Kerrostalon kerhohuoneen pöydälle on katettu Mehukattia, mokkapaloja ja kukkakaalia. Tilaisuuden piti jo alkaa, mutta järjestäjät virittelevät vielä diaesitystä näkyviin. Paikalla olijoiden hiljaisuutta korostaa seinäkellon tikitys.
Kaikki vaikuttaa kovin tavanomaiselta. Äkkiseltään ei arvaisi, että käynnissä on nykyisten ja tulevien kapinallisten kokous.
Elokapinan perehdytystilaisuuteen oli ilmoittautunut kahdeksan henkilöä, mutta tapaamiseen saapui neljä osallistujaa sekä muutama vanha aktiivi.
Aluksi käydään läpi turvallisemman tilan periaatteet: Pyri olemaan kunnioittava. Kun on tarve kritiikille, kohdista kritiikki henkilön sijasta selkeästi toimintaan. Oleta hyvää toisesta.
Sitten opetellaan Elokapinan käsimerkit. Keskusteluun osallistuja voi esimerkiksi pyytää puheenvuoron nostamalla etusormen pystyyn, kertoa käsiä heiluttamalla olevansa samaa mieltä ja tehdä teknisen huomion yhdistämällä etusormet.
Toinen perehdytyksen vetäjistä, oululainen Elina Rönkä, 37, työskentelee normaalisti siivoojana mutta keskittyy nyt pari kuukautta täysipäiväisesti aktivismiin. Sen on mahdollistanut Koneen säätiö, joka myönsi Elokapinalle vuosi sitten 200 000 euron apurahan.
Rönkä on toiminut ympäristöjärjestöissä nuoresta asti ja on yksi Oulun Elokapinan perustajajäsenistä.
– Elokapinassa vetosi heti se, että pysäytetään viestin äärelle. Eräällä lailla anteeksipyytelemätön tapa toimia.
Se on yllättävää, sillä Rönkä pyytelee jatkuvasti anteeksi: Anteeksi, kun puhuin päälle. Anteeksi, selitinkö epäselvästi.
Rönkä ei haluaisi ärsyttää ketään. Hän kuvailee itseään yleispelokkaaksi ihmiseksi.
Silti hän on vastustanut poliisin poistumiskäskyjä, istunut putkassa, saanut sakkoja ja kuuluu liikkeeseen, joka medioiden kommenttikenttien perusteella ärsyttää puolta Suomea.
Suomen perustuslain mukaan kaikilla on oikeus osoittaa mieltä ja harjoittaa kansalaisaktivismia. Miksi Rönkä on valinnut vaikuttamisen keinoksi kansalaistottelemattomuuden?
– Uskon, että se on keino, joka toimii, jos vaan tarpeeksi moni ihminen lähtee mukaan.
Rönkä huomauttaa, että kansalaistottelemattomuuden vaikuttavuudesta löytyy todisteita historiankirjoista, kuten Koijärvi-liikkeestä ja rotuerottelun lopettamisesta.
– Tarkoituksena on saada niin iso liike, että päättäjillä olisi mahdotonta jättää se huomiotta, sanoo toinen illan perehdyttäjistä, Jiko Kylén, 25.
Opettajana työskentelevä Kylén paljastaa, ettei ole harjoittanut kansalaistottelemattomuutta.
Mielenosoituksissa on tarjolla monia rooleja. Yksi tarkkailee poliisin toimintaa, toinen rauhoittelee tilanteita ja kolmas huolehtii putkaan joutuneista.
Rönkä arvelee, että Elokapinaan kohdistuneet vihareaktiot liittyvät ennen kaikkea ympäristökriisin herättämiin vaikeisiin tunteisiin ja vaadittuihin muutoksiin.
– Se ei ole oikeasti välttämättä liikennehaitta, joka sen isoimman tunnereaktion aiheuttaa.
Hänen mukaansa Elokapina suunnittelee mielenosoitukset kuitenkin niin, että esimerkiksi hälytysajoneuvoilla pysyy kaista auki.
Vuonna 2018 alkoi tapahtua. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoi, että maapallon lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen, ruotsalainen Greta Thunberg aloitti koululakot ilmaston puolesta ja Extinction Rebellion perustettiin Britanniassa.
Extinction Rebellion levisi Suomeen samana vuonna ja syntyi Elokapina. Oulussa toiminta alkoi vuoden 2020 alussa.
Suuri osa toiminnasta tapahtuu sisäisten viestikanavien välityksellä, ja siksi verkostoon on helppo liittyä eri puolilta maata.
