Maanantaina 4. huhtikuuta julkaistun kansainvälisen IPCC-ilmastopaneelin tutkijat arvioivat, että ihmiskunta elää nyt ratkaisevia hetkiä ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä.
Valtavaa 3 676-sivuista raporttia oli tekemässä myös Oulun yliopiston vesitekniikan professori Björn Klöve, joka on osallistunut raportin pohjavesivarojen muuttumista käsittelevän osuuden kirjoittamiseen.
Klöve kertoo päätyneensä mukaan raportin valmisteluun raportin vesipuolen tutkimuksesta vastaavien tutkijatuttaviensa kautta.
– He pyysivät minua mukaan tähän pohjavesiraporttiin. Pohjavesien tutkijakunta ei ole mahdottoman suuri maailmassa.
Klöve kuvailee raportin kirjoittamisprosessia hyvin monimutkaiseksi ja työlääksi, jokainen sivuista on käyty läpi hyvin tarkkaan. Se onkin ymmärrettävää, sillä raportin tehtävänä on tarjota ilmastonmuutoksesta analysoitua, tieteellisesti tuotettua tietoa kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten.
Pohjavedet ovat maailman suurin käytettävissä oleva juomaveden varasto ja luonnonvara, jonka runsauteen suomalaiset ovat tottuneet. Pohjavesien tilanne on kuitenkin herkkä ilmastonmuutoksen aiheuttamien ekosysteemin ja vuodenkierron muutoksille.
"Keskiarvo muuttuu, sään vaihtelevuus kasvaa"
Globaalisti keskeisin muutostekijä pohjavesivarannoille on maanviljely ja kastelu, mutta Suomessa eniten pohjavesitilanteeseen vaikuttavat lumen sulamisessa tapahtuvat muutokset. Lumien sulamisen ajankohdalla on merkittävä rooli luonnolle.
– Jos ilmasto lämpenee, lumet voivat sulaa osittain jo talvella ja se on pois kevään vesivarastosta. Tällöin pohjaveden huippu pienenee ja kesällä voi olla riski, että pohjavettä on vähemmän kuin aiemmin.
Klöve korostaa, että pohjaveden merkityksen olevan kesällä tärkeä, sillä se ruokkii puroja, lähteitä ja tärkeitä ekosysteemejä. Yksi vähäluminen talvi ei ehkä vielä näy pohjavesivarannoissa, mutta useamman talven jälkeen voi tulla ongelmia.
Ilmastoraportin ennusteiden mukaan sademäärät tulevat kasvamaan pohjoisilla alueilla, mutta ilmastonmuutos tuo tullessaan enemmän ääri-ilmiöitä ja keskimääräiset sääilmiöt muuttuvat.
– Sää tavallaan äärevöityy: keskiarvo muuttuu, pohjoisilla alueilla sataa keskimäärin enemmän kuin nyt, keskilämpötila kasvaa, tuulet lisääntyvät, ilmassa on enemmän kosteutta. Vaihtelevuus todennäköisesti kasvaa, Björn Klöve summaa.
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen
IPCC-raportti
IPCC:n, eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, vuoden 2022 ilmastoraportti julkaistiin maanantaina 4. huhtikuuta.
Raportin mukaan päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi olisi mahdollista saavuttaa.
Ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen on pidetty tavoitteena, johon ilmaston lämpeneminen olisi hyvä saada pysäytettyä.
Jo 1,5 asteen lämpenemisen on ennustettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä ihmiskunnalle.
Globaalien ilmastokysymysten ohella ilmastoraportti käsittelee tiettyihin maanosiin kohdistuvia riskejä.
Euroopan osalta merkittävimpinä riskeinä pidetään: 1) kuumien ajanjaksojen aiheuttamien kuolemien lisääntymistä ja muutoksia ekosysteemeissä, 2) maanviljelyn tuotannon kärsimistä, 3) veden saatavuusongelmia sekä 4) tulvien lisääntymistä sekä merenpinnan nousua.
Jos maapallon keskilämpötila nousee kolme astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, kuumuuden aiheuttamien kuolemien määrä voi kaksin- tai kolminkertaistua verrattuna kuolemien määrään 1,5 asteen lämpenemisen seurauksena.
IPCC:n raportin mukaan päästöt johtavat nykykehityksellä noin kolmen asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä, jos päästövähennystoimia ei tehosteta seuraavan 20 vuoden aikana.
Euroopan suurin ilmastoriski on jo totta Suomessa
Euroopan kohdalla ilmaston lämpenemisen suurimpana riskinä pidetään kuumien ajanjaksojen aiheuttamien kuolemien lisääntymistä, pahimmassa tapauksessa jopa kaksin- tai kolminkertaistumista. Ilmiö näkyy tutkitusti jo nyt Suomessa.
Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola oli mukana kesällä 2021 julkaistussa tutkimuksessa, jossa todettiin ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen aiheuttavan jo joka kolmannen lämpökuoleman.
