Kun aurinkoisella säällä siirtyy puolen kilometrin päähän, näkee noin 50 kilometrin päähän. Siis puoli kilometriä ylöspäin ja 50 kilometriä hieman alaviistoon. Näkyykö savuja?
Osmo Pohjola lentää metsäpalojen tähystyslentoja jo 23:ta kesää. Miika Kellokumpu on koneessa tähystäjänä toista kesää. Talkoilla.
– Tämä antaa meille lentämisen iloa. Tämä on myös yleishyödyllistä ja ympäristönsuojelullista toimintaa mitä suurimmassa määrin, kun palot eivät pääse suuriksi, Pohjola sanoo.
Kellokumpu kuuluu myös Kuusamon vapaapalokuntaan ja pystyy maastopalotilanteissa toteuttamaan osaltaan palokunnan tehtävää ilmasta käsin.
Lentotähystyspalvelun Koillismaan reitillä, samoin kuin kolmella muulla reitillä, tuottaa Pohjolan Lentopelastajat ry. Yhdistykseen kuuluu Kuusamon Ilmailukerho, johon Pohjola ja Kellokumpukin kuuluvat, sekä kuusi muuta kerhoa.
– Pelkästään oman kerhon voimin me ei jaksettaisi tätä tehdä. Samaa tähystysreittiä hoitaa myös Pudasjärven Ilmailukerho, jolla on enemmän nimiä listalla, Pohjola toteaa.
Suomessa on 22 lentotähystysreittiä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto organisoi ja kilpailuttaa toiminnan koko maassa.
Viime vuonna Suomessa tehtiin 478 lentoa ja niillä havaittiin 109 maastopaloa, joihin kuuluvat muun muassa metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.
Pelkästään Lapin alueella on viisi lentoreittiä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan Lapissa reiteillä 23, 24 ja 25 lennoista vastaa tällä kaudella Fireflight oy. Reitillä 22 lennoista vastaa Ilmailukerho Pohjolan Moottorilentäjät ry. Pohjoisinta reittiä 26 hoitaa tällä kaudella Tunturi-ilmailijat ry.
Aurinko helottaa, ja Pohjola ja Kellokumpu valmistautuvat Kuusamon lentoasemalla nousemaan niin sanotulle oma-aloitteiselle tähystyslennolle.
Omaehtoisilla tähystyslennoilla seurataan viivasuoraa reittiä ja siltä poiketaan vain, jos reitille näkyy savua. Reitin kulmapisteet ovat Kuusamon lentoasemalla, Kuusamon Kurvisessa, Pudasjärven Jaalangassa, Posion Löytövaarassa ja Sallan Oulangassa. Reitin pituus on 369 kilometriä.
– Sellaiselle lähdetään, kun ilmatieteen laitoksen laskema metsäpaloindeksi saavuttaa rajan 4,1. Tarkistamme lukeman aamupäivällä puoli yhdentoista aikaan. Samalle päivälle on ajettava toinenkin keikka, jos indeksi saavuttaa iltapäivällä rajan 5,4, Pohjola toteaa.
Ensimmäinen lento on tehtävä kello 12–18:n välillä ja mahdollinen toinen lento kello 17–21:n välillä.
Oma-aloitteisten tähystyslentojen lisäksi vapaaehtoiset tekevät niin sanottuja savuntarkistuslentoja pelastuslaitoksen pyynnöstä. Silloin jossain on jossakin epäilty olevan tuli irti.
– Jos on ukkosta, todennäköisyys tämäntyyppisille lennoille kasvaa, Pohjola sanoo.
Lentokorkeus määräytyy sään, toisin sanoen näkyvyyden, mukaan.
– Täällä lentokorkeus on 400–600 metrin maanpinnasta. Jos ilma on kuiva eli ei ole utua, voi lentää korkeammalla kuin kosteammalla ilmalla, Pohjola toteaa.
Pelastuslaitos voi pyytää lentämään myös tulva-, ympäristöonnettomuus- ja sammutustilanteissa. Viimeksi mainitulla sammutustoiminnan johtolennolla on mukana pelastuslaitokselta lentosammutuspäällikkö.
Helteellä ei palele lentää. Puolessa kilometrissä ilman lämpötila on parikymmentä astetta.
– Kun ajaa vasten aurinkoa, tarkenee ihan hyvin, vaikka tuuletus on käytössä. Kun aurinko on selän takana, koneessa viilenee vähän, Pohjola sanoo.
Koneessa on juotavaa mukana. Mutta paljon ei voi juoda.
– Koneen vessa ei ole käytössä, Kellokumpu huomauttaa.
Vessaahan koneessa ei olekaan, joten ei se ole käytössäkään. Nestettä on pideltävä ainakin kaksi ja puoli tuntia, jonka lento kestää, ellei sen aikana satu ihmeempiä.
Kellokumpu työskentelee myyntipäällikkönä, Pohjola matematiikan lehtorina. Lentäjälle on hyötyä matematiikkaosaamisesta.
– Kun laskuun tultaessa lennonjohto ilmoittaa tuulen suunnan ja nopeuden, pystyn niistä päässä laskien arvioimaan niin sanotun sivutuulikomponentin, Pohjola sanoo.
Lennolla näkyvä savuava kohde paikannetaan.
– Jos maastokuvio on selvä, siihen saa kartalta koordinaatit. Jos ei ole niin selvä, ajetaan koneella paikan yläpuolelle ja napsautetaan paikannus päälle, Pohjola sanoo.
Savua tuottava kohde myös kuvataan aluehallintoviraston antamilla laitteilla ohjeiden mukaisesti. Jos kyseessä on tulipalo, tehdään hätäilmoitus soittamalla 112:een. Pelastuslaitokselle voidaan koneesta myös lähettää suoraa videokuvaa.
Jokaisesta lennosta myös tehdään raportti aluehallintovirastolle, olipa lennolla savuhavaintoja tai ei.