Kä­rä­jäoi­keus: Ka­la­joen maas­to­pa­lo syttyi tu­pa­kas­ta – Destian työn­te­ki­jä tuo­mit­tiin päi­vä­sak­koi­hin ja mak­sa­maan va­hin­gon­kor­vauk­sia yhdessä Destian kanssa

Lisäksi oikeus määräsi miehen ja Destian maksamaan yhteisvastuullisesti liki 16 000 euroa vahingonkorvauksia. Oikeuden mukaan tuomitun miehen vastuu korvauksista on 10 prosenttia.

Kesällä 2021 Kalajoella riehunut maastopalo korvensi kaikkiaan yli 200 hehtaaria maastoa.

Paloa sammutettiin heinäkuussa ja elokuussa mittavalla miehityksellä. Mukana oli väkeä useilta eri pelastuslaitoksilta.

Palon kustannusten on laskettu nousseen yli kahteen miljoonaan euroon. Alueella oli useita maanomistajia.

Asiaa käsiteltiin Oulun käräjäoikeuden Ylivieskan istuntopaikalla kesäkuussa.

Oikeudessa puitiin, saiko palo alkunsa tupakasta

Käräjäoikeudessa syyttäjä haki Raution tuulivoimalatyömaalla työskennelleelle miehelle rangaistusta yleisvaaran tuottamuksesta. Syyttäjän mukaan mies oli sytyttänyt tulipalon huolimattomuuttaan tupakoimalla kuivassa maastossa ja tumppaamalla savukkeen maastoon. Rangaistukseksi hän vaati joko ehdollista vankeutta tai tuntuvaa sakkorangaistusta.

Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että syytettynä ollut mies oli polttanut palon syttymispäivänä pikkusikarin yhdessä kaivinkoneenkuljettajan kanssa. Polttamisen jälkeen sikarit oli tumpattu moreenikenttään.

Kukaan ei nähnyt miehen tupakoivan maastossa kulkiessaan. Hän kiisti johdonmukaisesti tupakoineensa kulkiessaan ja kertoi, että tupakoi vain harvoin eikä tupakoi yksin.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa oli riidatonta se, että palon syttymishetkellä sää oli kuiva ja helteinen ja maastopalon riski oli korkea.

Todistajien kertomuksiin pohjaten oikeus totesi, ettei palon ainoa mahdollinen syttymissyy ollut miehen polttama savuke.

Aihetodistelu riitti tuomioon

Käräjäoikeuden mukaan oli riidatonta, että palon ensimmäinen vaihe syttyi turvemaalla. Asiantuntijatodistajan mukaan palo voi kyteä turvemaalla pitkäänkin. Oikeus totesi, ettei kytöpalo ole kovin todennäköinen syttymissyy palolle.

Paikalla nähtiin myös mopoilija noin tunti palon syttymisen jälkeen. Oikeuden mukaan todistajan kertomus mopoilijasta jäi yleisluontoiseksi ja hänen sattumisensa palon syttymispaikan läheisyyteen varsin sattumanvaraiseksi.

Oikeudessa puitiin myös sitä, olisiko palo voinut syttyä maastossa olevasta lasinpalasesta. Käräjäoikeus totesi, ettei se ole täysin mahdotonta. Oikeus kuitenkin piti sitä sen verran epätodennäköisenä, ettei palon syttymistä lasinpalasta voi pitää varteenotettavana vaihtoehtona.

Käräjäoikeuden mukaan oli todennäköisempää, että maastossa olisi ollut joku toinen henkilö, mutta tämäkin vaikutti epätodennäköiseltä mahdollisuudelta.

Käräjäoikeuden mukaan työntekijä oli kulkenut varsin läheltä sitä paikkaa, mistä palo sai alkunsa mukanaan savukkeita ja tulentekovälineet. Savu alkoi nousta maastosta joitakin minuutteja sen jälkeen, kun mies oli kulkenut reittiään. Oikeus piti tätä painoarvoltaan vahvana aihetodisteluna.

Käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan, ettei miehen syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä, vaikka tämä kiisti johdonmukaisesti polttaneensa savuketta. Käräjäoikeuden perustelee ratkaisuaan aihetodistelun vertaamisella vaihtoehtoisten syttymissyiden epätodennäköisyyteen.

Näin käräjäoikeus katsoi hänen syyllistyneen yleisvaaran tuottamukseen.

Tuomio ei ole lainvoimainen.