Ou­lan­gas­ta me­lon­nan ja ret­kei­lyn mekka

Talvi päättyi Basecamp Oulangassa kolme, neljä viikkoa etuajassa. Kelirikko pakotti sulkemaan Karhunkierroksen kupeessa sijaitsevalle erämaahotellille johtavan Myllykoskentien jo maanantaina. Maavarattomassa urheiluautossa risteykseen saapuva omatoimiulkoilija joutuu kääntymään takaisin.

Basecampin pääbisnes näin talvisin, joka on kesää isompi sesonki, on täyshoitolomien tarjoaminen englantilaisille ja muille ulkomaalaisille turisteille. Kesäisin ruokitaan päiväkävijöitä ja järjestetään koskenlaskua.

Nyt maaliskuun lopulla parkkipaikalla on vielä rivissä muutaman ohjelmapalveluyrityksen pakettiauto, ja pari turistiryhmää suuntaa jonossa polulle päin, mutta hiljaista on.

Huhtikuulle tuli kaksi peruutusta, yrittäjä Kalle Koskinen kertoo, mutta mikään taloudellinen katastrofi tämä yllätyskevät ei hänen mukaansa ole. Tähän aikaan vuodesta ryhmäkoot ja katteet pienenevät aina muutenkin.

– Viime talveen verrattuna tämä talvi on ollut hieno. Nautittiin koko talvi näistä mielettömän hienoista maisemista, ja kansainvälisille asiakkaille oli hyvää mainosta, että täällä oli viikosta toiseen tykkylumet puissa.

51-vuotias Koskinen osti vuonna 2022 Basecampin lisäksi Ruka Adventures -ohjelmapalveluyrityksen sekä Sallan Hautajärvellä toimivan Karhunkierroksen luontokeskuksen.

Ruka Adventures järjestää kuusamolaisia talviaktiviteettejä: tuo ihmisiä lumikenkäilemään Pienelle karhunkierrokselle, vie katsomaan poroja tai revontulia ja järjestää moottorikelkkasafareita. Safaritalolla on myös jääkartingia.

Luontokeskuksen nimen uusi yrittäjä muutti Napapiiri caféksi. Sitä markkinoidaan Karhunkierroksen virallisena aloituspisteenä.

Nyt Koskisesta tuntuu, että vuosien taistelun jälkeen ollaan viimein siinä pisteessä, että tämä kaikki alkaa kannattaa.

Ihan tuosta vain kaikki ei ole mennyt.

– Ostosopimuskokonaisuus oli tosi iso paketti. En todellakaan vain lätkäissyt miljoonia pöytään, vaan omat it-alan yritykseni ovat joutuneet tulemaan avuksi näiden kiinteistöjen vuokrien ja kauppahintojen kanssa, kertoo Comgate- ja Storage IT -nimiset yritykset omistava Koskinen.

Mutta nyt hän on saanut yritykset tuottamaan ja voi vähän hengittääkin.

– Nyt vasta päästään oikeasti kehittämään rahan kanssa.

Basecampin komean päärakennuksen pystyttivät aikoinaan Stella Polariksen Marko Mustonen sekä Keijo Salenius, joka lopulta jäi paikan yrittäjäksi. Koskinen osti sen liiketoiminnan Saleniukselta keväällä 2022.

Vaikka Oulangan kansallispuistossa kävi viime vuonnakin 170 000 ihmistä, yksi ensimmäisiä asioita, jotka Järvenpäästä muuttanut Koskinen pani täällä merkille, oli se, että ilman omaa autoa tänne ei oikein pääse mitenkään. Ihmiset pummasivat somessa kimppatakseja.

– Heti ekana kesänä huomasin sellaisen ilmiön, että ihmiset kyselivät, miten ihmeessä pääsee Karhunkierroksen alkuun tai takaisin autolle. Se oli oikeasti tosi iso ongelma, johon törmäsin kymmeniä kertoja.

Toissa kesäksi Koskinen aloitti Matkahuollon kautta ostettavan, Karhunkierros Express -nimisen kyytipalvelun, jonka ajatuksena on viedä lentokentälle saapuva turisti vaivattomasti Karhunkierrokselle polun varteen tai reitin päähän Rukalle patikoinut uupunut ulkoilija takaisin autolleen Hautajärven parkkipaikalle.

Se tarkoittaa kesät talvet satoja ajoja aiempaa enemmän.

– Aikaisemmin linja-auto on mennyt ehkä kerran päivässä, Koskinen sanoo.

Hän myy myös paketteja, jotka sisältävät kuljetusten lisäksi majoituksen.

