Kas­voi­ko puu tänä kesänä eri­tyi­sen reip­paas­ti? Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen kas­vat­taa ar­vaa­mat­to­muut­ta, muttei vält­tä­mät­tä puita

Alkukesä oli kuiva, mutta heinäkuu sateinen. Sää vaikuttaa eri tavalla puun pituuden ja paksuuden kasvuun.

Kuusenkerkkä.
Kuusenkerkkä.
Kuva: Jussi Leinonen

Satunnainen metsänkävijä on ollut huomaavinaan, että puun kasvu on tänä kesänä ollut Pohjois-Pohjanmaalla erityisen reipasta.

Havaintoa ei kuitenkaan voi tieteellisesti todistaa. Jopa metsäalan ammattilainen nostaa kätensä väitteen edessä pystyyn.

– Pitäisi olla esimerkiksi valokuvia samasta kohdasta eri vuosina samaan aikaan, jotta väitettä voisi todentaa, kertoo Metsänhoitoyhdistys Oulun Seudun toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen.

Alkukesällä kuivuus herätti pelkoa puun kasvun epäonnistumisesta. Sittemmin pelko on osoittautunut turhaksi. Mänty tai kuusi eivät reagoi kuivuuteen helposti.

– Suurten puiden juuret ovat niin syvällä, että esimerkiksi alkukesän kuivuus ei kasvuun paljon vaikuttanut. Mänty kestää kuivuutta paremmin kuin kuusi syvällä olevien juuriensa ansiosta. Toki voi olla, että se vaikutti taimien menestymiseen, sanoo Kylmänen.

Suomi on tunnetusti pitkä maa. Se näkyy myös puuston kasvamisessa ja uusiutumisessa.

Eteläisessä Suomessa puuta kasvaa vuodessa reilun seitsemän kuutiometrin verran hehtaaria kohden. Parhailla kasvualueilla Hämeessä kasvu on jopa yli kahdeksan kuutiometriä hehtaarilta vuoden aikana.

Lapissa kasvua on 2,1 ja Pohjois-Pohjanmaalla 4,2 kuutiometriä vuodessa hehtaarilla.

Ilmastonmuutos kasvattaa arvaamattomuutta

Nuoren männyn vuosikasvua ihmeteltiin Taivalkoskella kesäkuussa 2020.
Nuoren männyn vuosikasvua ihmeteltiin Taivalkoskella kesäkuussa 2020.
Kuva: Mikko Halvari

Puun kasvuvauhdin epäsuhtaisuuteen ei vaikuta pelkästään ilmasto, vaan myös maapohja. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä karummaksi kasvualusta tulee.

– Puusto sopeutuu kasvamaan tietylle alueelle, huomauttaa Kylmänen.

Tästä kertoo se, että puun siementä ei voi siirtää mittavia matkoja. Pohjoisen siementä ei kannata kylvää etelässä. Vastaavasti etelästä on turha tuoda puunsiementä Pohjois-Pohjanmaalle kasvamaan.

Äkkipäätään voisi kuvitella, että ilmaston lämpeneminen olisi vain mannaa puun entistä nopeampaa kasvua kaipaavalle. Metsäalan ammattilainen kuitenkin kaataa jäätä niskaan.

– Ilmaston lämpenemisen seurauksia ei varmasti voida ennustaa. Ainakin siitä seuraisi, että erilaiset puita vaivaavat taudit ja haittaeläimet lisääntyisivät.

Mahdollinen kasvun piristymisen hyödyt saattaisivat siis haihtua tauteina ilmaan.

Tehokas metsänhoito lisää kasvua

Puun kasvu koko Suomessa on lisääntynyt Kylmäsen mukaan hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syynä ei kuitenkaan ole ilmastonmuutos, vaan entistä tehokkaampi metsänhoito.

Myöskään Luonnonvarakeskuksessa (Luke) ei vielä voida vahvistaa tai kieltää puuston reilusta kasvusta tämän kesän aikana. Johtava tutkija Kari T. Korhonen kertoo, että kenttätutkimuksia tehdään, mutta tuloksia niistä ei vielä ole saatu.

– Alkukesän kuivuus varmaan rajoitti kasvua. Toisaalta heinäkuun sateet ovat lisänneet sitä. Etenkin puun läpimitan kasvu on hyötynyt sateisesta säästä.

– Pituuskasvu loppuu juhannuksen tietämissä. Paksuutta puu kasvaa elokuulle, kertoo Korhonen.

Ilmoita asiavirheestä