Jos haluaa hyvää jälkeä, on tehtävä itse. Näin totesi italialainen Federica Simoni, ja rakensi mökin Pohjois-Kuusamoon. Tosin huvila olisi ehkä mökkiä kuvaavampi termi.
Ilman apua mökki, sauna ja rantarakennus eivät kuitenkaan valmistuneet. Vaikka Simoni onkin monen alan osaaja, luotti hän kuitenkin ammattilaisten apuun tärkeissä asioissa, esimerkiksi LVI-työt hän jätti suosiolla asiantuntijoiden käsiin.
Kaikista suurinta kiitosta Simonilta saa kuusamolainen kirvesmies Sami Multasniemi.
– Ei tämä olisi onnistunut ilman Samia, oli siunaus, että löysin hänet.
Simoni kertoo, että Multasniemi oli mukana rakentamassa oikeastaan kaikessa.
– Sami on aivan mahtava ja ihana. Hän suhtautui kaikkiin ideoihini ennakkoluulottomasti, ja jos ei jotain osannut tehdä, niin opetteli. Siinäkin olemme ihan samanlaisia, Simoni kertoo.
Kun ryhtyy talonrakennukseen ensimmäistä kertaa, eteen tulee paljon uutta ja ennen kokematonta. Yksi sekä mökissä että rantasaunassa toistuvista teemoista on muurattu kiviseinä. Senkin Simoni muurasi itse.
– En ollut koskaan ennen tällaista tietenkään tehnyt, mutta minulla oli hyvin tarkka visio siitä, mihin haluan minkäkin kiven menevän, joten päätin hoitaa homman itse, hän kertoo.
Kivet on toimitettu Kuusamoon Italiasta. Simoni kertoo sikäläisen firman opastaneen videoyhteyden kautta kiviseinien teossa.
Seinistä tuli itseasiassa niin kauniit, että yritys pyysi Simonilta lupaa käyttää kuvia niistä tuotteidensa markkinoinnissa. Samaa kiviseinää on eteisessä, keittiössä sekä saunan pukuhuoneessa.
Ne ovat vain yksi esimerkki siitä, miten jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty, ja kaikkialla näkyy Simonin oma kädenjälki. Jopa lattian parkettilautojen järjestys on suunniteltu tarkasti. Myös parketti on tuotu Italiasta: se on peräisin vanhasta puretusta talosta.
– Yritin kovasti löytää Suomesta mieluista parkettia, mutta en löytänyt yhdestäkään liikkeestä juuri sellaista kun halusin.
– Meillä on tapana kierrättää kaikki mahdollinen. Kun vanhoja kauniita taloja puretaan, niistä käytetään uudelleen kaikki mahdollinen, kuten tämä parketti, Simoni kertoo.
Mökissä yhdistyy monta tyyliä ja suuntausta, jotka muodostavat yhdessä harmonisen ja kauniin kokonaisuuden. Koillisitalialaiset ja koillismaalaiset osat keskustelevat sopusoinnussa.
Mökin seinät ovat tummaa kelopuuta. Suurin osa siitä on tuotu Venäjältä silloin kun se oli vielä mahdollista.
Kylpyhuoneen kanssa oli pieniä ongelmia. Suomalaiset viemärivaatimukset eivät aivan kohdanneet italialaisen estetiikan kanssa, mutta niistäkin selvittiin luovuudella. Simonilla, ja italialaisilla yleensäkin, on erilainen käsitys kylpyhuoneen funktiosta, kuin meillä suomalaisilla.
– Suomessa kylpyhuoneet ovat kirjaimellisesti nimensä mukaisia: siellä käydään tarpeilla ja peseytymässä.
– Italiassa kylpyhuoneet ovat paikkoja, joissa rentoudutaan ja pidetään itsestä huolta. Kylvetään pitkän kaavan mukaan, hoidetaan kasvoja ja ihoja ja rauhoitutaan, hän kertoo.
