Avanto- eli kylmäuinnista on tullut viime vuosina trendikäs harrastus, johon hurahtavat kaikenikäiset. Harrastajat kehuvat sosiaalisessa mediassa kilpaa terveysvaikutuksia, mutta mikä on totuus?
– On olemassa viitteitä positiivisista vaikutuksista. Ongelmana on se, että tutkimuksia on vähän ja niissäkin menetelmänä on usein kyselytutkimus. Tutkimusryhmät ovat tavallisesti pieniä, Oulun yliopiston ympäristöterveyden dosentti Tiina Ikäheimo kertoo.
Kyselytutkimuksissa harrastajat kertovat usein hyvästä olosta avantouinnin jälkeen, parantuneesta unen laadusta ja vastustuskyvyn lisääntymisestä. Ikäheimon mukaan tieteellistä varmuutta ei ole.
– Ihmisillä on taipumus uskoa harrastuksensa hyötyihin. Se on ymmärrettävää. On tavallaan sääli, että toistaiseksi ei juuri ole tutkimuksia, joissa talviuinnin vaikutuksia olisi selvitetty perusteellisesti ja pitkäkestoisesti.
Vuonna 2014 julkaistu kiinalaistutkimus toi aikanaan lunta tupaan avantouintifanaatikoille. Tutkijat seurasivat 30 vuoden ajan talviuintikerhoon kuuluneita uimareita ja havaitsivat, että talviuimareiden kuolleisuus sydänkohtauksiin ja aivohalvauksiin oli 10 prosenttia korkeampi verrattuna muuhun väestönosaan.
Tutkimuksen havaintoihin on kuitenkin liitetty epävarmuustekijöitä.
Diabeetikoilla suurempi riski kärsiä kylmästä
Tiina Ikäheimo tutkii sitä, miten ilmasto- tai säätekijät vaikuttavat ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn.
– Oulussa tekemämme kokeellinen tutkimus osoitti, että diabetesta sairastavilla voi olla suurempi riski kärsiä kylmistä olosuhteista. Tämän vuoksi diabetespotilaan pitää suojautua esimerkiksi pukeutumalla kylmissä olosuhteissa erityisen hyvin.
Havainnon taustalla ovat diabeteksen aiheuttamat muutokset ihmisen hermoston, sydämen sekä verenkierron ja aineenvaihdunnan sääntelyyn. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty.
Ihon jäähtyminen kylmässä ilmassa tai vaikkapa avannossa kohottaa ihmisen verenpainetta.
– Verenpaineen nousu voi olla tavallista suurempi niillä henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine, mutta jotka eivät lääkitse sitä mitenkään. Oululaistutkijat ovat osoittaneet, että verenpainelääkitys auttaa pitämään verenpaineen useammin turvallisella tasolla kylmässä.
– Samalla tavalla lääkkeet suojaavat diabeetikkoja. Siitä huolimatta potilaan pitäisi aina keskustella avantouinnin aloittamisesta lääkärinsä kanssa, Ikäheimo korostaa.
Ensimmäinen kerta kirpaisi
Antti Virtasta, 63, viileä vesi puraisi vuosituhannen vaihteessa. Hänellä oli tuolloin asiakas, joka kehui avantouintiharrastusta.
– Samoihin aikoihin huomasin paikallislehdessä ilmoituksen, jossa kerrottiin Helsingin Rajasaareen avattavasta talviuintipaikasta.
Virtanen oli käynyt avannossa kastautumassa aikaisemmin, joten aivan vierasta kylmään veteen pulahtaminen ei hänelle ollut.
– Kyllähän se ensimmäinen avantokerta kirpaisi aika kovasti. Olin käynyt pääasiassa uimahallin kylmävesialtaissa. Minua selvästi kokeneempi harrastaja lohdutti, että kaikki alle 10-asteinen vesi on riittävän kylmää.
Virtanen huomasi pian olevansa koukussa lajiin. Hän alkoi käydä Rajasaaressa säännöllisesti. Nykyisin hän käy viileässä vedessä lähes päivittäin.
– Avantouinnista tulee vähäksi aikaa todella hyvä olo. Etukäteen mietin, huomaanko mitään erikoista, koska en viettänyt vedessä kuin hetken. Olo oli siitä huolimatta euforinen, mies jatkaa.
Alun 20–30 sekunnin pulahdukset pitenivät minuuttiin, mutta viime vuosina Virtanen on lyhentänyt avantohetkeään.
– En vain pärjää enää kylmässä vedessä niin kauan. Ilmeisesti verenkierto on heikentynyt. Se vaikuttaa myös siihen, etten kestä kovia löylyjä.
Aina ei tule hyvä olo
Mitä mieltä Virtanen on avantouinnin väitetyistä terveyshyödyistä?
– Sitä taitaa olla vaikea arvioida. Saunomisella on ymmärtääkseni enemmän tutkittuja terveyshyötyjä. Jos perkaa avantouinnista tehtyjä tutkimuksia, mitään kovin kummoisia hyötyjä ei ole tietääkseni löydetty.