Oulussa Elokapina näkyi viimeksi Taiteiden yössä punaisiin pukeutuneina hahmoina, Veriprikaati-kulkueena. Pohjoisessa Elokapina on osoittanut mieltä muun muassa Kemin uudella sellutehtaalla ja Sodankylän Viiankiaavalla.
Liike toimii tällä hetkellä yli 70 maassa. Kansainvälistä liikettä yhdistää samat arvot ja toimintaperiaatteet, kuten väkivallattomaan toimintaan sitoutuminen, kansalaistottelemattomuus sekä vaatimusten kohdistaminen yksilöiden sijasta hallituksille ja muille valtaapitäville.
Elokapina vaatii muun muassa ilmastohätätilan julistamista, päästövähennysten nopeuttamista ja oikeudenmukaisia ilmastotoimia edistävän kansalaisfoorumin kokoamista.
Liikkeellä ei ole hallitusta tai ylintä johtoa, vaan se koostuu itsenäisistä haaroista ja erilaisista ryhmistä.
Jiko Kylén kuvaa liikettä organismina, jossa asioista keskustellaan avoimesti ja päätökset tehdään yhdessä ja äänestäen.
Miten se käytännössä onnistuu?
– Toki se on vähän kaoottista, kun yritetään isolla porukalla tehdä päätöksiä, mutta toisaalta se on ihanaa.
Elokapinalaiset kuulevat paljon elämänohjeita. Menkää töihin, opiskelkaa ja kerätkää roskia.
Gallupin perusteella tämän huoneen elokapinalaisille vinkit eivät ole kovin hyödyllisiä, sillä he tekevät jo tätä kaikkea.
– Meistä suurin osa käy sellaisissa töissä, että huutelijat harvoin arvaavatkaan, sanoo Maija Kallio, 39.
Hän myös painottaa, että liikkeessä työttömyyttä ei pidetä ihmisen arvoa alentavana asiana.
Elokapinan yhteisöryhmien perusteella liike on levittäytynyt yhteiskunnan kaikille aloille. Esimerkiksi lääkäreillä, kasvattajilla ja tieteilijöillä on omat kapinaryhmänsä. Listalta löytyy myös Kristittyjen Elokapina ja Queerkapina.
Oululainen Kallio löysi toimintaan mukaan tänä vuonna Elokapinan sisarliikkeen, Äitikapinan kautta.
– Haluan kapinoida niiden puolesta, jotka eivät vielä itse pysty omia oikeuksiaan ajamaan. Omien lasten ja kaikkien muidenkin maailman lasten puolesta.
Kalliolla ei ole aiempaa aktivistitaustaa. Hän on yllättänyt liikkeen yhteisöllisyydestä.
– Ihmiset eivät tunne toisiaan etukäteen, tullaan eri puolilta Suomea, ja silti se yhteys ja ystävyys ovat heti olemassa.
Eikö se pelota, miten lain rikkominen voi vaikuttaa esimerkiksi työnsaantiin?
Kallion mukaan se herätti aluksi huolta, mutta ei enää. Aloilla, joihin vaaditaan turvallisuusselvitys, merkinnät viranomaisten rekistereissä voivat muodostua esteeksi.
Muitakin esteitä on. Yksi perehdytykseen osallistuvista kertoo kokeneensa aiemmassa työpaikassa kuittailua ja häirintää aktivismiin osallistumisen vuoksi, eikä halua siksi näkyä valokuvissa.
Syyskuussa Elokapina kokoontuu Helsingissä Kiehumispiste-mielenosoituksiin.
Ne ovat jatkoa kesän Myrskyvaroitus-kampanjalle, johon osallistui tuhansia mielenosoittajia. Elokapina vaatii, että hallitus lakkauttaa ympäristölle haitalliset tuet.
Helsinkiin on lähdössä myös porukkaa Oulusta ja pohjoisesta Suomesta. Jos junalippuihin ei ole varaa, voi Elokapinalta saada solidaarisuustukea, kertoo Jiko Kylén.
Liike on tullut Suomessa tunnetuksi erityisesti Helsingin Mannerheimintien tukkimisesta. Ovatko elokapinalaiset harkinneet koskaan esimerkiksi Oulun Saaristonkadun valtaamista?
Sellainen ei ole toistaiseksi suunnitelmissa.
– Itse koen turvalliseksi, että katublokissa olisi paljon ihmisiä eikä vain kolmestaan tai neljästään mennä jonnekin. Fakta on, että suurin osa Elokapina-aktiiveista asuu pääkaupunkiseudulla, Kylén sanoo.
Oulussa aktiivisia elokapinalaisia on tällä hetkellä noin 15.
– Helsinki on myös paikka, johon valta Suomessa keskittyy, Elina Rönkä lisää.