Simonen mukaan Mökin kylpyhuone noudattelee italialaista kaavaa. Valkoista kylpyammetta vastapäätä on korkea ikkuna, joka avaa maiseman tiheään metsään. Kylvyssä voi tuntea olevansa luonnon ympäröimänä.
Sänky sijaitsee parvella, jonne vievät mustat, metalliset portaat. Sänky on aseteltu niin, että sieltäkin aukeaa järvi- ja metsämaisema.
Simoni viettää mökillä paljon aikaa itsekseen, mutta kun mökki on saanut viimeisenkin silauksena, voi sinne ottaa myös vuokralaisia.
– Haluaisin tuoda tänne erityisesti italialaisia. Tiedän, että he rakastuisivat tähän paikkaan, ihan kuten minäkin, Simoni kertoo.
Sen lisäksi tarkoituksena on järjestää joogaretriittejä – olohuone on suunniteltu se mielessä.
Simonilla on tutkinto oikeustieteistä, ja hän on työskennellyt ympäri maailmaa suurissa yrityksissä lakiasioissa sekä konsulttina. Nykyään hän tekee työkseen shiatsu-hoitoja niin Helsingissä kuin Kuusamossakin.
Eräs asia suomalaisissa ihmetyttää Simonia suuresti:
– Täällä kaadetaan aivan liikaa puita, hän hämmästelee.
– Kun tonttia raivattiin, minulta kysyttiin, että haluanko rannan puut kaadettavan, jotta näen maiseman. Eiväthän ne mitään peitä! Ne ovat osa maisemaa, Simoni toteaa.
Kun puita kaadettiin mökin edestä, halusi Simoni silloinkin kaadettavan vain ja ainoastaan välttämättömät puut. Se määritti myös mökin paikan.
Maa viettää talolta alaspäin, ja vähän talon alapuolelta löytyy uusi sauna. Tämäkin on itse tehty. Simoni rakensi lauteet, muurasi kiviseinän, laittoi laatat lattiaan ja valikoi oven hyvin tarkkaan.
Pukuhuone on olohuoneen tavoin avoin. Siinä Simonin on helppo harrastaa lajiaan, bikram-joogaa.
Se on kuumajoogaa, eli sitä harjoitetaan lämpimässä, lähes kuumassa huoneessa. Kun saunan Varman puukiukaan lämmittää, lämpenee pukuhuone juuri sopivaksi tätä lajia varten.
Simoni on nähnyt maailmaa. Hän on matkustanut 53:ssa maassa ja asunut esimerkiksi Kiinassa, Saksassa ja Brasiliassa. Nykyään hän asuu Helsingissä puolisonsa kanssa, mutta viettää talvet lähes kokonaan Kuusamossa mökillään. Rakkaus Suomeen ei kuitenkaan syntynyt ensisilmäyksellä.
– Kun ensimmäisen kerran tulimme Suomeen, oli kesäkuu. Italiassa, mistä lähdimme, oli kaunis ja kuuma kesäsää, mutta saapuessamme Helsinkiin näin vain ihmisiä takit päällään ja huput päässään. Oli harmaata ja kylmä tuuli puhalsi. Sanoin miehelleni, että saat täällä aikaa tasan yhden vuoden, ja sitten lähdemme, Simoni nauraa.
Tuosta hetkestä on kulunut nyt kaksitoista vuotta, eikä Simoni olisi missään mieluummin, kuin keskellä Kuusamon korpea ystävinään pihapiirin porot, joutsenet, kuikat ja oravat – onhan hän myös nimennyt niistä jokaisen.
Siinä missä Helsinki ei onnistunut tekemään välitöntä vaikutusta Simoniin, Kuusamo onnistui. Ensimmäinen vierailu osui talveen, ja hän rakastui Koillismaan talveen, rauhaan, hiljaisuuteen ja luontoon silmänräpäyksessä.
