omalla pihallaan, kuten mekin olemme lapsena saaneet leikkiä, Lappalainen vastaa.

Yksityistien voi sulkea puomilla, mikäli tiekunta ei ole saanut kunnalta tai valtiolta avustusta tien kunnostukseen tai ylläpitoon, kertoo kunnossapitopäällikkö Marko Rautio Rovaniemen kaupungilta.

Raution mukaan Lapintietä varten ei ole haettu kaupungilta tukea. Puomin laittaminen edellyttää kuitenkin aina lupaa kaupungilta.

– Nähdäkseni tässä ei ole perusteita lupaa evätä, Rautio arvioi.

Käyrästunturin alue on valtaosin Metsähallituksen eli valtion maata. Lapintieltä haarautuu tunturille kulkeva huoltotie, joka on suljettu puomilla. Huipulla on päivätupana palveleva palovartijan maja, jota ylläpitää Metsähallituksen luontopalvelut.

Käyrästunturin huipulla on palovartijan maja, joka on Metsähallituksen ylläpitämä päivätupa. Sen puuhuollosta vastaa osin Rovaniemen kaupunki.
Käyrästunturin huipulla on palovartijan maja, joka on Metsähallituksen ylläpitämä päivätupa. Sen puuhuollosta vastaa osin Rovaniemen kaupunki.
Kuva: Anssi Jokiranta

Rovaniemen kaupunki vastaa osin sen talviaikaisesta puuhuollosta. Käyrästunturin etelä- ja itäpuolella kulkee myös virallinen moottorikelkkareitti.

Rovaniemen kaupungin metsätalousinsinööri Kari Lukkarisen mukaan kaupunki ei voi pysäköintiongelmaa ratkaista.

– Yksityisen maanomistajan tielle emme voi laittaa kieltomerkkejä tai rakentaa levikkeitä tai pysäköintipaikkoja, emme liioin Metsähallituksen maille.

”Yksityisen maanomistajan tielle emme voi laittaa kieltomerkkejä tai rakentaa levikkeitä tai pysäköintipaikkoja, emme liioin Metsähallituksen maille.”
Kari Lukkarinen
Kunnossapitopäällikkö,Rovaniemen kaupunki

Henkilökohtaisena mielipiteenään Lukkarinen myös lisää, ettei hänen mielestään Käyrästunturin luonto kaipaa nykyistä enempää retkeilyreittejä tai -rakenteita – tai kävijöitäkään.

– Sen verran olen siellä kulkenut, ettei se paikka minusta kaipaa mitään. Retkeilyrakenteet kun tuovat aina tullessaan myös luonnon kulumista ja roskaakin. Tarvitseeko ihmisen lopulta ihan joka paikkaan päästä?

Käyrästunturin metsät ovat mäntyvaltaisia, mutta alemmilla rinteillä mäntyjen seassa kasvaa lehtipuita ja kuusia.
Käyrästunturin metsät ovat mäntyvaltaisia, mutta alemmilla rinteillä mäntyjen seassa kasvaa lehtipuita ja kuusia.
Kuva: Anssi Jokiranta

Metsähallituksen luontopalveluiden kenttäpäällikkö Jarmo Asell ei pidä todennäköisenä, että Metsähallituskaan rakentaisi pysäköintialuetta paikalle.

– Puntarointi pitää tästä nyt käynnistää. Mutta en oikein usko, että varoja löytyy. Panostukset täytyy tehdä suhteessa kävijämäärään, hän sanoo.

"En oikein usko, että varoja löytyy. Panostukset täytyy tehdä suhteessa kävijämäärään."
Jarmo Asell
Kenttäpäällikkö, Metsähallituksen luontopalvelut

Rakentamisen lisäksi pysäköintipaikan talvikunnossapidosta koituisi kuluja.

Vastaavantyyppisiä tilanteita on Asellin mukaan tullut vastaan muuallakin. Joskus ratkaisuksi on riittänyt, että Luontopalveluiden verkkosivuille on päivitetty kohteen ajo-ohjeisiin pysäköintipaikaksi esimerkiksi lähistöllä sijaitseva levike.

– Niesintielläkään ei tietääkseni sopivia levikkeitä tai P-paikkoja ole, hän harmittelee.

Vaihtoehtoista reittiäkään Käyrätunturille autolla saapuville Asellilla ei ole ehdottaa. Sodankylän puolella sijaitsevalta Käyrämön keitaalta kulkee kelkkareitti Käyrästunturille.

– Pysäköintialue sielläkin on yksityisen yrittäjän, joten emmehän voi sinne ohjata retkeilijöitä.

Asell peräänkuuluttaakin nyt kävijöiden omaa harkintaa pysäköinnissä.

– Autohan tulisi pysäköidä aina niin, ettei siitä synny haittaa muille.

Ilmoita asiavirheestä