Rovaniemen kaupunki on kartoittanut metsäomaisuutensa määrän ja laskenut metsiensä hiilinielut.
Kaupungin metsätalousinsinöörin Kari Lukkarisen mukaan kartoituksen päähavainnot ovat, että kaupungin omistamiin metsiin on sitoutunut runsaasti hiiltä, ja kaupungin harjoittama metsätalous on ollut maltillista.
Jos Lukkariselta kysytään, maltillisella linjalla on syytä jatkaa myös tulevina vuosina.
– Jos ajatellaan, että hiilinieluilla on merkitystä, tämä on ehdottomasti oikea tapa edetä.
Mitä maltillinen metsätalous Rovaniemen tapauksessa sitten tarkoittaa?
Kaupunki omistaa metsämaata kaikkiaan vajaat 7 000 hehtaaria. Suurin osa siitä on nuorta talousmetsää, enimmäkseen vain muutaman kymmenen vuoden ikäistä.
Näissä metsissä kaupunki tekee ensiharvennuksia ja kasvatushakkuita, joiden tarve lähivuosina vain kasvaa.
– Puumäärä alkaa olla siellä niin suurta, että jos harvennuksia ei tehdä, alkaa tulla kasvutappiota, Lukkarinen selittää.
Viime vuosina Rovaniemen kaupunki on hakannut metsiään noin 13 000 kuutiota vuodessa. Määrä vastaa laskelmien mukaan 58 prosenttia puuston nykyisestä kasvusta.
Tällä hakkuumäärällä kaupungin kassaan on kertynyt metsätuloa noin 350 000 euroa vuodessa. Lukkarisen mukaan päättäjien suunnalta ei ole ilmennyt painetta kasvattaa hakkuiden määrää.
Kaupunki on teettänyt konsulttiyritys Tapiolla laskelmat, jotka ennustavat kaupungin metsäomaisuuden määrää ja hiilitaseen kehitystä kolmella eri skenaariolla seuraavien 50 vuoden aikana.
Skenaarioista ensimmäisessä metsähakkuissa pitäydytään enimmillään nykyisellä tasolla. Kahdessa muussa skenaariossa hakkuumääriä kasvatetaan nykyisestä, mikä toisi kaupungille lisää tuloja mutta pienentäisi hiilinieluja.
Lukkarisen mukaan eri vaihtoehdoilla haluttiin osoittaa, mitä niistä seuraa. Hänen oma toiveensa on, ettei hakkuumäärää kasvateta.
Nykyisellä hakkuumäärällä kaupungin puustopääoma kasvaa lähivuosikymmenien aikana merkittävästi. Vuoteen 2071 ulottuvalla ajanjaksolla kaupungin metsäomaisuuden keskimääräinen hiilinielu on runsaat 31 000 hiilidioksiditonnia vuodessa. Se kattaa noin kolmen tuhannen keskivertosuomalaisen vuotuisen hiilijalanjäljen.
Metsien vanhetessa hiilivarastojen kasvu hidastuu. Toisaalta metsien monimuotoisuus lisääntyy ja myös virkistyskäyttöarvot kasvavat.
Kuntien välisessä vertailussa Rovaniemi sijoittuu suurimpien metsänomistajien joukkoon, etenkin kun omaisuutta mitataan metsähehtaareina. Lukkarinen kuitenkin huomauttaa, että Lapissa kun ollaan, metsien puustomäärät ovat pienempiä kuin etelämmässä. Omaisuuden arvo jollain kainuulaisella metsähehtaarilla saattaa siis olla paljon suurempi kuin vastaavalla alueella Rovaniemellä.
Laajan Rovaniemen kaupungin pinta-alasta kaupungin omistamat metsämaat kattavat alle prosentin. Suurimmat metsäkeskittymät sijaitsevat lähellä kaupungin keskustaa. Loputkin kaupungin omat metsäpalstat sijaitsevat kaupungin rajojen sisäpuolella, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
– Posion kunnan puolella on yksi niittypalsta, joka tuli kaupungin omistukseen erään kiinteistökaupan yhteydessä, Lukkarinen kertoo.
Viime vuosina kaupungin metsäomaisuus on kasvanut tyypillisesti niin, että kaupunki on ostanut yksityisten maita kaupungin kasvun näkökulmasta strategisilta paikoilta.
Rovaniemen kaupungin metsäomaisuudesta suojeltuja metsiä on käytännössä vain Ounasvaaralla. Sielläkään kyse ei ole varsinaisista luonnonsuojelualueista, vaan suuri osa vaaraa on suojeltu kaavamerkinnällä yleiskaavassa. Tällaista aluetta Ounasvaaran etelärinteellä on 230 hehtaaria.
Muilla kaupungin metsämailla on ainoastaan pieniä, alle hehtaarin suuruisia alueita, jotka on suojeltu metsälain kymmenennen pykälän nojalla monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi jotkut puronvarret, kaupungin metsätalousinsinööri Kari Lukkarinen mainitsee.
Maaliskuussa Rovaniemen kaupungin yhdyskuntasuunnittelun lautakunta päätti, että kaupunki ryhtyy tutkimaan mahdollisuutta perustaa luonnonsuojelualue tai useampia. Moni muu kunta on niin jo tehnytkin.
Myös Rovaniemen seurakunta perusti viime vuonna noin 130 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen Illinvuopajan ympäristöön Tavivaaran hautausmaan läheisyyteen. Seurakunta sai suojelualueen perustamisesta ympäristöministeriöltä runsaan 290 000 euron suojelukorvauksen.
Kaupungin tapaan seurakunta on Rovaniemellä merkittävä metsänomistaja. Se omistaa metsämaata 2269 hehtaaria ja lisäksi jouto- ja kitumaata noin 700 hehtaaria.
Lukkarinen ei osaa vielä sanoa, missä kaupungin luonnonsuojelualue voisi sijaita.
– Sen näkee, kun päästään kartoittamaan mahdollisia kohteita. Mikä tahansa metsä ei täytä suojelukriteerejä.