Retkeilytoimittaja Harri Ahonen on kirjoittanut monta kirjaa Pohjois-Norjan hulppeista vaelluskohteista ja reiteistä. Kolme vuotta sitten hän istui Rastigaisa-tunturin huipulla Norjassa, lähellä Utsjoen rajaa. Mieleen tuli ajatus, että jospa kokoaisi kirjaksi myös Lapin hienoimpia retkeilyreittejä.
Siitä alkoi työ, joka käsitti lopulta 225 päiväretkikohdetta. Niistä Ahonen kiersi kävellen 170–180, muutaman hän juoksi läpi, ja loput pyöräili sähköavusteisella pyörällä ja osan lihasvoimin.
Vasta ilmestyneessä kirjassaan Lapin retkeilyreitit – Päiväretkiä tuntureilla ja metsissä (2023, Tammi), Ahonen esittelee tunnettuja retkikohteita ja myös vähemmän tunnettuja kohteita, eräänlaisia tuokiokuvia kansallispuistojen ja luonnonpuistojen rakkarinteiltä, Meri-Lapin ja Inarijärven rantaviivojen tuntumasta sekä Lapin pauhuavien koskien penkereiltä.
Kirjassa reitit on luokiteltu vaativuuden mukaan asteikolla 1–5. Pituudet vaihtelevat muutamasta sadasta metristä 20–30 kilometrin pyöräilyreitteihin. Mukana on myös 24 esteetöntä kohdetta. Joukossa on lapsiperheille sopivia kohteita, mutta myös vaativampia maastopyöräilykohteita.
Kirjan kohteet ovat lumettoman ajan reittejä.
Uusi kirja palvelee nimenomaan päiväretkeilijöitä. Päiväretkeily on viime vuosina lisännyt suosiotaan. Etenkin pyöräilyn ja sähköavusteisen maastopyöräilyn yleistyminen on tuonut lisää väkeä reiteille, joskus jopa ruuhkaksi asti.
– Sähkön kanssa ajaessa on ikuinen alamäki, hän naurahtaa.
Myös kulttuurihistoria kiinnostaa
Tampereelta kotoisin oleva Harri Ahonen muistaa käyneensä ensimmäisen kerran Lapissa aivan pikkupoikana Saanalla.
Hän on opiskellut historiaa Joensuussa ja juuri opiskeluaikana virisi vaellusharrastus. Ensimmäinen vaellus kohdistui Lemmenjoen kansallispuistoon ja sen jälkeen UK-puistoon.
Historiantutkijataustansa takia Ahonen on kiinnostunut kohteista myös kulttuurihistorian kautta. Hän on pyrkinyt jututtamaan paikallisia ihmisiä ja kartoittamaan kohteiden historiaa, ei vain teknisesti esittelemään reittejä.
Kolme erilaista suosikkikohdetta
Lapista Ahonen nostaa kolme kohdetta, jotka ovat hänelle ylitse muiden.
– Pallaksen massiivi on visuaaliselta ulottuvuudeltaan älyttömän hieno.
Toinen Lapin kolkka, joka on vienyt miehen sydämen, on Utsjoen seutu.
– Se on hyvin erilaista, tietyllä tavalla hyvin merkillistä aluetta, jolla on monta ulottuvuutta. Siellä on Tenojokilaakso, saamelaisuus, Norjan rajan ja Jäämeren läheisyys ja kveenit.
Kolmas sydämen vienyt seutu on Tornionlaakso, jonka läpi kulkee Euroopan pisin valjastamaton joki eli Tornionjoki. Se on rajajoki, joka enemmän yhdistää kuin jakaa. Yksittäinen hienoin kohde sen varrelta on Ahosen mielestä Kukkolankoski.