Turvetuotannosta poistuvilta alueilta löytyy mahdollisesti tuhansia hehtaareita tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentamiseen. Neova eli entinen Vapo on aloittanut useita kehityshankkeita eri puolilla Suomea. Yksi potentiaalisista kohteista on Kynkäänsuo Oulussa.
Seuraavaksi Neova toimittaa kaavoitusaloitteen Oulun kaupungille, kertoo projektipäällikkö Joni Lehto Neovasta hankkeen tämänhetkisestä vaiheesta.
Alueella on Metsähallituksen hallinnoimaa valtion maata, Neovan kiinteistöjä sekä yksityisiä maa-alueita. Yksityisessä omistuksessa on noin puolet alustavan suunnittelualueen 1 700 hehtaarista. Neova on jo aloittanut maanvuokrasopimusten solmimisen.
– Viisitoista tuulivoimalaa on järkevä maksimimäärä, josta lähdemme liikenteeseen. Määrä voi vielä karsiutua, mutta on hyvin epätodennäköistä, että se kasvaisi, Lehto sanoo.
Aurinkovoimaa kaavaillaan Neovan omille maille.
Turvetuotantoalue on nykyisellään ihmisen muokkaamaa, eikä luontoselvityksissä ole Lehdon mukaan toistaiseksi tullut vastaan mitään, mikä rajoittaisi uutta käyttöä.
Osassa suunnittelualueesta turvetuotanto on päättynyt jo vuosia sitten eikä nostettavaa turvetta enää ole. Joillakin alueilla tuotanto on jouduttu ajamaan alas suunniteltua aiemmin, sillä energiaturpeen kysyntä on hiipunut voimakkaasti.
Sota Ukrainassa vaikuttaa turvetuotantosuunnitelmiin juuri tällä hetkellä, mutta tuskin pysyvästi.
Aurinkovoima optiona
Kynkäänsuon plussia ovat Lehdon mukaan Neovan maanomistus, hyvä olemassa oleva tiestö, riittävät etäisyydet lähiasutukseen sekä se, ettei muutosta rajoittavia luontoarvoja ole esiselvityksessä ilmennyt.
Tuulisuus on Lehdon sanoin kiinnostava, mutta auringonpaisteen riittävyys nykytekniikalla vähän siinä ja siinä.
– Siksi sitä on tarkasteltu optiona ja tuulivoima on ensisijainen. Pelkkää aurinkovoimapuistoa ei ole järkevää toteuttaa sähköliitynnän etäisyyden vuoksi.
Energian siirtoa varten pitää vetää voimajohtoa 15 kilometriä hankealueesta länteen Fingridin rakenteilla olevaan Hervan sähköasemaan.
Tavoitteena on, että Kynkäänsuon kaavoitus alkaisi kevään–alkukesän aikana. Tänä vuonna käynnistyy myös ympäristövaikutusten arviointi. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja ilman pitkiä valitusprosesseja, osayleiskaava hyväksyttäisiin vuonna 2024. Rakennusvaihe alkaisi tällöin arviolta vuosina 2025–26 ja tuulivoimaloiden käyttöönoton aika olisi vuosina 2026–27.
Vastaavia ei vielä Suomessa
Lapissa vastaavaa keskustelua tullaan myös käymään. Lapin tuulivoimaselvitys 2022 -hanke on juuri alkanut ja tämän vuoden loppuun mennessä laaditaan selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista maakunnan alueella pois lukien saamelaisten kotiseutualueet.
Selvitystyössä on keskeistä kuulla eri intressiryhmien näkemyksiä tuulivoimaloista. Lisäksi tarkastellaan sitä, mitkä alueet voisivat soveltua tuulivoimarakentamiseen.
– Tämä sisältää myös entiset turvetuotantoalueet ja vuoropuhelua käydään varmasti myös Neovan kanssa, kertoo maakuntainsinööri Juha Piisilä Lapin liitosta.
Juttu jatkuu faktan jälkeen.
Ennätysmäärä tuulivoimaa
Lähivuosina tuulivoimaan investoidaan Suomessa ennätyksellisesti.
Tuulivoimalla katettiin viime vuonna 11,7 prosenttia sähkön tuotannosta ja 9,3 prosenttia sähkön kulutuksesta.
Tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuuhun 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu 336 eri vaiheissa olevaa uutta maatuulivoimahanketta, jotka käsittävät 6 268 voimalaa ja tuottavat noin 44 466 megawattia.