Koskinen ajattelee, että vähitellen, kun matkailuinfra saadaan vihdoin kuntoon, Oulankaa olisi mahdollista markkinoita kansainvälisenä patikointi- ja melontamekkana.

– Ympäri maailmaa löytyy kyllä yhtä hienoja ja hienompiakin paikkoja, mutta kyse on siitä, että juuri tänne kannattaa tulla, koska täällä on helppo tehdä niitä asioita. Se on se juttu tässä.

Sen jälkeen, kun Koskinen hyppäsi puikkoihin, Ruka Adventuresin taustayhtiö Lapland Touring oy:n liikevaihto on viisinkertaistunut puolesta miljoonasta kahteen ja puoleen miljoonaan.

Asiakkaita saattaa paukahtaa ovesta sisään aamun aikana pari sataa, ja busseja on pihalla jonoksi asti. Kaaoksen vuoksi täytyy rakentaa toinen safaritalo, Koskinen kertoo.

– Ennen kaikkea olemme päässeet kasvuun mukaan. Kun Ruka on kasvanut, me olemme olleet siinä ihan ytimessä. Kyllä koko ajan on investoitukin — meillä oli alussa 20 moottorikelkkaa ja nyt 50 — mutta mielestäni isoin asia on bisnesosaaminen.

Basecampin ja Sallan Napapiiri cafén liikevaihtoakin on saatu kasvatettua, mutta maltillisemmin, 700 000 eurosta noin miljoonaan.

– Talvi on ollut tuottava jo pari kolme vuotta, mutta kesän kanssa on vielä kamppailtu. Ykkösfokus oli saada täyttöasteita nostettua talvella, ja ne rupeavat nyt olemaan niin hyviä, ettei hirveästi parannettavaa enää ole. Nyt fokus on kesässä, jossa on paljon kasvunvaraa.

Aikaisemmin joku kuusamolainenkin lienee miettinyt, kenelle Basecamp ylipäätään oli tarkoitettu. Sitä pidettiin partiolaisten leirikoulupaikkana.

– Ekana kesänä laitoin porttiin kunnon kyltin, että ”Hei, me ollaan täällä, tervetuloa kaikki.” Se oli aika iso strateginen muutos, Koskinen naurahtaa.

Kaupungin pölyihin kyllästynyt, matkailun it-ratkaisuista matkailualan konkreettisemmalle puolelle hypännyt Koskinen näkee itsensä ennen kaikkea yrityskehittäjänä.

– Eka vuosi meni sillä lailla, että tein täällä kaikkea mahdollista, kun oli pakko oppia ja pakko ymmärtää. En sentään lähtenyt oppaaksi lumikenkäilemään, mutta saatoin ajella autoa, auttaa respassa ja olla sitten hetken päästä pankin kanssa puhelimessa. Kun siihen päälle tulivat vielä johtamisasiat, rupesi melkein burnout häämöttämään, kun minua revittiin joka paikkaan.

Tommi Kallbergin Oulangan taika -ohjelmapalveluyritys myi äskettäin melontaliiketoimintansa Koskiselle. Basecamp rupeaa järjestämään sitä itse.

– Sillä saadaan lisää kesäasiakkaita tänne, Koskinen kertoo.

Oulangan taika vaikuttaa olevan ongelmissa, sillä se on Kallbergin mukaan luopumassa myös ainakin opastetuista vaelluksista. Käylän taikapankki -safaritalo-kahvilassa on puolestaan ollut vesivahinko, ja senkin kohtalo on tällä hetkellä auki.

Koskinen ajattelee, että Kuusamo on täynnä upeita, eri tasoisille melojille sopivia vesiä, mutta pääasiassa heitä on viety Oulangan alaosiin. Hän aikoo panostaa myös joen yläjuoksulle sekä Alakitkalle.

Koskinen näkee potentiaalia myös packrafteissä eli reppulautoissa, jotka olivat lojuneet Basecampin varastossa lähes käyttämättöminä, kunnes Kallberg rupesi vuokraamaan niitä heiltä. Packrafting on Koskisesta todella hauskaa touhua, eikä hän halua sen loppuvan.

– Pyritään tekemään Basecampistä myös melontakeskus, josta pääsee erilaisiin juttuihin ja illaksi melontareissulta takaisin syömään ja saunomaan.

Koskinen mietti vakavissaan myös hakevansa yrittäjäksi Oulangan luontokeskukseen, kun Metsähallitus viime vuoden lopulla etsi sinne toimijaa Talonpöydän lopetettua.

