Kau­pun­ki­lais­ten elin­ta­vat ja väen­pal­jous nos­ta­vat ma­sen­nus­ris­kiä, sanoo ou­lu­lais­tut­ki­ja – Jos muu ei on­nis­tu, kuun­te­le edes luonnon ääniä

Löydös voi Seppäsen mukaan olla hyödyksi esimerkiksi masennuksen hoitoa suunnitellessa. Maalla asuvalle yleisesti hyödyllisempänä nähdään raskaan liikunnan ja unen lisääminen, kun taas kaupunkilaisen olisi tärkeää tauottaa paikallaanoloa.

– Hoidon tarve on kuitenkin aina yksilöllinen. Tällä tutkimuksella on kartoitettu laajoja yleishyödyllisiä linjoja.

Paikallaanolon tauottaminen olisi Seppäsen mukaan mahdollista esimerkiksi lyhyiden kävelyiden muodossa, työpäivän aikana.

– Erityisen hyödyllistä olisi, jos kävely suuntaisi jonnekin viheralueelle. Tutkimuksessa todettiin luonnolla olevan positiivisia vaikutuksia.

– Se johtuu esimerkiksi siitä, että ihminen palautuu paremmin luonnossa. Siellä oleminen laskee stressitasoja.

Yksittäistä parasta liikuntamuotoa tai luontotyyppiä Seppänen ei tunnista. Sen sijaan tärkeintä on, että mitä tekeekin, se on mielekästä. Esimerkiksi työmatkapyöräily tai kävely vihreän alueen läpi tai vesistön lähellä voivat vaikuttaa positiivisesti.

Kolme puuta ikkunassa

Seppäsen mukaan luonnon vaikutusta masennukseen on tutkittu myös muissa tutkimuksissa ja niissä on huomattu, että jopa virtuaalisella luonnolla saattaa olla positiivisia vaikutuksia.

– Jo pelkkä luontoäänien kuuleminen voi saada aikaan samoja hyötyvaikutuksia kuin luonnossa oleminen.

Hän näkee, että myös esimerkiksi suurilla kasviseinillä voisi olla positiivisia vaikutuksia.

Tutkimuksen tuloksia vihreyden tärkeydestä olisi mahdollista soveltaa myös kaupunkisuunnitteluun.

Seppäsen mukaan 3–30–300 säännön noudattamisella on positiivisia vaikutuksia. Sääntö tarkoittaa, että jokaisen täytyisi nähdä ikkunastaan kolme puuta, puiden latvuspeittävyys pitäisi olla 30 prosenttia ja lähimpään puistoon tai viheralueeseen saisi olla enintään 300 metriä matkaa.

– Jokainen voi miettiä, toteutuuko tämä omalla kohdalla, toteaa Seppänen.

Suomalaiset päättäväisiä, mutta ärtyisiä

Ensimmäisen tutkimusartikkelin aiheena on tarkastella masennuksen oireilun eroja eri maissa.

Tutkimuksessa verrattiin Suomea Norjaan, Japaniin, Meksikoon ja Dominikaaniseen tasavaltaan.

Suomessa tutkitut henkilöt ovat muihin maihin verrattuna päättäväisempiä, mutta myös kokevat muita maita vahvemmin ärtyneisyyttä ja muutoksia unessa. Unenmuutoksia voi selittää esimerkiksi kaamosaika.

Norjalaiset kokevat mielihyvän menettämistä muita vahvemmin, japanilaiset ovat vertailukohdemaiden asukkaita surullisempia, Dominikaanisessa tasavallassa mielenkiinnon menettäminen on vahva oire ja Meksikossa taas koetaan vahvaa itsekriittisyyttä ja ”rangaistuksen tunnetta”.

– Eroja maiden välillä voi selittää myös masennuksen ympärillä oleva stigma. Kulttuuriset ympäristöt voivat vaikuttaa siihen, mitä tunteita on hyväksyttävää näyttää.

Eroja voi olla myös Suomen sisällä. Esimerkiksi eri ikäluokkien kokemukset masennusoireista ja niiden hyväksyttävyydestä voivat vaihdella.

Seppäsen tutkimukseen se ei kuitenkaan ole vaikuttanut, sillä tutkimusaineistona käytettiin laajaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttia vuonna 1966 syntyneistä. Kohortti tarkoittaa tutkimusjoukkoa. Joukon laajuus oli 5 860 henkeä.