Virtanen muistaa myös kertoja, jolloin avantouintireissuista ei ole jäänyt kehoon kovinkaan hyvä tunne. Nämä kerrat hän yhdistää pidempään vedessä vietettyyn aikaan.
– Seurauksena on ollut vähän pöhnäinen olo. Yleensä minun on helpompi mennä avantoon silloin, kun olen kuntoillut jonkin verran ennen sitä.
Rajasaaren talviuintipaikka sopii Virtasen tarkoitukseen hyvin, koska samassa rakennuksessa on kuntosali. Vaihtoehtona on kotijumppa, jonka jälkeen mies pyöräilee avantopaikalle.
Virtanen aikoo jatkaa harrastustaan. Hän on pannut merkille, että se on nyt kovassa huudossa.
– Meidän talviuimariyhdistykseemme on jatkuvasti pitkä jonotuslista. Itse onneksi pääsin mukaan, kun liityin yhdistykseen pian sen perustamisen jälkeen.
Apua reumapotilaalle
Tiina Ikäheimo kehottaa sydän- ja hengityssairauksista kärsiviä miettimään kahdesti avantoon menemistä erityisesti silloin, jos he oireilevat kylmässä.
– Jos avanto aiheuttaa rytmihäiriöitä, rintakipua, hengittämisvaikeuksia, yskää tai limaneritystä, se voi kieliä siitä, että jonkin olemassa olevan sairauden tila voi pahentua kylmässä. Henkilöllä voi myös olla jokin sairaus, jota ei ole vielä tunnistettu.
Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin: Ikäheimon mukaan säännöllinen kylmävesiuinti voi lieventää kiputiloja ja hillitä tulehduksia. Tästä voi olla hyötyä muun muassa reumasairaille.
– Vaikka tutkimuksia on vähän, on osoitettu, että säännöllinen avantouinti voi myös parantaa rasva-aineenvaihdunnan profiilia vähentämällä haitallisten rasvojen määrää elimistössä. Jos näin on, se voi parantaa sydänterveyttä.
Jonkinlaista näyttöä on Ikäheimon mukaan myös immuniteetin parantumisesta, kunhan altistus kylmälle vedelle on säännöllistä.
– Säännöllisesti toistettuna avantouinti voi parantaa yleistä stressinsietokykyä, Ikäheimo sanoo.
Näin aloitat avantouinnin turvallisesti
Turun avantouimarien turvallisuusvastaava Risto Härmävaara, 73, pulahtaa viileään veteen vähintään kerran viikossa.
Härmävaaran mukaan harrastuksesta on tullut suosittu, koska se on edullista. Hän neuvoo aloittelijaa varautumaan ainakin pipolla.
– Tämä ei ole välineurheilua, vaikka kaikenlaisia varusteita ja asusteita tähänkin on kehitetty. Jokainen omistaa uimapuvun. Neopreenikäsineet voivat helpottaa uimista. Muuten sormissa voi aluksi tuntua ikävältä.
– On hyvä huomioida, että laiturit ja laskeutumisportaat voivat olla liukkaita. Hyvät ja helposti riisuttavat jalkineet kannattaa ottaa mukaan.
Moni käyttää villasukkia, jotka toimivat hyvin myös ulkona, Härmävaara kertoo.
Kokenut avantoharrastaja neuvoo aloittelijoita tutustumaan talviuintiin kaverin kanssa. Hän sanoo, ettei avantoon pidä mennä yksin.
– Päätä ei pidä kastella, ja alkoholin käyttö ei ole turvallisuuden kannalta järkevää. Pieni jumppa voi tehdä hyvää ennen veteen menoa, etenkin jos menee avantoon ilman saunaa. Siinä on kaksi koulukuntaa. Toiset eivät koskaan mene uimaan saunasta, Härmävaara tietää.
Omaa kehoa kannattaa kuunnella tarkasti. Kylmään veteen ei pidä mennä koskaan flunssaisena.
Lisätietoa paikallisilta avantouintiseuroilta
Harrastuksen aloittamisesta kiinnostuneita Härmävaara opastaa internetin syövereihin.
– Paikalliset avantouintiseurat löytyvät sieltä. Suomen Ladun sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa.
Härmävaaralla itsellään on yksi periaate siinä, miten hän aloittaa jokaisen avantouintikerran.
– Meillä Turussa on sellainen protokolla, että ensin mennään veteen, sitten saunaan ja lopuksi ei mennä enää uinnin jälkeen saunaan.
Entä ne terveysvaikutukset? Niistä konkari on vakuuttunut.
– Avantouinti vahvistaa verenkiertoa, lievittää stressiä ja vähentää nivelkipuja. Minulle tässä harrastuksessa on tärkeää se, että mieliala ja unen laatu paranevat.
– Mielestäni avanto ohittaa terveysvaikutuksissa saunan. Onhan se klisee, mutta kyllä flunssatkin ovat vähentyneet. Mikä parasta, avantoporukassa kaikki ovat aina iloisella mielellä.
