Oulussa nähtiin maanantai-iltana harvinaislaatuinen lintuvieras, kun pronssi-iibis lennähti lepäilemään keskelle Äimäraution ravirataa.
Havainto on tiettävästi ensimmäinen, joka lintulajista on tehty näin pohjoisessa. Pronssi-iibis, vanhalta nimeltään mustaiibis, on aiemmin nähty Lumijoella 30 vuotta sitten, kun siellä havaittiin iibisparvi.
Tieto lintuhavainnosta levisi nopeasti harrastajapiireissä, ja illan aikana kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä suuntasi Äimärautiolle linnun perässä.
Tiistaina aamupäivällä raviradalla ei ollut enää yleisöryntäystä, eikä iibistäkään näkynyt.
Elina Manninen oli ollut jo tovin odottelemassa, josko lintu ilmestyisi. Maanantaina hän ei päässyt paikalle lainkaan.
– Huomasin sen verran myöhään (tiedon linnusta), että en viitsinyt lähteä pimeällä etsimään, hän kertoi.
Eeli Vahtolalla puolestaan oli tätäkin huonompi tuuri. Maanantaina hän saapui raviradalle viisi minuuttia liian myöhään ja tiistaina tunteroisen pituinen etsiskely ei ollut tuottanut tulosta.
– Kyllä harmittaa. 30 vuotta on edellisestä havainnosta, niin sitä voi pahimmillaan joutua odottamaan toisen samanlaisen ajan vielä ennen kuin se seuraavan kerran tänne tulee, nuori lintuharrastaja tuumasi.
Vahtola aikoi jatkaa linnun etsintöjä Kempeleenlahden toiselta puolen.
Myös Manninen suunnitteli vaihtavansa paikkaa, mutta enemmänkin muiden lintujen perässä. Hän totesi, ettei ole niin kärsivällinen kuin jotkut muut lintubongarit.
– Toiset tietenkin jaksavat päivystää joillakin paikoilla, mutta olen enempi fiilistelijä, Manninen kertoi.
Vaikka pronssi-iibiksen näkeminen olisi ollut Mannisen mielestä jännää, ei häntä harmita, jos se ei enää näyttäydy.
– Tämä on kuitenkin sellainen laji, että tässä mennään aina sen mukaan, mitä milloinkin nähdään. Eivät ne tilauksesta tule, hän sanoi harrastuksestaan.
Pronssi-iibishavainnon tekivät Ari-Pekka Naumanen ja Sanna Niemelä. Raviradan päässä lennellyt lintu kiinnitti pariskunnan huomion.
Naumanen pohti, voisiko käyränokkainen lintu olla kuovi. Se näytti samankokoiseltakin.
–Puoliso sanoi, että eihän se nyt kuovi ole, kun se näyttää mustalta. Sitten lintu laskeutui alas ja saimme siitä kuvan, Naumanen kertasi tilannetta.
Naumanen ei ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa lintua. Internetin avulla pariskunta sai selville, että tumma lintu on pronssi-iibis.
– Ensin olimme hämillään, että mikä se on. Kun paljastui, että se on iibis, niin high fivet lyötiin siinä ja olihan se pakko tuulettaa, Naumanen naurahti.
Pariskunta tiedotti havainnostaan lintuharrastuspiireihin ja raviradalle alkoi kerääntyä lisää lintujen ystäviä. Naumasen mukaan sinne saapui valtavasti väkeä.
–Se oli oikein kansanjuhla, hän kuvaili ja lisäsi, että havainto oli todella iso asia kaikille luontoharrastajille ja linnuista kiinnostuneille.
Naumasen mukaan ravirata tarjosi mainiot olosuhteet pronssi-iibiksen bongaukselle, kun iso ihmismäärä pystyi näkemään linnun häiritsemättä sitä.
Pronssi-iibiksen nähneiden joukossa oli myös Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Hohtola. Hänen mukaansa kyse on kosteikkojen ja avomaiden linnusta.
– Nimi tulee siitä, kun sen höyhenpuku hohtaa sopivassa valossa sellaista metallinkiiltoa. Muuten se on hyvin tasaisen tumma lintu.
Pronssi-iibis on muuttolintu, joka syö selkärangattomia, mutta tarvittaessa myös sammakoita ja pikkukaloja. Hohtola totesikin, että lintu löytää vielä tässä vaiheessa hyvin ruokaa Suomessa.
Hohtola seuraili lintua raviradalla maanantaina. Hänen mukaansa se piti suuren osan ajasta päätään siipensä alla, mutta teki muutamia lentopyrähdyksiäkin.
– Kovasti lintu nukkui, että olisiko ollut pitkä lento tänne Ouluun, hän pohti.
Hohtolalle maanantainen iibishavainto ei ollut ensimmäinen. Hän on nähnyt lajin edustajia jo 30 vuotta sitten Lumijoella sekä tehnyt tuoreempia havaintoja ulkomaan matkoillaan, viimeisimmän keväällä Espanjassa.
Havainto oli Hohtolasta kuitenkin hieno asia, mutta hän pitää arvossaan myös tilanteen sosiaalista puolta. Raviradalla sai vaihtaa kuulumisia muiden harrastajien kanssa, koska paikalla oli paljon väkeä.
Ensimmäistä kertaa pronssi-iibiksen nähneet pitivät huolta myös asiaankuuluvista rituaaleista.
– Niin sanottu pinnakättely kuuluu asiaan. Kun näkee elämänpinnan (itselle uusi laji), niin kätellään retkiseuralaisia tai linnun löytäjiä, Hohtola sanoi.