Merituulivoimahankkeita on 12, -voimaloita 953 ja tuotantoa 9 905 megawattia.
Hankkeiden määrällä mitaten suurimmat kunnat ovat Pyhäjärvi (13 hanketta), Ii (11), Siikalatva, Oulu ja Siikajoki (9), Kristiinankaupunki (8), Pudasjärvi ja Raahe (7), Pyhäntä ja Vaala (6).
Hankkeiden määrällä mitaten suurimmat maakunnat ovat Pohjois-Pohjanmaa (141), Pohjanmaa (38), Lappi ja Keski-Suomi (28) ja Etelä-Pohjanmaa (26).
Tällä hetkellä Neovalla on aktiivisessa hankekehityksessä Kynkäänsuon lisäksi kohteet Karstulassa Keski-Suomessa, Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla, Halsualla ja Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla sekä Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla.
Nimellisteholtaan nämä viisi sekä kaksi toistaiseksi julkaisematonta kohdetta tarkoittavat yhteensä noin tuhatta megawattia. Lukua voi verrata vaikkapa siihen, että tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa yhteensä noin 3 600 megawatin nimellistehon verran tuulivoimaloita.
Nimellisteho tarkoittaa tuulivoimalan enimmillään tuottamaa tehoa. Lähtökohtaisesti tuulivoimalan ei ajatella tuottavan sähköä tällä volyymillä koko ajan, sillä tuotanto vaihtelee tuulennopeuden mukaan.
Tuuli- ja aurinkovoima tukevat toisiaan, sillä niiden sähköntuotanto painottuu eri ajankohtiin: tuulivoimaa saadaan eniten talvella ja yöllä, aurinkovoimaa kesällä ja päivällä. Yhdistelmällä sähköntuotannosta tulee tasaisempaa.
Näiden tuotanto soveltuu monille laajoille, aukeille ja tasaisille vanhoille turvetuotantoalueille, sillä ne sijaitsevat usein etäällä asutuksesta ja hyvä tieverkosto on jo valmiina.
Kohteet ovat muokatun maankäytön alueita, jolloin rakentamisen ympäristövaikutukset ovat pienempiä kuin toteutettaessa vastaavaa hanketta metsätalousmaalle.
Mikä on Pohjois-Suomen potentiaali? Tuulivoiman suhteen maantiede ei vaikuta paljoa, muuten kuin että pohjoisessa vaikutukset poroihin pitää ottaa huomioon, sanoo Neovan tuuli- ja aurinkovoimakehityksen projektijohtaja Lauri Alanen.
Aurinkovoimassa sijainnilla on enemmän merkitystä. Tarkkaa maantieteellistä rajaa sille, missä tuotanto on taloudellista, on Alasen mielestä hankala sanoa. Oulun korkeuksilla Kynkäänsuolla rannikon läheisyys vaikuttaa auringon säteilymääriin sen verran, että kohde kiinnostaa.
Vaikeaa arviointi on siksikin, ettei Neovan suunnitelmien kaltaisia aurinkovoimakohteita ole rakennettu Suomeen vielä yhtään. Aurinkoenergiassa yhtiö arvelee olevan mahdollisuuksia teollisen kokoluokan hankkeille.
Merkittävä osuus aurinkoenergiasta
Muutosten taustalla on energiaturpeen kysynnän voimakas lasku, joka johtaa monien turvetuotantoalueiden sulkemiseen lähivuosina. Neova on sitoutunut siirtämään tuotannosta poistuvat maa-alueet seuraavaan maankäyttömuotoon kahden vuoden kuluessa tuotannon lopettamisesta.
Yritys omistaa Suomessa noin 60 000 hehtaarin verran kiinteistöjä. Yli kuudesosa näistä on yhtiön omien selvitysten perusteella potentiaalisia aurinkovoimakohteita, vaikkakin osa näistä karsiutunee pois tarkemmissa selvityksissä.
Laskennallisesti 10 000 hehtaarin alueelle mahtuisi aurinkovoimatuotantoa määrä, joka tuottaisi sähköä karkeasti arvioiden noin 5 500 gigawattituntia vuodessa. Se olisi samaa luokkaa kuin mitä Oulu, Kemi, Raahe ja Rovaniemi kuluttavat sähköä vuodessa yhteensä.