– Se oli vähän siinä ja tässä, että olisiko siitä tullut vain yksi stressibisnes lisää. Pikkuhiljaa minäkin olen alkanut oppia, että ei ehkä kannata joka asiaan lähteä.

Koskinen kutsuu yritysrypästään perheyritykseksi. Mukana ovat myös pojat, 24-vuotias Jaakko ja kaksi vuotta nuorempi Joonas, Koskisen ex-vaimo Saila Koskinen, joka vastaa yhtiön taloudesta, sekä kesä- ja keikkatöissä 17-vuotias tytär Saara.

Kalle Koskinen haluaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen, ja sen vuoksi Jaakko ja Joonas hyppäävät lähiaikoina yrityksen omistajiksi isänsä rinnalle.

– Minulla itselläni on perheyritystausta, sillä vanhempani olivat yrittäjiä. Mielestäni se menee oikein niin, että lapset, jotka jatkavat tätä hommaa, saavat tätä omistajanäkökulmaakin heti alusta pitäen.

Ruka Adventuresin takkiin pukeutuneen Joonaksen työtä ovat olleet opashommat: talvisin hän on vienyt turisteja lumikenkäilemään Karhunkierrokselle, ja kesäisin hän työskentelee täällä Basecampissa koskenlaskukipparina.

D1-linja-autokortin ajaneen Jaakon vastuualuetta puolestaan ovat asiakaskuljetukset.

Adventuresin operatiivisesta puolesta jo nykyisin puoliksi vastuussa oleva ja ensi talvesta alkaen yksin vastuun ottava nuori mies latelee ulkomuistista talouteen liittyvää nippelitietoa, kertoo Yhdysvaltojen ja Israelin Lähi-idässä käymän sodan vaikutuksista Pohjois-Suomen-matkailuun ja kuvailee, millainen painajainen on ollut järjestää ulkomaalaisille kausityöntekijöille lämpimät sängyt Rukan vuokra-asuntotilanteessa.

Joonas Koskista ei tarvinnut maanitella jatkajaksi. Vaikka hän ei neljä talvea sitten töihin tullessaan ollut eläessään ollut moottorikelkan selässä, oppaan työn vastuu on antanut rohkeutta luottaa omiin kykyihin.

Lumisilla retkillä sattuu ja tapahtuu, kuten höyryävillä kymilläkin. Ensimmäisenä kesänään häntä jännitti, toimisiko pääkoppa väistämättömästi edessä olevassa tositilanteessa, jossa asiakas molskahtaa laidan yli virtaavaan veteen.

Sitä tilannetta ei tarvinnut kauaa odottaa. Asiakas, jonka ote turvaköydestä oli ilmeisesti turhan löysä, kellahti kyydistä, mutta Koskinen poimi hänet rauhallisesti vedestä takaisin veneeseen ja matka jatkui.

– Näissä hommissa sattuu aina välillä jotain, mutta nyt tiedän pystyväni hoitamaan ne tilanteet ammattimaisesti, hän ajattelee.

Jaakko, joka ei ehdi osallistua haastatteluun, on hänkin sitkeä kaveri, isä kertoo.

– On ollut hienoa nähdä, miten pojat pistävät kaikkensa tämän eteen.

Kalle Koskinen ehti olla monta vuotta töissä Basecampissa ilman, että oli itse kiertänyt koko 80 kilometrin mittaista Karhunkierrosta.

Sen puutteen hän on viimein saanut korjattua.

– Pitää tunnustaa, että tein sen pätkissä, viime kesänä poikien kanssa.

Kokemus oli silläkin tavalla, kymmenisen tuntia kerrallaan, aika hiton rankka, hän muotoilee. Toisaalta se sai myös ymmärtämään, miksi jo edellinen yrittäjä myi Basecampissä ”Karhunkierros valkoisin lakanoin” -nimistä pakettia.

– Helposti ajatellaan, että siellä pitää olla huipputaitoinen eräjorma, mutta missään nimessä ei tarvitse olla. Kysehän on luonnosta nauttimisesta. Ei sitä tarvitse edes kiertää kokonaan. Siihen mekin kehitämme nyt erilaisia tuotepaketteja.

Koskinen myöntää jääneensä muutaman kerran kiinni siitä, että hän opasti työkseen patikoijia reitille, jota ei ollut itse koskaan tosielämässä nähnytkään.

– Kuskaat ihmisiä Karhunkierroksen alkuun ja juttelet ammattilaisena, että ”Joo, joo, sieltä löytyy niitä eräkämppiä, ja yleensä se teltta voidaan laittaa siihen viereen.” Pari kertaa joku onkin kysynyt, että ”Niin, että montas kertaa sä olet kiertänyt sen?”