Tutkimuksessa havaittiin, että Suomessa pääkaupunkiseudulla kuumina ajanjaksoina tapahtuneista kuolemista jopa 42 prosenttia oli seuraamusta ilmastonmuutoksesta.
– Sydän- ja verisuonisairauksiin sekä hengityselinsairauksiin liittyvät kuolemat kuumina ajanjaksoina ovat lisääntyneet. Myös aivoverenvuotoihin liittyvissä kuolemissa on yhteys kohonneeseen lämpötilaan, sanoo Jaakkola, joka toimii Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) johtajana.
Suomessa nähtävissä on selvästi, että ihmisen toiminnan myötä lisääntyneet helteet aiheuttavat riskitekijän terveydelle. Jaakkolan mukaan hellejaksoihin liittyviä kuolemia on THL:n arvioiden perusteella jopa 200–800 tapausta vuosittain.
– Viime vuosien hellekesät ovat tuoneet esille sen pulman, että meillä on huonosti varustauduttu kuumaan säähän. Erityisesti erilaiset laitokset ovat heikosti varusteltu kuumaan ja kuolemien on havaittu lisääntyneen laitoksissa, professori Jaakkola nostaa esille.
Jaakkola muistuttaa, että vaikka kuumuuden aiheuttamat kuolemat ovat lisääntyneet, kylmään liittyvä kuolleisuusriski on suurempi: noin 2000 tapausta vuosittain liittyy sopimattoman kylmään säähän.
Lämmittäminen pakollista, viilentäminen luksusta – muttei enää tulevaisuudessa
Oleellinen kysymys ilmastonmuutoksen lisäämien hellejaksojen kannalta on se, miten suomalainen rakennuskanta sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin. Pohjoisessa on totuttu rakentamaan niin, että pärjätään pakkasella, mutta pitkäaikaiset hellejaksot asettavat uusia haasteita.
– Tämä riski on tietyllä tavalla todellisuutta jo nyt kesällä pitkien hellejaksojen aikana, jolloin etenkin vanhukset kärsivät, Oulun yliopiston rakennesuunnittelun ja teknillisen mekaniikan professori Antti Niemi sanoo, mutta huomauttaa:
– Kuolemahan on hyvin äärimmäinen seuraamus.
Niemen mukaan Suomessa on totuttu siihen ajatukseen, että lämmittäminen pakollista, mutta viilentäminen nähdään luksuksena. Tulevaisuudessa huoneistojen viilentäminen voi olla välttämättömyys.
– Näissä IPCC:n skenaarioissa kuumuudesta voi tulla niin suuri kuolemina näkyvä ongelma, ettei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin huolehtia myös viilentämisestä samalla tavalla kuin lämpimimmissä maissa.
Julkinen rakentaminen on toiminut viilentämisessä edelläkävijänä: esimerkiksi kauppakeskukset ja kirjastot ovat jo hyvin ilmastoituja.
Muuttuvien olosuhteiden myötä jäähdytysjärjestelmien, kuten ilmalämpöpumppujen, hankkiminen on lisääntynyt myös yksityisasunnoissa, sanoo Niemi.
Rakentaminen on erittäin suuri hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Antti Niemen mukaan rakennusalan haasteena onkin tasapainotella ilmastonmuutokseen varautumisen ja sen seurauksista kärsimisen välillä samalla, kun pyritään vähentämään kasvihuonepäästöjä.
– Ne eivät kuitenkaan aina kulje käsi kädessä: sään ääri-ilmiöihin varautuminen edellyttää lisäresurssien käyttämistä rakentamiseen.
Myös nollakelit muodostavat riskejä kansanterveydelle
Myös muut sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, voimakkaat myrskyt ja tuulet, lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Kansanterveyden professori Jouni Jaakkola muistuttaa, että ääri-ilmiöiden lisäksi myös nollakelien lisääntyminen lisää terveysriskejä.
– Näyttää siltä, että jossain aikavälissä nollakelien määrä on lisääntymässä ja siihen liittyy selvästi terveysriskejä, kuten liukastumisia ja liikenneonnettomuuksia.
Ilmastonmuutoksen myötä sademäärien ennustetaan lisääntyvän Suomessa. Myös siihen liittyy kansanterveydellinen riskitekijä.
– Jos sateisuus ja siihen liittyvät tulvat lisääntyvät, se voi lisätä rakennusten kosteus- ja homeongelmia, Jaakkola toteaa.
Professori Niemi korostaa, että suomalainen ympäristö rakennusten kannalta on todella haastava, eikä tilanne tule muuttumaan tulevaisuudessa. Suomalaisessa rakentamisessa oleellisessa osassa oleva eristäminen auttaa osaltaan lämpötilaskaalan kummankin pään hillitsemisessä.
– Laadukas rakentaminen, energiatehokkuus ja eristäminen palvelee molempia ääripäitä: kun on totuttu eristämään kylmää vastaan, se auttaa omalta osaltaan äärikuumuutta vastaan.