Seikkailu: 300 ki­lo­met­riä Vät­sä­rin erä­maas­sa alle 80 tun­tiin: Kai­rac­ros­sin kär­ki­pa­rin voimat yl­lät­ti­vät jär­jes­tä­jän­kin

Varusteet: Oletko aina käyt­tä­nyt sukkia väärin? Sel­vi­tim­me, mitä vael­ta­jan on hyvä tietää sukista

Kansallispuistot: Ovatko ole­mas­sao­le­vil­le luon­non­suo­je­lu­alueil­le pe­rus­te­tut kan­sal­lis­puis­tot luonnon kan­nal­ta turhia?

Mainos: Poh­joi­sen Polut 5,90 €/kk, en­sim­mäi­nen kuu­kau­si eu­rol­la, tilaa tästä.

Tilaajille

Hir­vi­kär­päs­ten le­viä­mi­nen poh­joi­seen on käy­tän­nös­sä py­säh­ty­nyt 10 vuoden aikana – Hius­ra­jaan mön­ki­vien hyön­teis­ten huip­pu­kau­si on elo–­syys­kuus­sa

Hirvikärpäsiä on eniten siellä, missä hirviäkin, ja pohjoisessa hirvitiheys on usein etelää pienempi. Koteloita syömään oppineet tiaiset voivat paikallisesti pienentää hirvikärpäskantoja.

Hirvikärpänen eli hirventäikärpänen on tuttu hyönteinen monille syksyisessä metsässä kulkeville. Ihmisen iholla hirvikärpänen suuntaa yleensä hiusrajaan tai vaatteiden laskoksiin. Jos hirvikärpänen puree, se voi aiheuttaa kutiavaa ihottumaa. Arkistokuva.
Hirvikärpänen eli hirventäikärpänen on tuttu hyönteinen monille syksyisessä metsässä kulkeville. Ihmisen iholla hirvikärpänen suuntaa yleensä hiusrajaan tai vaatteiden laskoksiin. Jos hirvikärpänen puree, se voi aiheuttaa kutiavaa ihottumaa. Arkistokuva.
Kuva: Rasila Risto

Kesän taittuessa elokuun puolelle syksyn tutut hyönteiset, hirvikärpäset saapuvat taas metsässä kulkevien kiusaksi. Aikuiset hirvikärpäset kuoriutuvat loppukesästä tai alkusyksystä koteloista, jotka ovat syntyneet ja pudonneet maastoon jo edellisen talven ja kevään aikana.

Oulun yliopiston eläintieteen emeritaprofessorin Arja Kaitalan mukaan ensimmäiset hirvikärpäset ovat voineet olla liikkeellä jo heinäkuun loppupuolelta alkaen.