Ihmisen ai­heut­ta­mien lu­mi­vyö­ry­jen määrä poh­joi­sen tun­tu­reil­la on kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti – Lapin po­lii­si­koi­rat har­joit­te­le­vat lu­mi­vyö­ry­pe­las­ta­mis­ta Levillä tällä vii­kol­la

Vuosittain järjestettävän koulutusviikon pääasiallisena tarkoituksena on keskittyä kadonneen henkilön etsintään.

– Talviolosuhteissa tapahtuva henkilöetsintä poikkeaa huomattavasti sulan maan aikana tehtävistä pelastustehtävistä, sillä Lapin pitkä talvi sekä lukuisat erämaa- ja tunturialueet tuovat pelastustehtäviin omat haasteensa. Vaativamman etsintäalueen ohella tehtäviä hankaloittavat myös nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet sekä liikkumisen vaikeus, Lapin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Risto Mertala kertoo.

Koulutusviikkoon osallistuu kymmenen poliisikoirakkoa ympäri Suomen. Tämän lisäksi mukana on Vapepan alla toimivia koirakoita.

Viikon aikana koirat ohjaajineen harjoittelevat kadonneen henkilön etsintää niin lumivyörystä, latuverkostosta kuin maastostakin. Harjoitukset on suunniteltu niin, että ne vastaavat lähes täysin tosielämän pelastustilannetta.

– Pyrkimyksenämme on tehdä monipuolista harjoittelua useissa eri olosuhteissa. Treenaamme koirien kanssa muun muassa helikopterissa olemista sekä kadonneen henkilön etsintää ja vainun löytämistä moottorikelkan päältä, Mertala sanoo.

– Viikon päätähtäimenä on lumivyöryetsintä, jota harjoittelemme treenikäyttöön kaivettujen lumiluolien avulla. Koiran tulee tällöin pystyä paikantamaan luolan sisään kätkeytynyt henkilö, Lapin poliisilaitoksen koiranohjaajana toimiva Tero Oiva jatkaa.

Lumivyöryjä tapahtuu kaikkialla Tunturi-Lapissa

Suomessa lumivyöryjä tapahtuu Käsivarren suurtuntureiden ohella myös Pallaksen ympäristössä, Ylläksellä, Levillä, Saariselällä, Utsjoen alueella sekä Pyhä-Luostolla ja Rukalla.

Vyörypelastustoiminta on alkanut Suomessa noin viisitoista vuotta sitten. Tuolloin paikalliset pelastuslaitokset aloittivat yhteistyön ruotsalaisten tunturipelastajien kanssa Kilpisjärven ympäristössä.

– Silloin arveltiin, että lumivyöryjä tapahtuu ainoastaan Käsivarren alueella, Lapin pelastuslaitoksen palotarkastaja Kari Kuosmanen muistelee.

Lapin pelastuslaitos saa hälytyksen lumivyöryyn joutuneesta ihmisestä vähintään kerran talvessa. Vyöryetsintää harjoitellaan pelastuslaitoksen toimesta vuosittaisen harjoituspäivän sekä muutamien pienempien harjoitusten merkeissä.

Kuosmanen nimeää yhdeksi talvisten pelastustehtävien suurimmista haasteista logistiikan ja sen toimivuuden.

– Paikan päälle pitäisi päästä nopeasti, minkä lisäksi kaikki talviolosuhteissa pelastamiseen tarvittavat välineet tulisi saada mukaan. Tämän lisäksi maastosta löytyneet henkilöt tulee saada kuljetettua mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti pois, Kuosmanen listaa .

Tällä hetkellä pelastuslaitoksella on käytössään ainoastaan yksi toimiva moottorikelkka Levillä. Käytännön tilanteissa lisäkelkat järjestyvät kuitenkin pelastustehtäviin kutsuttavan VPK:n kautta.

– Pelastuskoirien saaminen mukaan toimintaan on äärimmäisen hyvä lisä. Vuosien saatossa olemme huomanneet, että vyöryjen lisäännyttyä myös asiantuntevia pelastusjoukkoja tarvitaan aiempaa enemmän, Kuosmanen kertoo.

Vapaaehtoisten pelastuskoirien merkitys on tärkeä

Lapin alueen poliisikoirat sijoittuvat Kemi-Tornion alueelle, Rovaniemelle sekä Kemijärvelle. Tunturi-Lapissa tapahtuvien lumietsintätehtävien kannalta vapaaehtoisten pelastuskoirakoiden toiminta on kullanarvoista.

