Hippa alkaa samasta kohtaa kuin polku. Tokaluokkalainen Eero Jutila ja esikoululainen Nuutti Jokiranta juoksevat Rovaniemen Ounasvaaralla kulkevalle talvikävelyreitille.
He kaatuilevat (se kuuluu asiaan), nousevat ylös ja jatkavat pyrähtelyä. Matka jatkuu lyhyissä intervalleissa pari kilometriä, kunnes saavumme laavulle.
Lasten tapa edetä retkellä näyttää aikuisen silmiin raskaalta, mutta kenties aikuisten tapa retkeillä tasaista vauhtia kävellen paikasta a paikkaan b on lasten mielestä tylsä.
Poikien mielestä retkeilyssä on mukavinta puuhasteleminen: kiehisten tekeminen puukolla, vuoleminen, viiltojen tekeminen puukolla makkaraan, lupa käyttää tulitikkuja ja tulen tekeminen sekä kiipeileminen.
– Tykkään tehdä puutöitä, Eero Jutila sanoo.
Valtaosa nuorista liikkuu luonnossa, vaikka toisin luullaan
Paljon puhutaan, että nuoret olisivat vieraantuneet luonnosta. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Riikka Puhakan mukaan ajatus ei täysin pidä paikkaansa.
– Valtaosa nuorista liikkuu luonnossa, hän sanoo.
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa lähes 90 prosenttia nuorista kertoi liikkuvansa luonnossa. Luonto on nuorten keskuudessa laajasti määritelty: se voi olla kaupungin läheisyydestä löytyvää lähiluontoa, tai kauempaa löytyviä retkeilyreittejä, metsiä tai kansallispuistoja.
Puhakka tutkii, miten luonto vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Se vaikuttaa paljon, sekä psyykkisesti että fyysisesti. Esimerkiksi tarkkaavaisuus elpyy tutkimusten mukaan peräti 20 minuutissa.
– Nuoret ovat kertoneet, että viettävät aikaa luonnossa myös yksin. Sieltä saa positiivisia yksinolon kokemuksia, Puhakka sanoo.
Perheessä kulkevat luontoharrastukset, kuten kalastus ja metsästys, ovat nuorten keskuudessa vähentyneet, mutta tilalle on tullut uusia lajeja, kuten maastopyöräily ja frisbeegolf.
Puhakan mukaan sukupuolten välillä erot ovat verrattain pieniä. Tytöt kertoivat harrastavansa marjastusta ja sienestystä aavistuksen poikia enemmän, pojat puolestaan kertoivat maastopyöräilevänsä, kalastavansa ja metsästävänsä hieman useammin kuin tytöt.
– Jostain syystä osalla pojista luonnossa liikkuminen notkahtaa teini-iässä. Emme tiedä tarkalleen, miksi, mutta kiinnostus palaa myöhemmin takaisin. Tytöillä yhtä suurta notkahdusta ei tapahdu, Puhakka sanoo.
Puhakalla itsellään on 12- ja 14-vuotiaat lapset, joita viedä retkeilemään. Lapsia motivoi monipuolinen maasto, jossa voi kiipeillä.
– Kun lapset olivat pieniä, he eivät jaksaneet kävellä asfaltilla kovin pitkään, Puhakka kertoo.
5 kohdetta teinien kanssa retkeilyyn
- Yön yli kestävä vaellus Pyhätunturilla. Pyhä-Luoston kansallispuistossa Pyhätunturin ja Luoston välisen reitin varrella on useita tupia ja laavuja. Vajaan 30 kilometrin pituisen reitin voi vaeltaa kerralla tai useammassa erässä, jolloin voi yöpyä joko teltassa telttailuun osoitetuilla paikoilla tai tuvissa. Pyhä-Luoston välillä kulkee myös noin 35 kilometrin mittainen maastopyöräreitti.