Neovan tavoitteena on tehdä tuuli- ja aurinkovoiman kehittämisestä merkittävä osa liiketoimintaansa. Tuulivoimahankkeita suunnitellaan Suomeen tällä hetkellä todella paljon, Alanen huomauttaa, joten siitä markkinasta Neovan siivu ei välttämättä tule olemaan muhkea, mutta:
– Aurinkoenergian suhteen meillä on mahdollisuudet merkittäväänkin osaan.
Muutos jakaa mielipiteitä
Joni Lehto sanoo, että suurin osa Kynkäänsuon yksityisistä maanomistajista kannattaa uusia toimintoja. Eniten puhuttavat vaikutukset maisemaan ja poronhoitoon. Lähimmillään asutusta on kahden kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta.
Rovaniemeläinen Eero Annanpalo suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Hänen osaltaan kyse on perikunnan omistamasta metsäpalstasta, jonka nykyinen turvesuo jakaa useampaan osaan. Tällä hetkellä palstalla kasvaa nuorta metsää.
– Järeämpi kasvuvaihe on edessä vasta pitkän ajan kuluttua, joten ajattelin, ettei tule kauheaa vahinkoa, jos sinne tehdään teitä tai rakennetaan.
Oijärven paliskunnan poroisäntä Henri Siurua kertoo, että Kynkäänsuo on porojen syyslaidunaluetta. Pohjoispuolella Hepokankaalla on kiintoaitaus, johon porot kootaan erotukseen Kynkäänsuon kautta. Poronhoitoalueen pirstaloituminen vaikeuttaa aitaukseen kokoamista.
Eläinten ruokamaatkin vähenevät aina, kun jotain rakennetaan.
– Yksi alue ei kerkeä merkittävästi vaikuttaa, mutta paliskunnan alueella on paljon muitakin alueita, joihin rakennetaan. Mitä enemmän näitä tulee, sitä enemmän se vaikuttaa.
Joni Lehto kertoo, että hankealueen maanomistajille ja osalle lähiasukkaista on jo pidetty tilaisuuksia ja niitä tullaan pitämään lisää myös kaikille kiinnostuneille.
Kun entisten turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä mietitään, siihen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka paljon turvetta on jäljellä.
Jos suo on jokseenkin loppuun kaluttu, tuuli- tai aurinkovoiman rakentaminen ei juuri vaikuta päästöihin. Jos taas turvetta on jäljellä paljon, kannattaisi tehdä ennallistamistoimenpiteitä, jaottelee suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
Toisaalta vaikka turvetta olisi jäljellä enää vähän, olisivat uudet lintukosteikot luonnon kannalta hyväksi varsinkin, jos alueelta ennestään puuttuu levähdyspaikkoja.
Siksi jokaisen entisen turvesuon tulevaisuus tulisi harkita tapauskohtaisesti.
Turvetuotantoalue ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta mikään ihanneolosuhde, joten voisi ajatella, että jatkokäytölläkään ei ole niin suurta väliä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.
Itse tuotantoalueen lisäksi tulee huomioida ympäröivän alueen luontoarvot ja se, voisivatko ne levitä, jos alue ennallistettaisiin.
Toisekseen Ahon mukaan luontoarvoiltaan merkittäviä alueita ei Suomessa ole enää jäljellä tarpeeksi. Siksi ennallistaminen on välttämätöntä, jotta suolajistolle sopivia alueita saataisiin lisää.
– Alueella, jolla on tällä hetkellä heikot luontoarvot, voi olla silti potentiaalia. Silloin ennallistaminen kannattaa tehdä, Aho sanoo.
Eri tavoitteiden yhdistämistä kannattaisi hänen mielestään Suomessa miettiä esimerkiksi aurinkovoiman tuotannon yhteydessä, mutta sitä, voisiko ennallistettavalle suolle rakentaa myös aurinkovoimalaa, ei ole vielä tutkittu yhtään.
Aho kertoo esimerkin päiväntasaajan seutuvilta, missä aurinkovoimatuotantoa on viljapelloilla. Ratkaisu on parantanut peltojen satoisuutta, sillä paneelit varjostavat ja luovat pelloille paremman mikroilmaston.
Meillä järkevää olisi hänen mielestään tuuli- ja aurinkovoiman sijoittaminen rakennettuun ympäristöön, kuten teollisuusalueille tai liikenneinfran muuttamille alueille.