Etsi lapio ja kurkkaa huussin reikään

Autio- ja varaustuvat ovat kuin erämaiden keitaita.

Metsähallituksen Luontopalveluiden ylläpitämien tupien ansiosta vaeltaminen on Suomessa suhteellisen leppoisaa touhua.

Talonmiehen hommat ovat osittain retkeilijöiden omalla vastuulla. Jos edelliset vierailijat ovat unohtaneet hoitaa askareensa, tuvalla saattaa odottaa ikäviä yllätyksiä.

Tässä jutussa neuvotaan, miten ankeaan vastaanottoon voi varautua ja mitä asioita varsinkin tupia hyödyntävien talviretkeilijöiden on hyvä muistaa.

Ei sytykkeitä, ei edes kirvestä

On hyvien tapojen mukaista, että autiotuvan puukoppa täytetään ennen tuvalta poistumista. Lisäksi tehdään reilut sytykkeet, eli tarjolle jätetään kirveellä pilkottuja pikkupuita ja kiehisiä tai irtotuohta. Niiden avulla seuraavan retkeilijän on näppärä aloittaa tuvan lämmittäminen, oli hän tuvalle saapuessaan miten uupunut tahansa.

Pahimmillaan tuvan puuastiaan on kuitenkin jätetty vain muutama iso klapi. Jos tilanne on tämä, mutta omat kädet ovat tuvalle saapuessa aivan kohmeessa tai olo on umpiväsynyt, ei ole turvallista ryhtyä ahkeroimaan kirveen tai puukon kanssa.

Umpiväsyneenä kannattaa alkajaisiksi haukata vaikka suklaapatukka ja lisätä lämmintä vaatetta. Sen jälkeen voi käydä tarkistamassa, löytyisikö liiterin pohjalta hyvällä tuurilla jokunen ohut lastu sytykkeeksi. Ankea vastaanoton varalta retkivarusteiden joukkoon voi pakata esimerkiksi muutaman tuohikäärön ja pitkään palavia sytytyspaloja.

Joskus on käynyt niin, että kirves on kadonnut tuvan liiteristä. Se on saattanut jäädä puusäkkien alle tai ilkimys on varastanut sen. Tilanne ei estä pilkkeiden tekemistä, jos mukana on oma retkikirves tai iso puukko.

Lapio kouraan ja lumiesteet pois

Talvimyrskyn jälkeen autiotupa saattaa muistuttaa lumilinnaa. Etenkin avotunturissa on varauduttava siihen, että tupaan, huussiin tai liiteriin ei pääse sisään ennen kuin ulko-oven edestä on lapioitu lumiesteet pois.

Lumet on suotavaa poistaa vähän laajemminkin. Tuoreeltaan poisto on ehdottomasti helpointa, sillä lumikerros tiivistyy lähes jääksi, kun kuistilla ja portailla kävellään.

Tupien irtaimistoon kuuluu lapio, mutta talvimyrskyn jälkeen se ei välttämättä ole näkyvillä. Esimerkiksi tästä syystä matkassa kannattaa olla oma retkilapio.

Lunta on saattanut tuiskuttaa myös savupiipun tukkeeksi. Sen huomaa siitä, että kamiina ei kerta kaikkiaan vedä, vaan savut puskevat sisälle pirttiin. Tällöin retkeilijä joutuu nukkumaan kylmässä tuvassa tai ulkona teltassa.

Savupiipusta kannattaa laittaa viestiä Metsähallituksen Luontopalveluille. Piippua ei pidä itse mennä puhdistamaan, ellei ole aivan varma omista nuohoustaidoistaan – yritys voi mennä usealla tavalla pieleen.

Kakkatorni pitää kaataa

Ennen kuin talvella istahtaa huussin penkille, kannattaa katsoa alas säiliöön. Tarvitaanko huoltotoimenpiteitä?

Kovilla pakkasilla huussin istumareiän kohdalle muodostuu helposti kakkatorni. Jossain vaiheessa se ulottuu istuimeen asti, elleivät edelliset käyttäjät ole viitsineet kaataa tornia alas. Korkean tornin ympärillä saattaa olla tyhjää tilaa vaikka kuinka paljon.

Jäisen kakkatornin kaatamiseen tarvitaan lapio tai tukeva puusauva. Omalla retkilapiolla työtä ei kannata tehdä, jos samaa lapiota tarvitaan esimerkiksi vedenhaussa.

Mikäli huussin säiliö on oikeasti täynnä, se pitää vaihtaa. Tyhjiä vaihtolaatikoita löytyy yleensä huussin takaa. Vaihto-operaatio on huomattavasti miellyttävämpi tehdä siinä vaiheessa, kun säiliö ei ole täynnä piripintaan.

Vesisanko on jäässä

Mitä tapahtuu, jos edellinen retkeilijä ei ole lähtiessään muistanut tyhjentää tuvan juomavesiämpäriä? Talvella on melko todennäköistä, että seuraavaa tulijaa odottaa ämpärillinen jäätä.

Tilanne on ennen kaikkea ärsyttävä. Tuvan keittiönurkkauksesta löytyy kyllä kattiloita, mutta pienellä kattilalla on työlästä hakea vettä tai sulatettavaa lunta.

Jos tuvan ämpäri on metallinen, jää-ämpärin voi nostaa sulamaan kuuman kamiinan päälle. Jää sulaa irti melko nopeasti.

Sangot pitää tyhjentää ja kääntää nurin ennen tuvalta poistumista myös kesällä. Muutoin ämpäristä saattaa tulla katala myyränloukku.

Tuvilla viihtyvien myyrien vuoksi kämppiin ei pidä jättää ylimääräistä ruokaa, kuten puuropusseja tai pähkinöitä. Ruoanmurutkin kannattaa siivota pois pöydiltä ja liedeltä.

Unohtiko joku vaihtaa kaasupullon?

Monilla autiotuvilla on kaasuliesi. Vaan mitä ihmettä, joskus sininen liekki ei syty. Onkohan edellinen kulkija käyttänyt kaasun loppuun?

Kaasupullojen vaihtokin kuuluu retkeilijöiden vastuulla oleviin talonmiehen hommiin. Täysiä pulloja löytyy tuvan takaseinustalta, ja selkeät vaihto-ohjeet kerrotaan seinätaulussa tai tuvan opaskansiossa.

Yöretkille ja pidemmille vaelluksille on toki perusteltua ottaa mukaan myös oma keitin ja polttoainetta. Esimerkiksi ruskasesongin lopulla on ihan mahdollista, että kaikki tuvan kaasupullot ovat tyhjentyneet.

Nykyisin retkeilijät ovat entistäkin riippuvaisempia Metsähallituksen kaasuista, koska virallisten ohjeiden mukaan oman keittimen käyttö on kielletty tupien sisätiloissa. Tähän päädyttiin sen jälkeen, kun retkeilijöiden kaasukeitin räjähti Pyhä–Luoston päivätuvassa syksyllä 2024.