- Hiihtoretki kolmen valtakunnan rajalle, Kilpisjärvi. Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Kilpisjärven retkeilykeskukselta. Talvella sinne pääsee hiihtämällä Kilpisjärven jäällä kelkkauraa pitkin, kevättalvella kohteeseen menee latu. Kesäisin kolmen valtakunnan rajapyykille voi vaeltaa Mallan luonnonpuiston halki. Edestakainen matka Kilpisjärven retkeilykeskukselta rajapyykille on reilu 20 kilometriä. Jos matka tuntuu pitkältä päiväretkeksi, löytyy varsinaisen rajamerkin läheisyydestä Kuohkimajärven varaustupa ja autiotupa.
- Korouoman rotkolaakso. Etelä-Lapin Posiolla sijaitsevassa Korouomassa onnistuu sekä päiväretki että yön yli kestävä retki. Alueen läpi kulkee noin 20 kilometriä pitkä vaellusreitti, jonka varrella on useita laavuja, yksi autiotupa, yksi päivätupa ja yksi vuokratupa.
- Päiväretki Pielpajärven erämaakirkolle, Inari. Pielpajärven vuonna 1646 rakennettu erämaakirkko on yksi Pohjois-Lapin vanhimmista rakennuksista. Noin viiden kilometrin mittainen polku alkaa Sarviniementien parkkipaikalta, jonne on matkaa luontokeskus Siidalta noin kolme kilometriä. Sarviniemen parkkipaikalta on matkaa erämaakirkolle noin viisi kilometriä. Maasto on vaihtelevaa ja hankalimpia paikkoja on helpotettu pitkoksilla.
- Taivaskeron reitti, Pallas (päiväretki). Reilun kahdeksan kilometrin pituinen rengasreitti kulkee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston korkeimpaan kohtaan Taivaskeron huipulle. Reitin varrella, ennen jyrkkää nousua, voi latautua hetken vanhalla porokämpällä. Taivaskeron jälkeen reitti jatkuu maisemallisena Laukukero-tunturille ja sieltä hissirinnettä alas Pallaksen luontokeskukselle ja hotellin parkkipaikalle, missä myös reitin lähtöpiste sijaitsee.
Laavun katto on kuin tehty kiipeilyyn
Pian laavulle saapumisen jälkeen sen katolta kuuluu kolinaa. Kevyttä puuterilunta tipahtaa laavussa istuvien retkeilijöiden syliin. Nuutti Jokiranta on kiivennyt laavun katolle, eikä malta olla kurkkimatta reunan yli.
Laavun takana on lintujen ja oravien ruokintapaikat, jonne siirrymme. Jutilalla on kotonaan lintukirja, jonka avulla hän on opetellut tunnistamaan lintuja.
– Tunnistan ainakin kuukkelin, peipposen, kiurun ja punatulkun. Ja muitakin, Jutila sanoo.
Odotamme paikalle kuukkelia, joka lopulta saapuukin. Ruokaa on kuitenkin liikaa tarjolla, eikä kuukkeli suostu hakemaan keksinmuruja lasten käsistä.
Sekä Jutila että Jokiranta ovat tehneet myös yön yli kestäviä retkiä perheen ja ystävien kanssa. He ovat yöpyneet sekä teltoissa että autiotuvissa.
Jutilan vanhemmat eivät metsästä, mutta hän haaveilee metsästyskortista. Yön yli kestävistä retkistä hänen mieleensä on jäänyt isän ja tuttavien kanssa tehty reissu, jossa he yöpyivät valtavassa teltassa. Muut metsästivät metsäkanalintuja.
Puhakan mukaan lapsuuden luontokokemukset ovat erityisen tärkeitä. Useimmiten ne syntyvät, jos vanhemmat ovat vieneet lapset retkeilemään.
– Jos lapsena liikkuu luonnossa aktiivisesti, liikkuu siellä todennäköisesti aikuisenakin, Puhakka sanoo.
Puhakan mukaan lapsi, joka viettää paljon aikaa luonnossa käyttäytyy aikuisenakin todennäköisesti vastuullisesti ympäristöä kohtaan. Lisäksi motoriset taidot kehittyvät, koska koko keho joutuu työskentelemään metsässä kulkiessa.
