– Oii! Apua! Säikähdin ihan, huudahtaa pieni Eve Moilanen, kun Merikosken kalatien katselutilan ikkunaan ponkaisee yhtäkkiä väkäleukainen vonkale.
– Siinä on merilohi, kertoo paikalla päivystävä kalabiologi Päivi Rintamäki.
Eve Moilasen kanssa tullut Elisa Honkala hoksauttaa, että katseluikkunan alalaidassa olevan mittanauhan avulla näkee, kuinka pitkä kala on.
Elisa Honkala kertoo parivaljakon tulleen katselemaan Oulujoen lohia, koska he ovat aloitelleet tänä kesänä kalastusharrastusta. He ovat kalastaneet merellä ja Muhoksella järvellä.
Eve Moilanen kertoo saaneensa saaliiksi tähän mennessä pikkusinttejä, särkiä ja ahvenia. Tavoitteena on saada tälle syksylle taimen!
Eveltä pulppuaa kysymyksiä: miten ne uivat niin syvällä, mitä nuo kuplat ovat, paljonko vettä tässä on, miksi tuo kala menee taaksepäin, miten tämä on pystytty rakentamaan...
Kannattiko tulla katomaan lohia?
– Joo!! tyttö hymyilee.
Yhtäkkiä pieni katselutila on tuprahtanut täyteen ihmisiä ja lisää on tulossa. Kamerat ja kamerakännykät osoittavat hartaasti kohti lasiruudun takana virrassa kamppailevia lohia.
Merikosken kalatien katselutila avattiin yleisölle torstaina. Katsojia on käynyt hyvin, torstaina 150 ja perjantaina varmaan jopa enemmän, arvio kalabiologi Päivi Rintamäki alkuiltapäivästä.
Osa lienee saanut kimmokkeen tuloonsa keskiviikkona julkisuuteen tulleista surullisista uutisista patouoman syvänteisiin jääneistä ja sinne kuolleista nousulohista.
Rintamäki toteaa kertoneensa tapahtumasta kävijöille ja osa on siitä kysellytkin. Surullisesta tapauksesta huolimatta Rintamäellä on päällimmäisenä mielessä ilo menossa olevasta huikeasta lohien nousubuumista.
– Viime tiistaina 26. elokuuta lohia nousi kalatietä pitkin yhteensä 705. Se on ihan hillitöntä!
Rintamäki kertoo edellisen lohien ennätyspäivän olevan vuodelta 2019, jolloin niitä nousi yhtenä päivänä yhteensä 245. Elokuussa lohia on tavallisesti noussut 1–60 päivässä.
Valtaosa nousijoista on nuoria kosseja, kolmivuotiaita koiraita ensimmäisellä kosioreissullaan. Sen sijaan naaraskalojen määrä on vähissä, mädistä on tulossa alijäämää.
Rintamäen mukaan se johtuu aikaisemmista huonoista vuosista. Viime vuonna kokonaisuudessaan nousi vain 350 lohta, kun nyt niitä on kulkenut kalatien läpi jo 1 500, joista tuhat tällä viikolla.
– Naaraat ovat meressä kauemmin kuin koiraat. Koiraat viettävät merivesissä jopa vain vuoden ennen kutua, kun naarailla menee 2–3 vuotta, eli ne nousevat ensimmäistä kertaa noin viisivuotiaina, Rintamäki selittää.
Kosioreissullaan pettyneet koiraat palaavat takaisin mereen. Merilohi voi elää toistakymmentä vuotta ja nousta kudulle jopa kolme kertaa. Sen sijaan kyttyrälohi kutee vain kerran ja kuolee sitten pois.
Kalatie on auki yleisölle vielä lauantaina 29. elokuuta kello 11–17 ja seuraavan kerran 4.–6. syyskuuta kello 11–17.
Merikosken patouoman syvänteisiin loukkuun jääneet ja sinne kuolleet lohet ovat puhuttaneet kaupunkilaisia kovasti.
Vastaavia tapauksia on ollut aiemminkin, mutta nyt lohia oli poikkeuksellisen suuri määrä, ja syvänteisiin jääneistä kaloista jaetut kuvat ja videot levisivät sosiaalisessa mediassa.
Myös Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajalle Miina-Anniina Heiskaselle (sd.) lohien kurja kohtalo on tuttu tapaus.
– Olin vähintäänkin ihmeissäni, kun näin videon. Asia on hyvin valitettava, ja minua hämmästytti se, että asia on päässyt ja päästetty tuohon jamaan. Tämä ei jatkossa käy, ratkaisu on löydyttävä.
Heiskanen muistuttaa Oulun Energian luvanneen alkaa etsiä yhdessä kaupungin kanssa ratkaisua pato-ongelmaan.
