Valoisa kesäyö ympäröi mäntymetsää. Kaukana kukkuu käki. Järvenselkä liplattaa hiljakseen. Kuka nyt nukkumaan malttaisi mennä?
Hyttysten korvia huumaava kuoro palauttaa todellisuuteen.
Aion testata, miten riippumattoleirin pystyttäminen onnistuu keltanokalta, ja onneksi olen pakannut mukaan myös hyttyssuojan. Siten saan nauttia alkukesän tunnelmasta itikoilta suojassa.
Elina Hovinen on innokas retkeilijä, joka kiinnostui riippumattoretkeilystä nelisen vuotta sitten Ali Leiniön suosittujen retkeily- ja vaellusvideoiden kautta.
Saan kuulla Hoviselta monta hyvää syytä, miksi riippumattoretkelle kannattaa lähteä.
– Riippumatossa on heti kosketuksissa luontoon ja saa olla koko ajan ulkona. Se on lähimpänä taivasalla nukkumista. Tarppi tuo riittävän suojan, jolloin sadettakin voi tarkkailla ulkona, eikä tarvitse mennä telttaan, Hovinen kertoo ja jatkaa:
– Kaikista mieluiten yövyn riippumatossa, koska nukkumismukavuus on minusta paljon parempi kuin teltassa. Nukun kuin kapaloitu vauva.
Lisäksi Hovinen nauttii riippumattoretkeilyssä vapauden tunteesta, kun oman majoitteen voi pystyttää itsenäisesti, vaikka olisi reissussa yhdessä jonkun toisen kanssa.
Hän muistaa elävästi ensimmäisen yönsä riippumatossa Stora Herrön saaressa Espoon Suvisaaristossa.
– Heinäkuun ilta oli pastellin sävyinen, ja lempeä tuuli heilutti hiljaa riippumattoa. Olin niin onnellinen. Riippumattoretkeily vei saman tien mennessään.
Viritykseen tarvitaan puunhalaajia, lämmikettä enemmän kuin teltassa
Millaisia varusteita riippumatossa yöpymiseen tarvitaan? Entä miten leiri pystytetään?
Hovinen kertoo, että valikoimaa ja vaihtoehtoja on reippaasti ja ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä.
Kaiken lähtökohta on riippumatto. Siinä voi olla hyttysverkko valmiina tai sitten verkko asetetaan erikseen. Apuna voi käyttää harjanarua, jotta verkko ei valahda naamalle.
Jo yhden yön perusteella voin vakuuttaa, että alkukesällä hyttyssuojasta on iso ilo.
Riippumatto viritetään puunhalaajilla eli leveillä remmeillä puun ympäri, jotta puun kuori ei vaurioidu. Molempiin päihin tarvitaan säädettävät kiinnitysnarut eli Whoopie Slingsit ja karabiinit, joilla yhdistetään puunhalaajat ja narut toisiinsa. Naru voi olla muutakin kestävää narua.
Olennaista on löytää sopiva puiden väli. Hovisella se tarkoittaa noin kahdeksaa askelta.
Riippumaton jalkopään hän virittää aavistuksen ylemmäs kuin pääpuolen, jotta keho ei valu toiseen päähän. Sopivaa asentoa voi hioa säätämällä kiinnitysnarujen kulmaa.
– Sade ja kova tuuli on haastavin yhdistelmä. Jos on vähänkään sateen uhkaa, tarppi kannattaa asettaa ensimmäisenä, jotta varusteet pysyvät kuivina sen alla, Hovinen vinkkaa.
Lopuksi riippumattoretkeilijä tarvitsee aluspeiton sekä makuupussin tai päällyspeiton. Aluspeitto on olennainen, koska kylmä hohkaa altapäin eri tavalla kuin teltassa makuualustan kanssa. Hovinen suosittelee varaamaan mukaan enemmän lämmikettä riippumaton kuin teltan kanssa.
Vaikka riippumattoretkeilyyn tarvitaan erilaisia varusteita, leirin kasaaminen sujuu aloittelijaltakin yllättävän näppärästi. Kun majoitteen virittää itsenäisesti pari kertaa, se sujuu jo melkein rutiinilla.
Sopiva puu on tukeva ja paljas, eikä veteen kannata keikahtaa
Riippumattoretkeilyyn pätevät samat säännöt kuin telttailuun. Kansallispuistoissa sekä virallisilla retkeily- ja suojelualueilla leiriytyminen on sallittu vain merkityillä paikoilla. Muualla luonnossa riippumatossa voi yöpyä vapaammin jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa.
– Maastoon on hyvä tutustua etukäteen, jotta tietää, että siellä on varmasti puita. Esimerkiksi tunturiylängöllä riippumattoretkeily ei onnistu, Hovinen muistuttaa.
Kun valitsen sopivaa paikkaa majoitteelle, varmistan, että puut ovat terveitä ja tukevia – eikä alla ole kiviä tai kantoja. Männyn paljas runko toimii erinomaisesti. Tuuhean puun oksat saattaisivat rikkoa varusteita.
Jos riippumaton haluaa rantapuihin, puiden tilanne on syytä tarkistaa. Juuret voivat olla heikot ja puut kallellaan vettä kohti.
Suosittelen aloittamaan riippumattoretkeilyn kesällä, jolloin retkeily on muutenkin helppoa. Ääriolosuhteita voi harjoitella ensin lähiretkillä tai omalla takapihalla, jotta selviää myöhemmin pidemmillä vaelluksilla. Hovinen on pärjännyt riippumatolla jopa –20 asteen pakkasella.
Riippumattoretkeilyä voi testata matalalla kynnyksellä, jos vuokraa varusteet tai lainaa ne kaverilta. Näin harrastamiseen saa tuntumaa, ja sopivia varusteita voi hankkia myöhemmin kaikessa rauhassa.
– 20 euron riippumatto on yhtä pätevä kuin kalliit varusteet. Riippumattoretkeilyssä ei ole yhtä oikeaa tapaa. Rohkeasti vain metsään! Hovinen kannustaa.
Samaan rohkaisen itsekin. Elämäni toinen yö riippumatossa sai haaveilemaan jo seuraavasta kerrasta. Tämän makeampia unia saa hakea – eikä hyttysten hyrinäkään häirinnyt.