– Vapaaehtoisten auttajien roolia pelastus- ja etsintätehtävien kannalta ei voi koskaan korostaa liikaa, Oiva painottaa.

Tällä hetkellä Lapin ja Ruka-Kuusamon alueella on vain kaksi hälytysvalmiudessa olevaa lumivyörykoirakkoa. Viime vuonna käyttöön otetun lumivyöryetsinnän koulutuspaketin myötä toiveissa kuitenkin on, että vyöryalueille saataisiin useampia hälytyskelpoisia lumivyörykoiria.

– Helmikuussa järjestimme ensimmäistä kertaa lumivyörypelastamisen näytön. Vastaisuudessa hälytyslistoille hyväksytään ainoastaan sellaiset koirakot, jotka ovat suorittaneet näytön, lumietsintäkouluttaja ja pohjoisen toisen hälytysvalmiudessa olevan lumivyörykoiran omistaja Tiina Auer kertoo.

Lumivyörykoiralta vaaditaan paitsi nopeutta ja koulutettavuutta, myös hyvää hallittavuutta ja säänkestävyyttä. Koiran pitää jaksaa rämpiä hangessa ongelmitta eikä se saa häiriintyä ympärillä pyörivistä ihmisistä, lumivyörypiippareiden eli signaalia lähettävien paikantimien äänestä tai muista mahdollisista häiriötekijöistä.

Lumivyörypelastamisen näyttöön päästäkseen koiralla pitää lisäksi olla suoritettuna hyväksytty pelastuskoiran käyttöönottotarkastus eli VIRTA. Tarkastuksen avulla varmistetaan, että koirakon yhteistyö on sillä tasolla, että poliisin ohjaamiin toimiin osallistuminen on mahdollista.

Lumivyöryjä aiempaa enemmän

Lumivyöryjen määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Syitä on monia: toisaalta ihmisten kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan on kasvanut, toisaalta taas takamaastoihin suunnataan nykyään aiempaa aktiivisemmin.

– Rinteiden ulkopuolisen toiminnan ja etenkin vapaalaskun suosio on lisääntynyt lähivuosien aikana paljon. Tästä johtuen myös ihmisten aiheuttamia lumivyöryjä tapahtuu selkeästi aiempaa enemmän, Mertala kertoo.

– Välillä tuntuu siltä, että vaikeaan ja vaaralliseen maastoon lähteminen on suorastaan nykyajan muoti-ilmiö. Sosiaalisen median ja kuvien jakamiskulttuurin myötä myös ihmisten riskinotto on lisääntynyt selkeästi, Kuosmanen jatkaa.

Vaikka ihmisten tietoisuus lumivyöryistä on lisääntynyt, on toiminnassa vielä Mertalan mukaan monelta osin parantamisen varaa. Usealla takamaastossa liikkuvalla on edelleen puutteita niin varusteiden kuin lumiturvallisuuteen liittyvän osaamisenkin saralla.

Rinnekeskusten läheisyydessä tapahtuviin vyöryihin apu saattaa joutua parhaimmillaan nopeastikin. Syrjäisemmillä alueilla pelastusjoukkoja voi kuitenkin joutua odottamaan pahimmillaan yli tunnin.

Kuosmanen ja Mertala korostavatkin ihmisen omaa vastuuta pelastustehtävän onnistumisessa.

– Mikäli lumivyöryyn joutuneilla henkilöillä ei ole asiaankuuluvaa lumiturvallisuusvarustusta tai osaamista vyörytilanteissa toimimisessa, alkaa pelastamiseen tarvittava aikaikkuna olla varsin pieni. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisuus hengissä säilymiseen pienenee merkittävästi, Mertala muistuttaa .

Keskiviikkona 23. maaliskuuta Levin Lammaskurussa järjestetään iso lumivyörypelastamisen yhteisharjoitus.

Treenialueelle järjestetään harjoituslumivyöry, jonka alle on kuvitteellisesti jäänyt ihmisiä. Poliisikoirien lisäksi harjoituksessa on mukana paikallisen Ounasjokilaakson Pelastuskoirien koirakoita. Koko päivän kestävää harjoitusta on mahdollista seurata kauempaa.