Suomen luontokuvaajat ovat sopineet yhteisistä eettisistä kuvausperiaatteista jo lähes parikymmentä vuotta sitten, mutta etenkin keväisin kuvaajien vastuista on alettu muistuttaa myös muita luonnossa liikkujia.
Syynä on, että etenkin sosiaalisen median vuoksi reaaliaikaisten kuvien ja videoiden julkaiseminen on yleistynyt niin, että siitä on jo suurta haittaa luonnolle.
Valokuva-alaa edustava Finnfoto ry sekä Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry ja Suomen Ammattiluontokuvaajat SAL ry ovat vastikään käynnistäneet Anna eläimillekin kotirauha -kampanjan, jolla halutaan muistuttaa eläinten pesimisrauhasta.
– Luontokuvaus on valtavan suosittua, ja sosiaalisen median myötä kuvat saavat näkyvyyttä ja välittyvät eteenpäin todella tehokkaasti. Siksi on aina paikallaan muistuttaa kuvaajia siitä, että tiedostettaisiin kuvaa ottaessa ja kuvia julkaistaessa myös kuvaajan oma vastuu luonnosta, Suomen Luonnonvalokuvaajien hallituksen puheenjohtaja Hannu Mällinen sanoo.
Mällisen mukaan ihmiset eivät tule aina ajatelleeksi, että vaikka omasta toiminnasta ei olisikaan luonnolle suurta haittaa, niin negatiiviset vaikutukset voivat kertautua, jos samalla paikalla alkaakin käydä suuri joukko kuvaajia.
Eläinten kotirauhakampanjassa on nostettu erityiseksi huomioksi se, että kuvia julkaistaessa paikkatietoja ei jaettaisi.
Eläinten pesintää ei missään olosuhteissa tule häiritä. Pesimärauhan kunnioittaminen on välttämätöntä poikasten selviytymiselle. Pesinnän yhteydessä pienikin häiriö juuri väärään aikaan voi olla pesinnän onnistumiselle kohtalokasta.
– Meille on tärkeää kannustaa ihmisiä luontokuvauksen pariin, mutta haluamme ohjeistaa ihmisiä tekemään sitä vastuullisesti ja luonto huomioiden.
Esimerkiksi Kuusamon Pähkänänkalliolla ei saa liikkua 1. huhtikuuta ja 15. elokuuta välisenä aikana, koska Metsähallitus haluaa suojella alueella pesiviä lintuja. Komealla maisemapaikalla käy valtavasti kuvaajia. Maasto on paikan suosiosta johtuen todella kulunut.
Ammattikuvaajat pitävät eettisestä kuvauksesta muistuttamista tärkeänä etenkin keväisin.
– Suurin osa ihmisistä on varmasti valveutuneita luonnossa liikkuessaan, mutta valitettavasti on myös ihmisiä, jotka eivät liiku luonto edellä, vaan kuva edellä. Sosiaalisella medialla on ollut oma vaikutuksensa siihen, että uusia kuvia laitetaan pikaisesti näytille, eikä välttämättä ajatella ikäviä seurauksia, sanoo turkulainen kuvaaja Jaana Kotamäki.
Kuusamolainen Eeva Mäkinen toivoo kampanjan tavoittavan myös heidät, jotka liikkuvat luonnossa ilman kameraa.
– Kampanjan sanomaa on varmasti hyvä muistutella aina sesongin lähestyessä. Lisäksi uusien harrastajien on tärkeää saada ajankohtaista ja asianmukaista tietoa.
Luontovalokuvauksen opettaja Ari-Matti Nikula kertoo huomanneensa sosiaalisessa mediassa esiintyvät tapaukset, joten hänkin pitää kuvaajan vastuusta muistuttelua tarpeellisena ja hyvänä asiana.
– Ammattikuvaajat tietävät aika hyvin, milloin on aika perääntyä. Kännykällä kuvaajistakaan en tiedä olevan ongelmaa, sillä tuskin heistä monikaan lähtee linnunpesiä kuvaamaan. Pesimätietojen jakaminen sosiaaliseen mediaan on kyllä asia, jota kenenkään ei pitäisi tehdä.
Nikulan mukaan ihmiset häiritsevät lintujen pesintää usein paljon enemmän muilla toimilla kuin kuvaamalla.
– Esimerkiksi kun metsätöissä kaadetaan puita, siinä menee helposti myös linnunpesiä.
Jaana Kotamäki kertoo tietävänsä tapauksia, joissa ihminen on mennyt liian lähelle pesää, jolloin emo ei uskalla tulla pesälle. Vaarana on munien jäähtyminen tai poikasten nälkiintyminen.
Ihmisen käyttäytymisen vuoksi pesä voi myös paljastua pesärosvoille. Maassa pesivät lintulajit, kuten kanalinnut ja suohaukat ovat muun muassa supikoiran pesärosvonnan kohteita.
– Yksi ainoa ihmisen vierailu pesän lähellä riittää siihen, että supikoira seuraa ihmisen hajujälkeä pesälle ja syö munat ja poikaset, Kotamäki sanoo.
Pesimärauhan kunnioittamista on Kotamäen mukaan se, että luonnossa liikkujat välttäisivät kokonaan liikkumista herkillä pesimäalueilla, kuten luodoilla. Pesimäaikaan koirat pitää pitää kytkettyinä.
Lintuja tarkkailemalla voi huomata, milloin on syytä perääntyä.
– Kun linnut alkavat hyökkäillä ja päästävät erilaisia varoitusääniä, on ihminen jo liian lähellä pesää ja silloin on syytä heti perääntyä, Kotamäki neuvoo.
Lintuemoja pitää tarkkailla myös silloin, kun kuvaaja käyttää piilokojua. Jos lintuemo ei uskalla palata pesälle kojun vuoksi, on kuvaajan syytä ottaa kojunsa ja häipyä.
Ammattivalokuvaajat kertovat olevansa itse tarkkoja eettisissä kysymyksissä.
Eeva Mäkinen kuvaa erityisesti maisemia ja liikkuu luonnossa yksin tai perheensä kanssa.
– Havainnoimme luontoa joka päivä, vaikka kamera ei olisikaan mukana. Yleensä näin keväisin otan hieman rennommin ja pyrin palautumaan talven intensiivisistä kuvauksista. Jos minua joku mietityttää esimerkiksi lintujen kuvaamisessa, kysyn neuvoa lintuharrastajaystäviltäni.
Huuhkajan soidinta harvinaisessa paikassa kuultuaan hän perehtyi lajin pesintään. Sen perusteella hän osasi vältellä potentiaalisia pesintäpaikkoja tarpeeksi pitkälle kesään.
– Mikään kuva ei ole sen arvoinen, että eläinten pesintä pahimmassa tapauksessa epäonnistuu kuvaajan vuoksi.
Myös Jaana Kotamäki kertoo kuvaajanakin olevansa ennen kaikkea luonnonsuojelija.
– Niin kauan, kun olen luonnossa liikkunut ja kuvannut, olen tehnyt sen aina luonnon ehdoilla. Ei tulisi mieleenikään mennä lähelle pesiviä lintuja ja jos niin tapahtuisi vahingossa, perääntyisin välittömästi paikalta. Aina ja joka tilanteessa on syytä toimia luonto edellä, ei koskaan kuva edellä.
Ari-Matti Nikula muistuttaa, että linnuista saa hyviä kuvia myös muualla kuin pesintäaikana ja pesän lähettyvillä. Esimerkiksi muuttoaikana linnut voivat pysähtyä pitkiksikin ajoiksi tietyille paikoille.