Tapaus on myös virittänyt jälleen keskusteluun suunnitelmat ja selvitykset Merikosken vanhan uoman vesittämisestä ja kunnostamisesta lohen poikastuotantoalueeksi.
Sitä koskevan valtuustoaloitteen jättämisestä on kulunut pian päivälleen viisi vuotta. Viime maaliskuun lopussa kehittämistyötä vietiin tiedoksi kaupunginhallitukselle.
Heiskanen kertoo, että aiheesta on puhuttu laajasti kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksen pöydässäkin. Yhdyskuntalautakuntaan sitä ei vielä ole viety.
Merikosken elvyttäminen on Heiskasen mukaan laajempi pitkäaikainen linjaus, josta on keskusteltu kaupunginhallituksessa ja muilla tahoilla, mutta lopullisia ratkaisuja ei ole tehty.
Seuraava yhdyskuntalautakunnan kokous on tiistaina 9. syyskuuta. Onko lohiasia tuolloin asialistalla?
–Listaa ei ole vielä lyöty lukkoon, eli mahdollista on, että se on joko listalla tai muissa asioissa. Jos lautakunta pyytää informaatiota, se voidaan järjestää. Keskustelu olisi paikallaan. Lohien kulkuteiden osalta asiaa pitää saada vietyä eteen päin. Ei sovi, että tällaista tapahtuu enää.
Mistä on lohikuolemista on kysymys?
Merikosken voimalaitoksen tiistaina 26. elokuuta tekemän ohijuoksutuksen jälkeen osa kudulle nousussa olleista lohista jäi ansaan patouomaan jääneisiin lammikoihin.
Loukkuun jääneet ja sinne kuolleet lohet ovat ihmetyttivät ja puhuttivat kaupunkilaisia, kun tieto tapahtumista levisi somen välityksellä. Vastaavia tapauksia on ollut aiemminkin, mutta nyt lohia oli poikkeuksellisen suuri määrä.
Oulun Energia suoritti ylimääräisen ohijuoksutuksen, jotta kalat pääsisivät pois syvänteistä. Kymmeniä lohia kuitenkin kuoli.
Oulun Energia lupasi tiedotteessa lähteä heti yhdessä Oulun kaupungin kanssa suunnittelemaan muutosten toteuttamista patouoman syvänteisiin ja altaisiin, jotta kalat eivät jäisi sinne jumiin.
Haaveena poikastuotantoalue
Tapauksen taustalla on laajempi ja pitkäaikaisempi keskustelu ja selvittely Merikosken kuivan patouoman vesittämisestä ja sinne tehtävästä pysyvästä virtaamasta sekä uoman kunnostamisesta lohen poikastuotantoalueeksi. Muun muassa Merikoski-työryhmä on ollut aktiivisesti viemässä asiaa eteen päin.
Merikoski-aktiivit tekivät alkukeväästä 2025 vesittämisestä kyselyn Oulun kunnallisvaaliehdokkaille. Kyselyyn vastanneista 115 ehdokkaasta 112 kannatti uoman vesittämistä. Poliittista kannatusta tuntui siis ainakin silloin olevan.
Taustalla valtuustoaloite
Syyskuussa 2020 jätettiin valtuustoaloitte, jossa haluttiin selvittää, voidaanko riittävällä virtaamalla tukea vaelluskalojen kutua ja poikastuotantoa entisellä koskialueella. Yhdyskuntalautakunta käsitteli aloitteen marraskuussa 2020.
Tammikuussa 2021 Oulun kaupunginhallitus päätti aloittaa hankkeen, jossa tutkitaan Merikosken kuivan uoman ympärivuotisen vesittämisen mahdollisuuksia yhteistyössä Oulun energian kanssa.
Merikosken kunnostuksesta ideasuunnitelman laatineen, Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijan, maisema-arkkitehti Jukka Jormolan mukaan Merikoski on Oulujoen alimpana koskena todennäköisesti ollut aikoinaan koko jokialueen merkittävin lohen lisääntymisalue.
Jurmolan mukaan riittävä virtaama koskiuomassa voisi luoda merkittävät edellytykset vaelluskalojen luontaiselle lisääntymiselle. Tarpeeksi suuri vedenjuoksutus voisi palauttaa voimalaitospadon alapuolelta koskeksi 22 hehtaarin alueen.
Vuonna 2023 valmistuneessa Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035:ssa yhtenä toimenpiteenä oli Merikosken vanhan uoman ympäristövirtaaman tarkastelu.
Vuonna 2024 toteutettiin Merikosken alueen kehittämistyö, jossa kalojen nousureitit kuivan uoman alueella oli eräs kehittämiskohde. Selvitys kehittämistyöstä vietiin kaupunginhallitukselle tiedoksi 31. maaliskuuta 2025.