5 kohdetta lasten kanssa retkeilyyn
- Yön yli retki Pyhä-Luosto kansallispuistoon. Pyhä-Luoston kansallispuistossa on useita helppoja, lapsille sopivia päiväretkikohteita. Jännittävä yön yli retki Kuukkeli-vuokratuvalle sisältää reilun kilometrin kävelyä suuntaansa hyvin merkityllä reitillä. Lähtöpiste sijaitsee Luostontien varrelta poikkeavan hiekkatien päässä. Vuokratuvan yhteydessä on sauna ja sen edessä virtaa Pyhäjoki. Vastaavan yön yli kestävän retken voi pienten lasten kanssa tehdä myös Huttujärven vuokratuvalle, jolloin lähtöpaikka sijaitsee 2,5 kilometrin päässä tuvalta Huttujärventiellä.
- Päiväretki tai yön yli retki Utsjoen Skaidijärvelle. Noin 1,7 kilometrin päässä Pulmankijärventieltä sijaitsevan Skaidijärven rannalla on kota ja tulistelupaikka. Pihapiiriin sopii telttailemaankin ja järven rannalla voi kalastaa. Kota on uusi ja matka tieltä järven rantaan helppo. Etappi on osa laajempaa Utsjoen alueella kulkevaa polkupyöräreittiä.
- Muonion Särkitunturin huiputus. Reitti alkaa noin 50 kilometrin päästä Leviltä Muonioon päin Rovaniementien varrelta. Noin kolmen kilometrin reitti (edestakainen matka 6 kilometriä) on sorastettua polkua, jonka puolessa välissä on uudehko, hieno avokota, puuvaja ja huussit. Kävijöitä riittää myös lumiseen aikaan, joten polku on yleensä auki ympäri talven. Särkitunturin huipulta avautuu yksi Suomen virallisista kansallismaisemista Pallastuntureiden suuntaan.
- Kätkävaaran luontopolku, Tervola. Rakkalakiselle Kätkävaaralle kulkeva Kätkävaaran luontopolku on noin 7 kilometrin mittainen rengasreitti. Heti reitin alussa on tulipaikka ja käymälä. Huipulla on näköalatorni, hirsikota ja käymälä. Reitin lähtöpiste on leirikeskuksen pihapiirissä osoitteessa Leirikätkä 74.
- Könkäänsaaren luontopolku (Vaattunkiköngäs), Rovaniemi. Napapiirin retkeilyalueeseen kuuluvalle Könkäänsaaren luontopolulle pääsee vaikka vaunujen kanssa, sillä Vaattunkikönkään pysäköintialueelta alkava reitti on esteetön. Reitin lähtöpiste sijaitsee noin 20 kilometriä pohjoiseen Rovaniemeltä. Vaattunkiköngästä voi käyttää myös pysähdyspaikkana Rovaniemen kohdalla matkalla pohjoiseen. Taukopaikalla on kaksi isoa laavua ja tulipaikkaa sekä puuvarasto. Parkkipaikalta tulipaikalle on matkaa noin 1,5 kilometriä.
Luonnossa nuori osaa ja selviytyy
Sekä Jutila että Jokiranta ovat retkeilleet verrattain paljon Rovaniemen päiväretkikohteissa. Heidän haaveensa suuntautuvat kuitenkin kauemmas pohjoiseen: molemmat kertovat haaveilevansa seuraavaksi Norjan-matkasta. Jutila lähtisi Norjaan pilkkimään, Jokiranta surffaamaan ja kiipeilemään vuorille.
Tutkimuksensa puitteissa Puhakka teki lahtelaisten 9-luokkalaisten ja ammattikoululaisten kanssa kolmen päivän vaellukset Repoveden kansallispuistoon.
Hänen mukaansa pidempien aikojen viettäminen luonnossa lisää nuorilla erityisesti psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Luonnon kanssa vuorovaikutuksessa oleminen lisää tutkitusti itsetuntoa ja kohottaa mieltä.
– Varsinkin ammattikoululaiset kokivat itsetunnon kasvua, kun he retkellä saivat kokea osaavansa tehdä asioita ja selviävänsä. Syntyi pystyvyyden tunteita, Puhakka sanoo.
