Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely vähentää metsätalouden haitallisia ympäristövaikutuksia ja se voi olla maanomistajalle myös taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Näin kertoo Suomen Luontopaneelin juuri julkaistu raportti.
Jatkuvapeitteinen käsittely tarkoittaa metsänkäsittelyä ilman avohakkuita, jolloin metsä pysyy koko ajan puustoisena ja peitteisenä. Vallitseva käsittelymuoto talousmetsissä on jaksollinen metsänkäsittely, jossa puut kasvatetaan tyypillisesti samanikäisinä ja lopuksi tehdään avohakkuu.
– Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn hakkuun aiheuttama häiriö luonnolle on pienempi verrattuna avohakkuun aiheuttamaan häiriöön ja aivan erityisesti varttuneen ja sulkeutuneen metsän lajiston osalta häiriöt ovat merkittävästi vähäisempiä, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho kertoo.
Raportti korostaa kuitenkin, että myös jatkuvapeitteisessä metsänkäsittelyssä on erikseen huolehdittava metsäluonnolle tärkeiden luonnon monimuotoisuuspiirteiden säilymisestä.
Lisäsuojelulle edelleen tarvetta
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojelualueiden lisääminen niin, että vuoteen 2030 mennessä oikeudellisen suojelun piirissä on vähintään 30 prosenttia maa-alueista. Tästä tiukan suojelun piirissä on oltava vähintään kolmannes eli 10 prosenttia.
Raportin mukaan osa suojelutavoitteesta voitaisiin kattaa jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kohteilla. Vaatimuksena olisi muun muassa, että nämä kohteet asetetaan pysyvästi jatkuvan kasvatuksen piiriin ja luontoarvot huomioidaan merkittävästi tavanomaista paremmin.
– Jatkuva kasvatus itsessään myös aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle, siksi kaikkea suojelutavoitetta ei pidä kattaa jatkuvalla kasvatuksella, Kotiaho toteaa.
Luontopaneeli korostaa, ettei nykyisiin suojelualueisiin eikä tuleviin tiukasti suojeltaviin alueisiin tule kohdistaa mitään metsätaloustoimia, ei edes jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä. Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuuden kasvattaminen ei Luontopaneelin mukaan myöskään poista metsäluonnon lisäsuojelun tarvetta
Huomio uudistamisen kustannuksiin
– Oikeissa kohteissa jatkuva kasvatus näyttää täysin kilpailukykyiseltä ja jopa kannattavammalta, Helsingin yliopiston metsäekonomia professori Olli Tahvonen vertailee menetelmää jaksolliseen kasvatukseen.
Yleisesti vaikuttaa siltä, että korkea korko ja korkeat uudistuskustannukset lisäävät jatkuvapeitteisen ratkaisun kannattavuutta suhteessa jaksolliseen, kun taas puun hinnan nousun vaikutus on päinvastainen.
– Näille toimenpiteille pitäisi myös saada tuottoa korkoineen, Tahvonen toteaa avohakkuiden jälkeisten uudistuskustannusten huomioimisesta laskelmissa.
Tahvonen korostaa, että kumpaakaan menetelmää ei voi yksiselitteisesti todeta taloudellisesti toista paremmaksi. Muun muassa kasvupaikka, metsikön lähtötilanne ja maanomistajan tavoitteet vaikuttavat vertailuun.
– On tärkeä ero, tehdäänkö kuutiota vai tehdäänkö euroja, Kotiaho painottaa.
Raportin mukaan mahdollisimman suuri puuntuotannon määrä voi olla edullista puun ostajalle, mutta sen tavoittelu ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavinta maanomistajan eli puun tuottajan eikä myöskään kansantalouden näkökulmasta.
Kotiahon mukaan metsäneuvonnassa metsänomistajille on turvattava aito valinnanmahdollisuus heidän omien tavoitteidensa mukaisesti.
– Metsäneuvonnassa pitäisi poikkeuksetta selvittää metsänomistajan omat tavoitteet ja peilata toimenpiteitä niitä vasten. Voi olla, että tähän tarvitaan koulutusta, mutta etenkin tarvitaan asennemuutosta, Kotiaho toteaa.
Lisää tutkimusta puunkäytöstä ja luontaisesta uudistumisesta
Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen voi vaikuttaa puunkäyttöön ja Luontopaneeli ehdottaa näitä muutoksia selvitettäväksi. Jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn siirtymisen seurauksena esimerkiksi mahdollisesti muuttuvilla tukki-, kuitu- ja energiapuun osuuksilla voi olla vaikutuksia metsäteollisuuteen ja lämmöntuotantoon.
Luontopaneeli ehdottaa myös selvitettäväksi, kuinka jatkuvan kasvatuksen lisääminen vaikuttaa metsähakkeen tuotospotentiaaliin. Venäläisen metsähakkeen tuonnin loppuminen saattaa kasvattaa kotimaisen metsähakkeen kysyntää, jolloin muuttunut markkinatilanne voi muuttaa energiapuun korjuun kannattavuutta.
Olli Tahvosen mukaan myös muun muassa metsien luontaisesta uudistumisesta jatkuvapeitteisessä menetelmässä tarvitaan lisää tutkimusta.
Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuus on Suomessa toistaiseksi pieni: vuoden 2020 metsänkäyttöilmoituksissa jatkuvapeitteisen käsittelyn hakkuiksi oli ilmoitettu alle viisi prosenttia kaikista ilmoitetuista hakkuista.
Suomen Luontopaneeli on ympäristöministeriön nimittämä riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.
Luontopaneeli koostuu asiantuntijoista
Suomen Luontopaneeli on ympäristöministeriön nimittämä riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.
Luontopaneeli koostaa ja jalostaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödynnettäväksi.
Luontopaneelin 15 jäsentä edustavat eri tieteenaloja, kuten ympäristötieteitä, ekologiaa, biodiversiteettitutkimusta, ympäristötalouden ja -oikeuden aloja, maa- ja metsätaloutta, ympäristöpedagogiikkaa ja yhteiskuntapolitiikkaa.
Paneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa eri puolilla Suomea ja tekevät luontopaneelityötä sivutoimisesti.
Luontopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan.
Paneelin puheenjohtajana toimikaudella 2020–2023 toimii ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.