Luonnonkaunis Nuorttijoki eli Nuortti löytyy itärajan tuntumasta Savukoskelta. Joki saa alkunsa Suomen puolen tuntureilta, ja sen vedet virtavat Nuorttijärven ja Tuulomajoen kautta Pohjoiseen jäämereen.
Nuorttijoesta on olemassa monta legendaa. Niiden aiheita ovat usein lohi ja Leivän Isän Hugo R. Sandbergin, "Samperin" Nuortin veturisavotta. Nuorttiin nousi 1960-luvulle Jäämeren lohi. Luonnonkaunis joki virtaa yhä vapaana, ja monen kalastajan mielestä Nuortti on kalastajan paratiisi.
Turkulaiselle Petri Nyströmille Nuortti on tuttu kalapaikka. Tulppiossa kesälomaansa viettävä Nyström myöntää, että joki on saanut hänet koukkuun.
– Kalastan perholla ja saan saaliiksi pääasiassa harjuksia. Se on tuo kalastus ja luonto, mitkä minua tänne vetävät.
Harjusten ja taimenien perässä
Joen harjukset ja taimenet ovat himoittua saalista. Kalat ovat villejä ja ne taistelevat vapaudestaan tosissaan vieheeseen napattuaan.
Poissa ovat kuitenkin itsenäisyyden alun kalaisat ajat, jolloin Martinkylän miehet lähtivät Nuortille merilohia pyytämään. Tuolloin kalat säilöttiin kivikasojen alle jokivarteen odottamaan talven porokyytiä Martinkylän kellareihin. Joskus mesikämmenet haistoivat lohet ja levittivät kalat ympäriinsä.
Vanhojen lohikellareiden kuoppia löytyy yhä muun muassa Tulppion majojen vieressä virtaavan Tulppiojoen törmältä. Itänaapuri pysäytti Ylä-Tuuloman voimalan kalatien vuonna 1967. Se oli Nuortin lohen surma.
Nyt kalastajat yrittävät napata harjuksia ja taimenia perhoilla, uistimilla, lipoilla ja vaapuilla.
Tulppion majat järjestää tukijoineen kesän kalastuskauden kestäviä Nuortin kalakisoja. Kalastusseura Nuortin elinkautiset auttaa Ruokavirastoa lohiloistutkimuksessa keräten tutkimukseen harjusten eviä.
Retkeilijän Nuorttijoki
Joen rantoja reunustavia poropolkuja pitkin retkeilijät ovat voineet kävellä aina rajavyöhykkeelle asti. Siellä joen yli on päässyt Saihon kävelysiltaa pitkin. Viime vuonna Saihoon rakennettiin uusi silta.
Nykyinen Nuorttijoen molemmilla puolilla kulkeva retkeilyreitti on erittäin suosittu. Se alkaa UK-puiston reunalta Kärekeojalta ja jatkuu aivan rajan pintaan Saihoon. Sieltä reitti jatkuu joen ylityksen jälkeen ylävirtaan palaten Kärekeojalle.
Retkeilyreitin varrella on tulipaikkoja, laavuja, muutama tiipii sekä autio- ja varaustupia. Reitin pituus on yhteensä noin 40 kilometriä. Sen kiertämiseen kannattaa varata ainakin 3–4 päivää.
Kuopiolaiset Enni Hakkarainen ja Reima Hyvönen majoittuivat yöksi Kärekeojan autiotupaan. Mielessä oli joen ylitys kahlaten ja paluu autolle.
– Aloitimme UK-retkeilyreitin Haukiojan pysäköintipaikalta ja kävelimme Tulppion puolta alavirtaan rajavyöhykkeen reunalle Saihoon. Siellä yövyimme ja ylitimme joen siltaa pitkin, Hakkarainen ja Hyvönen kertovat.
– Säät ovat muuten suosineet, mutta päivän kestänyt sade kasteli meidät pahoin. Reitin pitkoksista osa oli huonokuntoisia, mutta varoen pääsimme eteen päin.
Hakkaraisen ja Hyvösen mielestä Nuorttilla on oikein hienot maisemat varsinkin kahdella näköalapaikalla.
– Yövyimme teltassa kaksi yötä ja autiotuvissa kolme. Reitti on sopiva ja selkeä aloittelijalle, tosin korkeuserojakin löytyy. Tietoa UK -reitistä saimme netin kautta, Hakkarainen ja Hyvönen kertovat.
Retkeilijöiden ja kalastajien tuttu tukikohta on ollut jo vuosikymmeniä Tulppionjoen rannalla sijaitseva Retkeilykeskus Tulppion majat.
– Tosi hyvin on lähtenyt kesäkausi käyntiin. Väkeä on ollut kiitettävästi. Vieraista arviolta puolet on ollut kalastajia ja puolet retkeilijöitä, Tulppion majojen Niko Lakela kertoo tyytyväisenä.
Myös Tulppion emännän Maarit Sannelvuon mukaan vilkasta on ollut.
– Yllättävän paljon meillä on ollut asiakkaita heti näin kesäkauden alussa. Opastamme mielellämme kalastajia ja vaeltajia liikkumaan alueella, Sannelvuo lupaa.
Tulppion majat eli Tisko tarjoaa ruoan lisäksi juomaa, majoitusta mökeissä ja camping-alueen sähköliitäntöineen sekä vuokraa kanootteja kuljetuspalvelun kera ja myy Nuortille kalastuslupia. Sauna lämpiää vaikka joka päivä.
Tulppiosta löytyy myös historian havinaa. Pihan perällä viettää eläkepäiviään katoksessa aito Samperin savotan ajan (1913–1916) höyryveturi. Kaksi höyryveturia veti tuolloin Tulppiosta tukkikuormia jopa noin 50 kilometrin päähän Kemijokivarren Lattunaan. Savotan jälkiä löytyy edelleen Tulppion lisäksi mm. Nuortin alajuoksun männiköistä Voittikönkäältä retkeilyreitin varrelta.