Komeat, mustavalkoiset ja isonokkaiset kattohaikarat ovat ilahduttaneet yli-iiläisiä ja kiinnostaneet lintubongareita.
15-vuotias yli-iiläinen Niko Viitala ehti tallentamaan useita kuvia Yli-Iin Tannilan harvinaisista vieraista.
– Isä oli kotimatkalla huomannut linnut pellolla. Käytiin ottamassa kuvia ja sen jälkeen selvitettiin, mikä lintu se oli, Viitala kertaa tiistain tapahtumia.
Selvisi, että vieraat olivat kattohaikaroita, joita tavataan Pohjois-Pohjanmaalla silloin tällöin. Parvessa oli 11 yksilöä.
Viitalalle selvisi, että kattohaikara pesii nimensä mukaisesti esimerkiksi katoille, kirkontorneihin ja valopylväisiin. Ruoaksi maistuvat käärmeet, isommat hyönteiset, linnunpoikaset ja pikkunisäkkäät.
– Olihan se vähän, että vau, uskomatonta, että tällaisia valtavia lintuja on Tannilassa, Viitala kertoo noin joutsenen kokoisista vieraista.
Keskiviikkona linnut olivat vaihtaneet paikkaa toiselle pellolle – ja jatkaneet matkaa jo sieltäkin.
– Ovatkohan ne Yli-Tannilassa tai Viitasuolla, tai jossain ihan muualla, Viitala miettii.
Nuoria sinkkuja
Kattohaikara on siinä määrin harvinainen vieras Pohjois-Pohjanmaalla, ettei niitä havaita edes vuosittain. Esa Hohtola Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä kertoo, että linnut ovat lentäneet tänne lämpimien ilmavirtausten mukana.
Kattohaikaroita tavattiin Suomessa jo 1800-luvulla, mutta ainoa pesintä on tiedossa Kosken kunnasta vuodelta 2015.
Erikoiseksi havainnon tekee myös parven lintujen suuri määrä: Etelä-Suomessakin jo viiden linnun parvea pidetään isona. Yleensä havaitaan yksittäisiä lintuja tai pareja, kuten Muhoksella ja Utajärvellä tänä keväänä toukokuussa. Molemmissa paikoissa tavattiin yksi kattohaikara, joka saattoi olla sama.
Mihinkähän Tannilan linnut ovat matkalla?
– Sitäpä ei tiedä, Hohtola vastaa.
– Nämä ovat kierteleviä, pesimättömiä lintuja. Ne voivat olla täällä pitkäänkin tai vaihtaa paikkaa. En usko, että ne ovat pesää rakentamassa, vaikka yhdessä kuvassa ne näyttävät vähän siltä, kuin olisivat pesäpaikkaa tutkimassa.
Virossa pesiviä kattohaikarapareja on arviolta noin viisi tuhatta. Kanta lähti kasvamaan 1980-luvulla. Suomeen kattohaikarat tulevatkin yleensä Suomenlahden yli tai itä-kaakosta.
– Ei ole ihme, että niitä Suomen puolelle harhautuu. Uuden pesimäalueen valtaaminen ei tapahdu heti, nämä voivat olla tunnustelijoita. Nuoret linnut levittäytyvät joka suuntaan ja siellä, missä pesintä onnistuu, alkaa populaatio vahvistua, Hohtola selvittää.
Hän uskoo Tannilan vieraiden olevan nuoria sinkkuja: ei enää poikasia, muttei vielä sukukypsiäkään.
Kattohaikarakanta on vahva Espanjassa. Pitkin Eurooppaa niitä on laikuittain, ja esimerkiksi Puolassa, Valko-Venäjällä ja Etelä-Venäjällä on laajat pesimäalueet.
Pari vuotta sitten Tannilassa havaittiin harvinainen sininärhi. Se on kattohaikaraakin harvinaisempi, sillä sininärhestä on Pohjois-Pohjanmaalla vain kaksi varmaa havaintoa sotien jälkeiseltä ajalta.