Vapaaehtoista luonnoneläinten auttamista tekevällä Kati Alatalolla on kiireinen kevät. Alatalo toimii eläintenpelastusringissä ja ottaa hoitoon tällä hetkellä erityisesti oravia.
Huhtikuun lopulla Alatalo sai ilmoituksen hänen kotinsa lähistöllä olevasta loukkaantuneesta oravasta. Hän haki eläimen hoivaan yöksi, mutta aamulla oravanaaras oli menehtynyt.
– Luultavasti joku eläin käynyt kimppuun, turkissa oli kaljuja kohtia ja hännän tyvestä tuli vähän vertakin.
Alatalon mukaan oravan nisistä näki, että se imetti vielä poikasia. Hän saikin tiedon, että ainakin yksi poikanen oli nähty löytöpaikan lähellä.
Poikasia löytyikin yhteensä viisi. Ne Alatalo sai lopulta kiinni haavin avulla, sillä ilman sitä operaatiosta ei tullut mitään.
Poikaset olivat hoitoon saapuessaan jo vähän tavallista heikommassa kunnossa, ja niiden turkissa vilisi sen vuoksi kirppuja.
– Kirppuja on oravilla käytännössä aina jonkun verran. Jos oravan kunto heikkenee, kirppujen määrä lisääntyy.
Oravien kirput eivät voi elää ihmisessä, joten niistä ei ole vaaraa Alatalolle. Ne saattavat kyllä maistaa, mutta poistuvat huomattuaan ravinnon epäkelpoisuuden.
Pikkuhiljaa kiinteää ruokaa
Oraville annettiin aivan ensimmäiseksi maidonkorviketta, joka tehdään kissanmaidonkorvikkeesta lisäten siihen myös muita ainesosia. Lisäksi ne saavat erilaisia siemeniä ja pähkinöitä sekä hedelmiä ja kasviksia.
Oravat tullaan vapauttamaan luontoon, minkä vuoksi niitä ei totuteta käsittelyyn enempää kuin on pakko esimerkiksi ruokinnan tai painon tarkkailun vuoksi.
Pesue on noin kahdeksan viikon ikäinen eli poikaset ovat melko lähellä vieroittautumisikää.
– Vapautusajankohta arvioidaan sen mukaan, kuinka hyvin ne oppivat oraviksi. Eli kiipeilemään, piilottamaan itse ruokaa, syömään kiinteitä ruokia ja juomaan itse.
Alatalon mukaan osa oravista on jo päättänyt lopettaa maidon juonnin kokonaan. Oravat kasvavat ja kehittyvät eri tahtia ja ovat omanlaisia persoonallisuuksiaan.
Alatalolla on nyt luonaan yhteensä kuusi oravanpoikasta. Viimeisimpänä tullut on loukannut nenänsä. Sen selviytymisestä ei ole takeita, sillä ei ole tietoa mitä sille on käynyt.
– Toivotaan parasta.
Alatalo haluaa muistuttaa, että loukkaantuneen tai orvon eläimen löytäessään sitä ei kannata mennä koskemaan. Silloin voi tehdä enemmän hallaa kuin hyvää eläimen hyvinvoinnille.
Sen sijaan kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen eläintenpelastusrinkiin, josta löytyy asiantuntijuutta luonnoneläinten auttamiseen.
