Jukka Kantola puhuu maail­man il­mas­to­ko­kouk­ses­sa Egyp­tis­sä ai­hees­ta, josta ei ole aiemmin samalla lavalla puhuttu

– Käyn läpi, mikä on biotalouden merkitys päästöjen vähentämisessä. Se ei ole aivan pieni, vaikka koko asia on tällä tasolla huomattu vasta nyt. Biotaloutta ei ole osattu ottaa keinovalikoimaan.

Kantola on Oulussa toimivan Maailman biotalousfoorumin perustaja.

Kantola on kiertänyt puhumassa biotaloudesta pian viisi vuotta. Ilmastokokoukseen pääsy on pieni voitto uusiutuvia luonnonvaroja jalostavalle ja kierrättävälle teollisuudelle.

Kantolan mukaa keskeinen ajatus on korvata fossiilista alkuperää olevat tuotteet pikkuhiljaa biotuotteilla.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hiilipäästöjen vähentäminen on merkittävin keino. Kun 85 prosenttia ilmastopäästöistä johtuu fossiilisista raaka-aineista, niin on helppo ymmärtää niiden korvaamisen olevan tehokasta ilmaston kannalta, Kantola sanoo.

Biotalous on Kantolan mukaan ymmärretty turhan suppeasti lähinnä biopolttoaineina, joilla voidaan syrjäyttää hiilidioksidia tuottavia energianlähteitä.

– On totta kai selvä, että pitää löytyä energiaratkaisuja, jotka eivät perustu polttamiseen. Polttamalla syntyy aina päästöjä.

Kantolan mukaan on tärkeä kehittää myös niin sanottuja pitkäkestoisia biotuotteita.

– Rakentaminen on yksi. Sementti on todellinen päästölähde, samoin kuin fossiilinen teräs. Kun betoni korvataan jollakin muulla, vaikkapa puurakentamisella, saadaan hiilipäästöjä  roimasti vähemmäksi. Lisäksi puu rakennusmateriaalina sitoo hiilidioksidia.

Kantola korostaa, että Suomessa on hyviä avauksia laajentaa biotuotteiden kirjoa.

– Voi nostaa näkyviin tekstiilialan tuotekehityksen, josta hyvänä esimerkkinä Veitsiluotoon nouseva tekstiilikuitutehdas. Kemiin tuleva biotuotetehdas korvaa uusiutumattomia raaka-aineita.

Ennen ilmastokokousta Kantola sai kutsun vierailla Washingtonissa ja kertoa Valkoisen talon edustajille bioalan näkymistä. Keskusteluissa kävi ilmi, että Yhdysvalloissa uskotaan vakaasti erilaisten biotalouden tuotteiden kasvumahdollisuuksiin.

Presidentti Joe Biden on asetuksellaan määrännyt hallinnon panostamaan biopohjaiseen tuotantoon.

– Amerikkalaiset lähtevät siitä, että biotalouden arvo tulee olemaan kolmannes kaikesta maailman taloustoiminnasta vuoteen 2030 mennessä. Siis kahdeksassa vuodessa.

Kantola sanoo, että se merkitsee kolmenkymmenen triljoonan dollarin markkinaa. Se on 30 miljardia miljardia.

– Luku on aivan käsittämätön. Valkoinen Talo ei peittele tätä vaan tekee töitä sen saavuttamiseksi. Kilpailu Kiinan kanssa on kirittäjä. Kiina julkisti oman biotalousstrategiansa toukokuussa, jota pääsin kommentoimaan Kiinan televisioon.

Kantola sanoo viestittäneensä Washingtonissa, että biotalous ei pysty korvaamaan kaikkea fossiilista tuotantoa. Metsistä ja maaperästä saatavat raaka-aineet eli biomassa ei siihen yksinkertaisesti riitä.

– Muoveissa, tekstiileissä ja rakentamisessa biotalous tarjoaa ratkaisuja, koska silloin pärjätään vähemmällä biomassalla.

Fossiilisten raaka-aineiden käyttöä vähentävä biotalous tarvitsee luonnosta saatavia raaka-aineita. Näitä varantoja ovat metsät ja maaperä.

Onko biotalous lopulta ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa? Niissähän säädellään hiilipäästöjä kasvattamalla hiilinielujen kokoa eli monimuotoistamalla niin metsää kuin maata.

– Biotalous ei ole ristiriidassa, päinvastoin biotuotteet korvaavat ei-uusiutuvia vaihtoehtoja. Metsien hiilinieluvaikutus on tehokkainta kasvavissa metsissä. Siksi metsienhoitoakin tarvitaan, ja se Suomessa osataan hyvin.

Kahdeksan miljardin ihmisen maapallolla on käytettävä maata myös ruuan tuotantoon, metsätalouteen ja muuhun tuottavaan.

Kantola aikookin esittää ilmastokokouksessa, että biotaloudelle pitää luoda vastaavanlainen yhteinen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä kuin hiilinielu- ja ennallistamishankkeille.

– Sillä tavoin vältetään erilaisten etujen törmäyskurssi, kun tämä talouden muoto alkaa kasvaa vauhdilla. Biotaloudelle tarvitaan globaali paikka, jossa raaka-aineen käytöstä, tuoteturvallisuudesta ja materiaaleista sovitaan.