Pulkkailu ja skinnaaminen, eli hiihtäminen nousukarvojen avulla omin voimin rinnettä ylös ovat yleistyneet Lapin hiihtokeskuksissa.
Lajien harrastaminen erityisesti rinteiden sulkemisajan jälkeen on niin yleistä, että toisinaan niistä aiheutuu jopa vaaratilanteita harrastajille.
Pelkosenniemen Pyhätunturilla pulkkailu on ollut erityisseurannassa joulu- ja tammikuun ajan, kertoo Pyhän rinnepäällikkö Juha Rantanen. Laji on erityisesti kansainvälisten asiakkaiden suosiossa.
Pulkkailun turvallisuutta pyritään Pyhällä parantamaan muun muassa niin, että se on sallittua perherinteen alaosassa sen jälkeen, kun rinne sulkeutuu laskettelijoilta.
Skinnaajat puolestaan saavat käyttää yhtä rinnettä sulkemisajan jälkeen.
Rinnekoneet alkavat huoltaa rinteitä sulkemisajan jälkeen. Koneista on huonompi näkyvyys etenkin taaksepäin, jolloin luvattomasti rinteessä liikkuva pulkkailija tai skinnaaja voi joutua aidosti vaaraan.
– Yhdessä rinnekoneessa on vinssi ja vaijeri. Vaijeria voi olla hyvin vaikea nähdä pimeässä, kun se on pitkin rinnettä ja liikkuu nopeasti sivusuunnassakin. Vakavan loukkaantumisen vaara on ilmeinen, Rantanen sanoo.
Rinnekoneen käyttäjän on myös vaikea havaita nopeasti ohi suhahtavia pulkkailijoita.
Houkutus tai tietämättömyys syinä
Syitä, miksi pulkkailu rinnealueilla vetää puoleensa, on Rantasen mukaan vaikea tietää. Kansainvälisten matkailijoiden kohdalla kyse voi olla puhtaasti tietämättömyydestä, suomalaisilla sekä tietämättömyydestä että houkutuksesta.
– Mökkejä on paljon rinteiden lähellä, niin houkutus laskea tasoitettua rinnettä voi olla suuri, Rantanen pohtii.
Rinnealueet ovat suuret, jolloin jokaisen kulman vahtiminen on Rantasen mukaan käytännössä mahdotonta.
Hän antaa kiitosta ski patroleille eli rinneturvallisuuden ammattilaisille ja muulle henkilökunnalle, joiden ansiosta useampi silmäpari pitää rinteitä silmällä.
– Radiopuhelimilla saadaan äkkiä pyydettyä joku tarkastamaan tilanne, jos jotain poikkeavaa toimintaa havaitaan.
Karannut pulkka aiheutti vaaratilanteen
Myös Kittilän Levin hiihtokeskuksen turvallisuuspäällikkö Heikki Saarensalmi toteaa, että isoilla rinnealueilla kaikkien tapahtumien seuraaminen on mahdotonta. Ski patrolit ja muu henkilökunta kiertävät rinteitä, mutta jotain voi silti jäädä piiloon.
Viimeksi tiistaina Levin rinteissä tapahtui vakava vaaratilanne, kun pulkka karkasi kävelijöiden hallusta laskettelurinteessä. Pulkan kyydissä oli pieni lapsi.
Sivullinen henkilö sai pysäytettyä karanneen pulkan ja pelasti näin lapsen joutumasta vakavaan onnettomuuteen.
Saarensalmen ja hiihtokeskuksen tietoon tapahtunut tuli sosiaalisen median kautta, kun pulkan pysäyttänyt henkilö kirjoitti siitä viestipalvelu X:ään. Henkilöt itse eivät hänen mukaansa ole olleet hiihtokeskukseen yhteydessä.
– Saatujen tietojen perusteella kävelijät olivat alueella, jossa kävely tai pulkkailu on kielletty, Saarensalmi sanoo.
Sama kielto on Suomen hiihtokeskusyhdistysten valtakunnallisista rinnesäännöistä eli se koskee kaikkia hiihtokeskuksia.
"Vaaratilanteilta ei välty"
Pulkan karkaaminen laskettelurinteeseen on Saarensalmen mukaan hyvin poikkeuksellista. Erilaisia vaarantilanteita sattuu rinteissä aika ajoin, mutta vastaavaa ei ole tapahtunut niinä vuosina, kun Saarensalmi on ollut mukana hiihtokeskuksen turvallisuustyössä.
– Vaaratilanteilta ei välty millään. Levilläkin on ruuhkaisina päivinä yli 10 000 ihmistä rinnealueilla.
Esimerkiksi osalla kansainvälisistä matkailijoista on hänen mukaansa ylirohkeutta siinä, kun he kokeilevat laskettelua.
– Mennään mäen päälle ja sitten huomataan, että apua, loivakin rinne on liian jyrkkä.
Näissä tilanteissa ski patrol tai hiihtokeskuksen muu väki hakee matkailijan alas. Saarensalmen mukaan ketään ei jätetä pulaan, jos tunturin päällä iskeekin pelko siitä, pääseekö omin voimin alas.
Saarensalmi peräänkuuluttaa myös henkilöiden omaa vastuuta.
– Jokaisen tulisi ottaa selvää, mikä on luvallista ja mihin on turvallista mennä. Välillä tuntuu, että se on pikkuisen hukassa.
Hiihtokeskuksen ykkösasia on turvallisuus. Sen takia jokainen vaaratilanne käydään Saarensalmen mukaan läpi.
Reittejä alas myös kävelijöille
Kävelijät pääsevät Levin huipulle gondolihisseillä. Samalla kyydillä pääsee halutessaan myös alas. Huipulle houkuttaa maisemien valokuvaaminen.
Talvisin kisarinteen vierelle tehdään myös kävelyreitti, jos alas haluaakin tulla jalkaisin. Tälle kaudelle reittiä ei Saarensalmen mukaan ole vielä saatu auki, koska lunta on liian vähän.
– Aiempina vuosina reitti on toiminut todella hyvin ja kävelijät eivät ole tulleet rinnealueille.
Myös Ylläksellä kävelijän on mahdollista nousta huipulle gondolikyydillä. Hiihtokeskus Iso-Ylläksen toimitusjohtaja Mikko Virranniemi kertoo, että kiertoajelu gondolilla ylös ja takaisin alas on suosittu.
– Rajoituksena on, että hissiin ei saa ottaa mukaan pulkkaa, Virranniemi sanoo.
Ylläksen huipulta on mahdollista kävellä alas lumikengillä reittiä myöten. Varsinaista kävelyreittiä ei ole.
Ylläksellä tyypillisin tapaturma on laskettelijan kaatuminen rinteessä. Pulkkailijoille ei Virranniemen mukaan ole tapahtunut vaaratilanteita.